Miten tällaisessa tilanteessa huostaanotto olisi paras ratkaisu?

Meillä on sanotaan nyt vaikea elämäntilanne tällä hetkellä ja tukiverkkoja ei pahemmin ole. Tähän tilanteeseen emme ole itse pahemmin voineet vaikuttaa.



Meillä on 4kk ikäiset kaksoset ja heidän lisäksi neljä muuta lasta, yksi koululainen, yksi eskarilainen, ja 2v ja 4v plus tietysti kaksoset.



Esikoinen on sairas ja tämän takia hän on paljon sairaalassa. Keskimmäiset ovat onneksi nyt olleet terveitä kun päästiin pois hometalosta, mutta kaksoset itkevät lähes yötä päivää ja itkun syytä/syitä haetaan, mutta vielä ei ole kaikkia ainakaan löytynyt ja itku sen kun jatkuu. Varmasti sanomattakin selvää, että univelkaa on vaikka muille jakaa. Tämän lisäksi meidän talossa todettiin iso homevaurio raskauteni ollessa puolivälissä ja jouduimme muuttamaan sieltä pois. Minä ja lapset asumme toistaiseksi miehen vanhemmilla ja mies asuu toisella paikkakunnalla yksiössä töiden takia. Jos olisi rahaa niin asuisimme kaikki vuokralla, mutta yhtään ylimääräistä ei ole ja hädin tuskin selvitään nytkään kaikista menoista.



Neuvolasta ollaan pyydetty apua, lähes tuloksetta. Ensin ehdottivat 2v ja 4v hoitoon laittamista, mutta heidät olisi pitänyt molemmat viedä eri hoitopaikkoihin jotka olisivat olleet nekin eri puolilla kaupunkia. Sitten kun olin tarpeeksi kauan sanonut, että olen oikeasti väsynyt ja kaipaan unta tai apua arkeen, jotta saisin edes välillä nukkua, niin meille tuli perhetyöntekijä. Luulin, että hän auttaisi lasten hoidossa, mutta ajan myötä selvisi, että hän vain keskustelee ja kun sitten soitin neuvolaan ja sanoin, ettemme tarvitse mitään keskusteluapua vaan apua lastenhoitoon niin sain kommentin, että jos tarjottu apu ei kelpaa niin taitaa olla paras huostaanottaa lapset. Huostaanottoa perusteltiin minun väsymyksellä, esikoisen sairaudella jne, vaikka nämä kaikki olisi hoidettavissa, jos saisimme edes muutamana päivänä lastenhoitajan.



Jos meillä olisi varaa niin palkkaisimme itse lastenhoitajan, mutta kun rahat ei meinaa riittää edes tämänhetkiseen elämiseen eli ylimääräistä ei todellakaan ole. Miehen vanhemmat ovat molemmat melko iäkkäitä eli heistä ei pahemmin apua ole, vaan ikänsä takia heitäkin joutuu hieman auttamaan arjessa. Pärjäävät kyllä isompien lasten kanssa, mutta vauvoja ei heidän hoitoon voi jättää.



Olen niin väsynyt, etten enää tiedä mitä tehdä tai mistä pyytää apua. Lähipiiri auttaa nyt miltein sen minkä voi, ei ole rahaa palkata hoitajaa ja neuvolasta ei näköään tule enempää apua, paitsi huostaanotto...