PARAS JENGI-marraskuu

No niin tämähän alkaa mukavasti purkautua tämä sakki :D Ja kuinka "kivalta" kuulosti tämäkin synnytys, ei enää pelota niin paljoa... Muutenkin nyt oli paljon taas kuulumisia tullu, kiva lukea!! :)



Ite kävin tänää neuvolassa... Vatta ei oo kasvanu enää, terkkarin mukaan laskeutunu kovstikin ja 2. asteen raivotarjonta merkkas korttiin? No kumminki hän meinas et ei mee laskettuun asti mut ei sitä ikinä silti tiä.. ja edelleen meinas et tää on varmaan aika lailla pienempi ku esikoinen, EI HAITTAA!! :D Ens tiistaina sitten se koko arvio ultra.. Jännää.. Painoo tullu tähä mennessä 12kg!! Se on vähän se!! Esikoisesta oli jo melkein 20kg tässä vaiheessa :) Voi tätä onnea, kumpa kaikki menis hyvin loppuun asti...



Tosiaan alko jännittää toi arki kahden lapsen kans.. hui.. Ja toi mies on nyt alkanu puhuun jos hän joulun jälkeen alkais taas pelaamaan kun olis hyvä sopimus tarjolla!!? Olin vähä että what a fuck mut en sit sen enempää nupissu ku aattelin et si ku tää tästä syntyy niin se itekki tajuaa hourivansa... :) Mulla on kyllä oikeesti ihan hyvä mies vaikka tää kuulostaa kaikelta muulta :D:D Aattelin viä tänää vaihtaa jouluverhot keittiöönki ja kaivaa kyntteliköt ym esiin.. Muuten alkaaki olee hyvällä mallilla kaikki hommat että saa vaan olla ja odotella...



Hyvät voinnit kaikille ja kirjotelkaahan kuulumisia vaan, niitä on todella kiva lueskella vaikken aina niin kommentoikaan mitään erikseen!!



ninnininnuli 36+0

Pakko tunnustaa, että mä kyllä kuorsaan :), oon tainnut tehdä sitä ainakin jo kuukauden.. Mies ei kyllä herätä mua, kun en kuitenkaan pysty nukkumaan kuin vasemmalla kyljellä eli ei sen auta kuin kuunnella tai tulla alas sohvalle. Vanhana astmaatikkona se ite kuorsaa ajoittain, joten ei voi valittaa :). Ja sit mä oon kans heränny välillä semmoseen kummaan huokaisuun just nukahtamisvaiheessa! Ihan outoa.. Ja kolmas juttu on se, että mä herään usein siihen, että kuola valuu? En tajua mitä se on, mut nukun nenäliina kourassa että ehtisin pyyhkimään kuolan ennen kuin valuu tyynylle, inhottavaa.



Mindylla oli kivat kokoarviot :), jospa Sabriinallakin olisi pieni, soppelinkokoinen vauva synnytettävänä. Jos meillä kaikilla olisi semmoset pienipäiset vauvat :))).



Jonttu, en ajatellutkaan tuota imetystyynyä, ostin nimittäin itekin semmosen tälle kakkoselle, kun oli hartiat esikoisen kans niin jumissa. No, ehkä mä johonkin kylkimyyryyn saan ton esikoisen jos siltä tuntuu. En oo ajatellutkaan, et on aika vaikeaa vaihtaa toiselle vaippaa tai auttaa vaatteita päälle tms. kun toinen on tissillä? Oon tainnut aika vähän miettiä tämmösiä käytännön juttuja, apua! Se alku on muutenkin niin semmosta.. melkein ahdistaa kun tietää, että kohta vaan hengailee kalsarit jalassa hampaat pesemättä täällä pari kuukautta.



Se tulisi nyt perjantaina 38 viikkoa täyteen, en oletakaan spontaania synnytystä tapahtuvaksi viikkoihin, mut en kyllä jaksais kuukautta odottaa!



Timantti

Nytkin vauva ollut tissillä melkein koko illan, pähkäilen että annanko lisämaitoa, kun tuntuu koko ajan syövän. :/



Mies on nyt tän viikon jälkeen ollut sit jo 2 viikkoa isyyslomalla, joten enää ensviikko jäljellä. :( aika menee ihan liian äkkiä!

