Olen huomannut, ettei ongelmista voi puhua

tuttaville, koska he eivät osaa suhtautua ja sitten alkavat kartella.

Meillä tutut ei ymmärrä miten vaikeeta kehitysvammaisen lapsen kanssa on ja miksi ei kyläillä ja sitten jos asiasta alkaa tarkemmin puhua, niin ne menee ihan sanattomaksi ja heipat sit vaan. Eli parempi kun ei sit puhu ja antaa muiden olla ymmärttömiä.

Ystävät on eri asia, onneksi.