Työpaikan ilmapiiristä
taasen. Olen niin väsynyt työpaikkamme asenneilmastoon. Aina kun ehdotan tai sanon jotain niin ideaani reagoidaan tyyliin: "tämä ei MEILLÄ ole mahdollista", niin EI voi tehdä, aina on tehty näin kun tehdään jne. Minulla ei ole tapana haluta olla oikeassa, mutta tässä tilanteessa (siirryttyäni vastaavasta työpaikasta mutta eri firmasta (kehittyneemmästä)) tähän nykyiseen omaisin mielestäni varteenotettavia kehittämis- ja huomioimisseikkoja. Siksi tiedän, että ne kyllä toimivat. Pelkäävätkö ihmiset jotain? Työpaikkansa menettämistä tms? Ovatko niin kaavoihinsa kangistuneita vai mistä tällainen hyökkäävä asenne kaikkeen johtuu? Voin toki opetella pitämään suuni kiinni, mutta sitäkään en kauan jaksa. Minulla on taipumus analysoida ja olla kehityshaluinen. Piirre jonka vuoksi kai palkattiinkin tänne. Olen vain ilmeisesti väärässä seurassa. Muilla kokemuksia?
Kommentit (8)
Helpointa on sopeutua totuttuun eikä joudu silmätikuksi tai sitten pikkuhiljaa tehdä pienen pieniä uudistuksia. Jos pystyt perustelemaan uuden tavan kustannussäästöillä laskemalla paljonko niitä tulisi, on muutokset paremmin vietävissä eteenpäin.
Helpointa on sopeutua totuttuun eikä joudu silmätikuksi tai sitten pikkuhiljaa tehdä pienen pieniä uudistuksia. Jos pystyt perustelemaan uuden tavan kustannussäästöillä laskemalla paljonko niitä tulisi, on muutokset paremmin vietävissä eteenpäin.
huomannut, että kulttuurit ovat erilaisia. Yritän pitää suuni kiinni. Olen vain rivityöntekijä. Jos jotain haluan ehdottaa niin parempi mennä esimiehelle puhumaan. Tai vielä esimiestäkin korkeammalle. On vaikeaa oppia olemaan hiljaa kun on tottunut että avoin ilmapiiri ja idearikkaus on ollut suotavaa. Harjoittelen :-(
ap
oletko puhunut näistä vaikeuksista hänelle\
Lähinnä siis harmittaa sellainen yleisilmapiiri, johon en tietysti voi vaikuttaa kuin työta vaihtamalla. Konkreettisesti minulle on selvinnyt mitä tarkoittaa urautuminen. Jos ihminen on ollut töissä samassa firmassa 10-25 vuotta niin sehän on punainen vaate jos joku uusi puhuu ja kyseenalaistaa jotain.
ap
että joskus vanhoilla työntekijöillä on tietoa/taitoa mitä uudella ei ole. Kun menee uutena työpaikkaan on täysin väärä tapa alkaa etsimän vikoja/korjattavaa heti. Pitää ensin elää työpaikan arkea ja päästä sisään, silloin voi ymmärtää miksi joku juttu tehdään niinkuin tehdään. Tyyliin miksi asiakastapaamiset pienemmässä ja huonommassa kokoushuoneessa --> parempi saattaa olla huonommin äänieristetty jne. Seikkoja joita ei heti huomaa, ja voi pitää "typeränä tapana".
Lähinnä siis harmittaa sellainen yleisilmapiiri, johon en tietysti voi vaikuttaa kuin työta vaihtamalla. Konkreettisesti minulle on selvinnyt mitä tarkoittaa urautuminen. Jos ihminen on ollut töissä samassa firmassa 10-25 vuotta niin sehän on punainen vaate jos joku uusi puhuu ja kyseenalaistaa jotain.
ap
Itse olen ollut nykyisessä työpaikassani (toki eri tehtävissä) jo 25 vuotta ja minusta on erittäin tervettä ja hyvä asia että nuoremmat tulokkaat tekevät asioita omalla tavallaan ja tuovat taloon uutta verta. Haluan itsekin oppia ja kehittää itseäni ja uusien nuorempien työntekijöiden avulla se onnistuu paremmin kuin vanhan pomojäärän, joka on sitä mieltä että ette te mitään koulutusta tarvitse... Niinpa menetelmät ovat osittain 80-luvulta peräisin. Onneksi nyt on uusi (nuori) pomo juuri aloittanut ja ehkä meidät "vanhatkin" vihdoin päivitetään 2010-luvulle...
Ma kavisin esimiehen kanssa keskustelun, jossa kysyisin etta mika nyt olikaan syyna palkkaamiseen. Jos on vahankin se, etta tuot uutta verta tai ajatuksia, niin sitten sanot etta tarvitset esimiehen tuen.
Jos tukea ei ole, niin kovin kauaa noin lannistavaa kulttuuria ei kannata katsella.
että joskus vanhoilla työntekijöillä on tietoa/taitoa mitä uudella ei ole. Kun menee uutena työpaikkaan on täysin väärä tapa alkaa etsimän vikoja/korjattavaa heti. Pitää ensin elää työpaikan arkea ja päästä sisään, silloin voi ymmärtää miksi joku juttu tehdään niinkuin tehdään. Tyyliin miksi asiakastapaamiset pienemmässä ja huonommassa kokoushuoneessa --> parempi saattaa olla huonommin äänieristetty jne. Seikkoja joita ei heti huomaa, ja voi pitää "typeränä tapana".
työntekijöillä luonnollisesti kyllä, mutta kun kyseessä hiukan erityyppiset asiat. Toimitatavat tietyissä järjestelmissä jne. Ylipäänsä asennne. Jos ihmettelen ihan vilpittömästi jotain niin reaktio on äkkipikainen kiukustuminen. "Ei meillä" niin voi tehdä jne. Yleensäkään mitään ei voi ihmetellä. Toisaalta yrityksen arvona nimenomaan kehittyminen ja ajan hermolla oleminen. Sitten sitä ei pysty ruohonjuuritasolla edes pienissä arkipäivän asioissa toteuttamaan. Mutta ymmärrän kyllä näitäkin ihmisiä. Meitä on moneen lähtöö. Kunhan purnasin. Tuntuu että tämä vie liikaa energiaani, kun yritän koko ajan pitää suuni kiinni.
ap
oletko puhunut näistä vaikeuksista hänelle\