Ja huomenna pieni täyttää jo 2vkoa! Haikeudella mietin jo tulevaisuutta, ja varsinkin jos tämä pieni oli se viimeinen pieni meille, niin äkkiä ne vaan kasvaa. Ja kun esikoinen vaikuttaa jotenkin niiin isolta, vaikkei hänkään vielä iso ole. Huomenna taas varpaita pitää kuvailla muistoksi. :´)



Mut nyt täytyy taas mennä imettämään, kohta kyllä tuttelit hyppää kaapista ulos...

Moi taas!



ninnininnulille vielä tsemppiä ton sun miehes kanssa, kyllä se varmaan on ihan hyvä tyyppi vaikka nyt vähän sekoilee ;) Varmasti huomaa sitten vauvan synnyttä, mitä se arki sitten on.... Ja vähän olet reipas ja joulu-orientoitunut, ihan jouluverhotkin sulla :) Hyvä jos minä saisin edes ne kesällä hankitut verhot ripustettua, kun on vain sälekaihtimet meillä! Joululahjoista puhumattakaan, ne taitaa jäädä kohta hankkimatta kokonaan, kun täällä sairastetaan vaan...



Timantti: aika jännä että sullakin esiintyy samanlainen "huokaus" kuin minullakin :) Ei taida olla ihan niitä tavallisimpia raskausoireita ;) Meillä näköjään vaan on niin raskasta, että pitää ihan huokaista... heh. Ja kyllä mullakin sitä kuolaa valuu, yäk.



Täällä ei uutta auringon alla (ja tällä hetkellä oikeasti paistaa aurinko!)... Valvoin taas pari tuntia yöllä, niin nyt vähän väsyttää, tosi ärsyttävää kun nyt saisi vielä nukkua. Neuvolassa tuli käytyä, siellä kaikki hyvin, vatsa ei nyt ollut viikossa enää kasvanut, onneksi. Mutta ei se nyt tunnu laskeutuneenkaan, vaikka vauveli kyllä siellä porailee päätänsä aika ajoin alaspäin. Terkka arvuutteli jo että tulenkohan neuvolaan enää ensi viikolla vai syntyykö vauva ennen sitä, sanoin etä uskon kyllä että vielä ensi viikolla nähdään. Ei kyllä yhtään ole semmoinen tunne, että kohta tulisi lähtö. Pienoinen siivousvimma on kuitenkin päällä, koko ajan tekis mieli jotain järjestellä vaikkei oikeastaan jaksais. Tänään on vauvalla ollut hirmu vauhti päällä, koko ajan on mylläämässä, on se vaan niin hassua kun vatsa muuttaa muotoaan koko ajan :)



No, nyt loppui löpinät tällä kertaa... Kuten ninnininnuli sanoi: kirjoitelkaa kuulumisia, niitä on hauska lukea! Kun ei tähän päähän ainakaan paljon muuta mahdu enää kuin vauva- ja synnytysaiheisia ajatuksia :)



Sabriina 37+5 (hui!)

Ensiksi onnea vauvansa jo saaneille olikos niitä jo Jonttu ja virva? Oon kyllä käyny lukemassa mutta muisti prakaa ja kirjottaa ei ole jaksanu. sori!



Mulla on väsymys vähän helpottanu kun oon saanu vakituisen lapsenhoitajan kerran viikossa aina 3h kerralaan. Saan käydä neuvolas, kaupas tai muilla asioilla rauhas tai vain nukkua tuon ajan.

neuvolassa kävin tänään rv 34 ja sf 32. paino ei ollu ylittäny vieläkään lähtöpainoa. Hb oli lähteny nousuun niin ei tarvi lisätä rautaa.

Viime neuvolas 2vko. sitte sf oli 30 ja paino sama ku tänään. Neuvolas sano että pää on selvästi alhaalla ja vauvalla ahdasta kun mun kylkiluut on normaalia alempana. No se kylkiluu tieto ei ollu mulle uutta, mutta on se vauvan venyttely ikävän tuntusta.



Koita ninnininnuli kestää sitä ukkoo. ne on ny täs vaihees vähä ajattelemattomia. meillä ainaki välillä... menee toki ohi!



En jaksa suunnitella joulua tai lahjoja tai mitää ku kaikki energia menee arjen pyörittämiseen, mutta onneksi on sisko joka auttaa huolehtimaan tästäkin ongelmasta. :)

Tänään jouduin vähä luistaan kotitöistä kun esikoinen piti käyttää lastenklinikalla ja saatiin sieltä antipiootti kuuri 7:ksi päiväksi. Onneksi miehen työpäivät on lyhyempiä näin talvikelillä (liikaa lunta tai pakkasta). Helpottaa mun oloa huomattavasti.

Huomenna yritän jaksaa tehä tänkinpäivän hommat tai sitten vaan annan kaiken huomioni ja energian pojalle ja isi saa siivoo.. ;)



Jatketaan odotusta ja toivotaan vauvoja saapuvaksi pian, joiden aika on. Mä aion kuitenkin selvitä ensivuoden puolelle..



Chili ja mystis

Ps: Sokerit kunnos ei diabetestä vielä.. :)

kotiuduttiin torstaina. Kolme yötä oltiin siellä, koska pojalla oli matalia sokereita. Niiden pitää olla kolmen päällä, ja hällä oli matalimmillaan 2,4. Johtui minusta eniten siitä, että maito nousi hitaasti. Siten kun alkoi paremmin tulla niin sokeritkin pysyi ylhäällä. Lisämaitoja annettiin, mutta tosi vähän, koska en tahtonut imetykseen mitään mutkia. Se onkin nyt lähtenyt ihan hyvin liikkeelle, ainut vain kun on noi nännit ihan rikki! Lapsi syö elävää ravintoa ilmeisesti..



Joo synnytys meni kyllä tosi hyvin! Esikoisen synnytys kesti paljon kauemmin ja ponnistus siinä puoli tuntia. Silloin otin pudentaalin. Nyt sanoin toivovani ettei tartteis puudutteita lainkaan, kun viimeksi ne vei ponnistuksen tarpeen. En ollut mitenkään päättänyt että niin varmasti käy, ajattelin mennä olon mukaan mutta hyvinhän siinä sitten kävi.



Supistukset laantui välillä niin väihäisiksi että pelkäsin jo että psitävät kotiin! Peräruiskeet saatuna ja kaikki, olispa ollut tylyä lähteä kotiin ilman vauvaa! :D Kätilö sitten pyöritteli aamu kuudelta kohdunsuuta ronskein ottein ja sen jälkeen alkoikin tuntua juuri siltä miltä pitää, ihan kamala särky siis. Ja seiskan jälkeen kun kätilöt vaihtui kalvot puhkaistiin, ja sitten rytisikin toden teolla. En itsekään tajua miten se ponnistus niin lyhyt oli, mutta niinhän se tuli ulos kuin liukas saippua! Sattui kyllä aivan tajuttomasti, mutta parempi niin: siis mieluummin lyhyt ja kova särky kuin pitkä.



Jotenkin oli esikoisen synnytystä "mukavampi" synnytys muutenkin, vitsailtiin miehen kanssa ja iokaasunaurua riitti. Kuulin päässä hokemaa "kokorahanedestä kokorahanedestä kokorahanedestä", en tajua miksi. :D Ja ihan mielettömän paljon parempi olo jälkikäteen, kun esikoisen kohdalla verta meni yli litra, ja nyt vain pari desiä. Esikoisesta kesti viikkoja jotenkin toipua normaaliksi, ja nyt kotiin tullessa pystyi heti kävelemään ja puuhaamaan ja siivoilemaan ja kaikkea.



Ajattelin pitää suklaaviikon, että sitten maanantaina alkaisi uusi hieman kohtuullisempi arki. Paino lienee sanalla hieman. :)



Jaksamista kaikille raskaille, olen niin älyttömän onnellinen etten ole enää raskaana! Se on niin raskasta. Erityisesti Inkulle terkkuja kun oli sama la.



virva



ps: kolmas lapsi olisi ihana vaikka kun nämä kaksi on kouluikäisiä.. sitten ehtisi uppoutua tähän vauvan tuoksuun oikein todella.. oih. :)

Virva, kivoja kuulumisia, hienoo!! :) Mäki haluun jo itse asiaan...



Mää oon iha yksin kotona nyt kun mies meni pelaan ja poju lähti pappansa kanssa kattoo isin peliä, mua ei huvittanu lähtee.. Nyt en tiä mitä sitä tekis!? vitsi ku jaksais, olis hienoo mennä lenkille iha yksikseen! Mut en taida viittii pukee sen takia et uskallan kiertää ton lähimmän 500m lenkin yksinäni... Autookaan ei oo nyt niin en pääse sillä mihinkää.. höh... Kaverit viettää käytännössä kaikki tahoillaan tänää pikkujouluja, seuraa ei siis taida olla luvassa....



Tuo kuorsaus on muuten kurja juttu.. mä kans tänää heräsin päikkäreiltä noin 6 kertaa omaan kuorsaukseen, inhottavaa... Toiv. häviää sitten synnärille moinen...



No jaa kai mää nyt meen pyörittelee peukkuja tonne töllön eteen... Palataan!



ninnininnuli 36+2

Täällä myös kirjottelee yksi, jolla on onnellisesti homma takanapäin :-) Eli meille syntyi ihana toinen tyttö pe 26.11 klo 10.36. Paino 3400g pituus 51cm. Sillon oli viikkoja siis 39+4.



Jo torstaina mulla oli omituinen olo aamulla. Olin sillon yöllä valvonut monta tuntia ilman syytä. Vähän toki särki paikkoja ja muuta. Heti sitten aamupäivästä lähtien alkoi tuntua pieniä supistuksia sillon tällön. Soittelinkin miehelle töihin, että epäilen et jotain alkaa pikkuhiljaa tapahtumaan. Ei ne siitä kuitenkaan koventuneet tai mitään, mutta kuitenkin soitin mun vanhemmat hakemaan tytön yöks varmuuden vuoksi. Sitten illalla joskus puol kasilta alkoi oikeen tuntuset supistukset. Lähettiin puolen yön maissa sairaalaan kun tota matkaa oli ihan tarpeeks. Arvasin ettei paljoa vielä ole edistystä ja olinkin vaan 1.5cm auki kun sinne päästiin.



Päästiin sellaseen ihanaan "lepohuoneeseen" yöks odottelemaan. Mies meni nukkumaan ja mä sain jonkun kipulääkkeen kankkuun. Se rentoutti ihanasti ja torkuinkin siinä muutaman tunnin. Aamulla klo 7.30 olin vasta 3cm auki ja ajateltiin että siinä menee koko päivä. Mutta sen tutkimuksen jälkeen alkoi rytisemään. Siinä oli just kätilöitten vuoronvaihto ja uus kätilö tuli kysymään, että haluunko jotain aamupalaa. katsoi siinä sitten yhden supistuksen (KARMEITA!) ja sanoi että unohdetaanpa se aamupala ja lähetään saliin :-) Otin ilokaasua, mutta ei se enää siinä rytäkässä auttanut mitään. Kätilö oli tosi ripee ja aika pian sain spinaalin, joka luojan kiitos vei kivut kokonaan. Vajaa tunti spinaalin laitosta olin täysin auki ja ponnistusvaiheeseen meni 11 min. Ihanasti vielä puudutus vaikutti, mutta silti sain hyvin ponnistettua ja tunsin ponnistamisen tarpeen.



Eli oli kyllä tosi kiva synnytys. Kipu oli taas jotain aivan hirveetä, mutta tässä päivä päivältä ajattelee enemmän että ei se nyt niin kauheeta ollut ;-)



Kaks yötä oltiin sairaalassa. Oli kolmen hengen huone ja kaikkien vauvat rääkyi tasaseen tahtiin ympäri vuorokauden :-D Mulla vousi kans maito tosi hitaasti ja ekat kaks vuorokautta vauva imi KOKOAJAN! Oiskohan kaks kertaa nukkunut sellaset pari tuntia. Toisena yönä hörpytettin 20ml lisämaitoa, että saatiin edes vähän nukuttua. Mutta vaiva kannatti ja nyt viime yönä maito nousi kohisten. Nyt täällä on tyytyväinen vauva ja äiti. Aivan ihanaa olla taas uudestaan äiti :-D



Nyt pakko mennä!

Ja paljon onnea inkku! itellä olis vielä 5vko. ja sit vois olla itelläki pieni käärö sylis..



Nyt ei muuta ku poika kipee ja mä tarvin rennietä..

Ihanaa, ku täällä on jatkuvasti vauvauutisia!:) pääsispä itekki jo tositoimiin! Pe ja la välisenä yönä melkeen jo päästiin sairaalaan! Supistuksia tuli säännöllisesti ensin 10 min ja sit 7 min. välein muutaman tunnin, mut sit ne loppu niinku seinään ja sen jälkeen ei oo tuntunu mitään! Niin outoa! Toivottavasti kohta alkaa tapahtua!;) -amandak ja rv 37+5

Inkku!! Johan nää olit kauan odottanutkin pääseväsi tositoimiin :). Onnea koko perheelle!



Miten teillä kaikilla onkin niin hyvät synnytykset? Tai sitten ootte vaan niin höyryissä 8).



Mulla on huomenna taas aika äippäpolille. Maha tuntuu taas kasvaneen. Vauva on edelleen ihan ilmassa. Vihlonnat ja supistelutkin on vähentyneet huomattavasti, olen kohta elämäni kunnossa.



Hierojalla kävin ja voi että teki hyvää, miten voikin jalat ja kankku olla niin kipeinä vaikkei tee mitään!?



Timantti 38+3

Voi että nyt en kyllä enää yhtää pelkää synnytystä :)



Mäki tänää kävin lääkärissä, oli kyllä vähä turhanlainen käynti... Kysyin koosta, sano vaan ympäripyöreitä että joo keskikokonen on.. Nyt alle 3kg, jos menee laskettuun aikaan niin 3,5-4kg... No vai niin, sepäs oli tarkka arvio.. Höh.. Ja kyselin miltä vaikuttaa, että onkohan just tulossa vai ei niin siihenki vaan että "voi tulla koska vaan... ei oo viä paikat auennu mut ne voi sitte aueta parissa tunnissa..." No joo.. Mutta alhaalla on kaveri kuitenkin ja olo on paljon parempi ku aikoihin, mitä nyt yöllä välillä on lonkat ja ristiselkä tulessa ja häpyluuta vihloo mutta kuitenkin... No luulempa että menee lähemmäs laskettua tämäkin vaan... Ja kauheeta oliskin jos tällä viikolla keksis tulla kun mies on torstaihin asti reissussa ja se vielä aikoo viikonloppuna lähtee viihteellekin :o No en usko kuitenkaan että tässä mitää viä hetkeen tapahtuu vaikka th meinaskin ettei enää ens viikon torstaina nähtäs :o Never know!



Amandak, sulla taitaa olla lähellä h-hetki :D Lisää uutisia odotellessa... :)



ninnininnuli 36+5

Mä oon märissyt koko iltapäivän silmäni kipeiksi.. Oli vähän vaikea kun mies haki mut äippäpolilta, niin uskottavasti selittää ettei vauvalla oo mitään hätää. Mun suurin pelkoni kävi toteen ja joudun keisarinleikkaukseen. Tämän päivän kokoarvio oli 4800g!! Viime viikolla oli 3800 eli todellisuudessa on ehkä jotain siltä väliltä. Pään arvioitiin olevan 34 cm ja vartalon ympärys näytti 40 cm:ä eli eivät voi ottaa sitä riskiä et vauva jumittaa hartioista. Musta tuntuu ihan hirveältä, että miten mä oon onnistunut tämmösen jättiläisen kasvattamaan ja tuntuuko se omaltakaan kun on niin iso!? Esikoinen oli laiha, pitkä ja sirppana, ja sitä on vieläkin. Mä niin pelkään sitä leikkausta, kunhan jotenkin siitä selviän niin kyllä ne kivutkin on sitten jotenkin kestettävissä.



Eli torstaina meitä onkin sitten neljä. Vielä ei tunnu kovin voitokkaalta.



Timantti 38+4

Kylläpäs Timantti tylsä juttu :( Mutta hei tottakai se lapsi nyt omalta tuntuu, hän on vaan iso!! Keisarinleikkaus on munkin iso pelko, vaikka ehkäkin lähinnä hyvin naurettavista syistä.. Mutta leikkaus sinänsä varmasti menee hyvin Timantti!! Toipumiseen sitten paljon voimia!!



Itselläni oli kummallinen yö.. Hain eilen gyno daktarin kuurin kun lääkäri käski ja laitoin sitte ehtoolla ekan puikon... Yöllä sitte heräsin siihe ku pöksyt litimärät!? Oli iha oikeestaa hajutonta ja iha vetistä ja väritöntä.. En todella sitte tiä mitä se oli!? Sitä oli sen verran et iha oli tosiaan märät housut mut peti ei... Voiko se siitä puikosta johtuvaa olla vai mitä ihmettä? Kun kai sitä nyt jotai olis alkanu tapahtuu tai lisää olis vuotanu jos olis ollu lapsivettä... No en tiä, mystistä, aattelin jos jollain on ollu samanlaisia "märkiä unia" :D En sit nukkunukaan enää koko yönä ku ihmettelin asiaa...



Jahas ruoka aika!



Timantille tsemppiä ja iso hali! Kaikki menee iha hyvin!!



ninnininnuli 36+6

Onnea inkku! Ihanaa :) Ihan liikutuin, kun synnytyksestäsi luin, tuli taas tämä oma odotus jotenkin todellisemmaksi... Synnytys kuulosti hienolta kokemukselta, ihanaa että kaikki meni noin hyvin! Miten teillä on kotona sitten mennyt?



chili: tuo lapsenvahti kuulosta todellakin hyvältä jutulta, hienoa että sait sellaisen hommattua! Kyllä se kummasti piristää, kun saa aikaa itselle :)



virva: toivottavasti on suklaa maistunut nyt sitten ihan kunnolla :) Miten kotielo on kohden lapsen kanssa sujunut? Mitäs isosisko sanoo pikkuveikasta?



amandak:lla on ehkä sitten tositoimet jo lähellä kun tollasia supisteluja on ollut?! Esikoisen odotuksessa mulla oli pari kertaa ihan kunnon supistuksia pari tuntia, jotka sitten laantuivat itsekseen, samalla viikolla kuin poika sitten syntyikin... eli ehkäpä pääset kohta hommiin :)



Timantti: voi sua, leikkaus sitten edessä :( mutta todella hyvä, että pääsit sinne kokoarvioon! Kyllä se leikkaus ihan varmasti hyvin menee, mutta ymmärrän, että pelottaa. Mutta suunniteltu sektio on aina parempi kuin kiireellinen sektio, jos vauva olisikin juuttunut. Ja ajattele positiivisesti, nyt ei tarvitse sitten supistuksista kärsiä... Ihan varmana vauva tuntuu sitten omalta, älä välitä niistä mitoista vaan ajattelet vaan että teidän rakas vauvannehan se on! Tosi paljon voimia ja onnea koitokseen, ja toipumiseen :) Yritä saada nukuttua edes vähän...



ninnininnuli: varmaan on vaan valkovuotoa ja lääkettä tuo, mitä pöksyihin tuli, valkkari voi olla joskus tositosi vetistä... Ja niin kuin sanoit, varmaan olis tullut lisääkin vuotoa, jos olis ollut lapsivettä. Mutta jos on epävarma, voi aina käydä synnärillä, siellä ne voi testata onko lapsivettä tullut.



Täällä flunssaa pukkaa edelleen... Sain sitten toisen antibioottikuurin, kun ei tuo korva lähtenyt paranemaan, edelleen olen ihan puolikuuro ja korvaa alkoi taas särkemään. Menin sitten lääkäriin, kun todellakin haluan parantua ennen kuin lähden synnyttämään... Aika kypsä olo on kyllä, häpyluuhun sattuu ihan hirveästi välillä, ihan saa kippuraan mennä, ja selkäkin on kipeä... Aamulla heräsin ihan kuin kuukautiskipuun, särki alavatsaa ja selkää. Ja supistuksia tulee edelleen, mutta ei mitään säännöllistä. No, toivottavasti tuolla kohdunsuulla jotakin tapahtuu, niin ei ehkä itse synnytys kestäisi niin pirun kauan.... Taitaa olla turha toivo. Mutta kuitenkin suht positiivisin mielin täällä ollaan, laskettuun aikaan on alle kaksi viikkoa! Vähän kyllä synnytys mietityttää, on vähän semmoinen fiilis ettei kaikki voi mennä niin hyvin kuin ekassa..



Hyviä vointeja kaikille mahakkaille ja vauvallisille :) Ja Timantille vielä erikoistsemppaukset, huomenna pidän sulle peukkuja :)



Sabriina 38+3

että jatketaan siellä....