vauvan lonkkaluksaatio

Meidän vaavilla oli myös lonkkaluksaatio. Hänelle laitettiin sellaiset lonkkavaljaat, joita hänellä pidettiin 6 viikkoa. Kuulemani mukaan ennen vanhaan (heh) samanlainen tapaus hoidettiin paljon pidemmän kaavan mukaan, eli nykyään hoidot on ns minimoitu. Jos vaivaa ei hoida, siitä jää elinikäinen vaiva. Kannattaa siis ottaa asia siltä kannalta, että pääsette helpolla, koska vaiva huomattiin heti :) Valjasaika meni meillä erittäin nopeasti ja hyvin. Siinä hyvin pian oppi käsittelemään vauvaa valjaiden vaatimalla tavalla. Kohta meillä koittaa kontrolli, koska vauvamme on pian oppinut kävelemään. Jos kaikki on hyvin, niin se on ihanaa, mutta saattaa olla, että lonkat eivät ole vielä täysin ok. Sitten koittaakin taas hoitojakso... Älä siis panikoi, vaan ajattele asia siten, että pääasia on mahd hyvä hoito, jotta vaaville ei jäisi siitä mitään "muistoja".

meidän tytöllä oli lonkkaluksaatio. Oli lastahoidossa 1 kk. En todellakaan kokenut sitä yhtään hankalaksi, päinvastoin vauvaa oli helppo nostaa kun oli lastassa. arvaa tuntuiko vauva vetelältä lastan oton jälkeen ;-)

Sen jälkeen ei mitään ongelmaa, tyttö tällä hetkellä 15 v j aon hararstanut vuosia kilpaurheilua.

So piece of cake. Ei kannata pelätä yhtään.



Eri asi on sitten nämä lapset joilla huomataan vasta vaikkapa vuoden iässä, silloin sitten pakko laittaa alavartalokipsi... voin vain kuvitella millaista se on kävelemään opettelevan lapsen kanssa ( ei voi kontata, ei istua jne)

meidän tytöllä oli lonkkaluksaatio. Oli lastahoidossa 1 kk. En todellakaan kokenut sitä yhtään hankalaksi, päinvastoin vauvaa oli helppo nostaa kun oli lastassa. arvaa tuntuiko vauva vetelältä lastan oton jälkeen ;-)

Sen jälkeen ei mitään ongelmaa, tyttö tällä hetkellä 15 v j aon hararstanut vuosia kilpaurheilua.

So piece of cake. Ei kannata pelätä yhtään.



Eri asi on sitten nämä lapset joilla huomataan vasta vaikkapa vuoden iässä, silloin sitten pakko laittaa alavartalokipsi... voin vain kuvitella millaista se on kävelemään opettelevan lapsen kanssa ( ei voi kontata, ei istua jne)

meidän tytöllä oli lonkkaluksaatio. Oli lastahoidossa 1 kk. En todellakaan kokenut sitä yhtään hankalaksi, päinvastoin vauvaa oli helppo nostaa kun oli lastassa. arvaa tuntuiko vauva vetelältä lastan oton jälkeen ;-) Sen jälkeen ei mitään ongelmaa, tyttö tällä hetkellä 15 v j aon hararstanut vuosia kilpaurheilua. So piece of cake. Ei kannata pelätä yhtään. Eri asi on sitten nämä lapset joilla huomataan vasta vaikkapa vuoden iässä, silloin sitten pakko laittaa alavartalokipsi... voin vain kuvitella millaista se on kävelemään opettelevan lapsen kanssa ( ei voi kontata, ei istua jne)

on siis sellainen x muotoinen juttu jolla jalat taivutetaan haluttuun asentoon. Sitä ei edes huomaa ....

2 kk tarkastuksessa ja passitti rötgeniin. Ja ihan turhaan, kyse oli rakenteellisesta asiasta, kaikilla ei ole niin symmetriset raajat. Harmittaa tuo turha vauvan säteilytys.



Asia on tosiaan ihan eri, jos se on silmin ja korvin havaittava!

ja olen ikuisesti kiitollinen lääkärille, joka sen huomasi! Vaikka aluksi olin minäkin paniikissa - en ollut moisesta ikinä kuullutkaan ja NKL:lla näytettiin jotain vanhaa mustvalkoista kuvaa lastalapsesta, joka näytti aivan rääpäleeltä!

Lastahoito toimii ja on vauvalle täysin kivuton. Meillä oli lasta noin kuusi viikkoa, vauvaa oli todella helppo hoitaa siinä "paketissa".

Nyt poika on reipas yhdeksänvuotias jalkapallon- ja tenniksenpelaaja!

Ja kuten muutkin, sanon, että hyvä kun huomattiin! Jälkikäteen se 6 vkon lastahoito meni todella nopeasti ja helposti. Kipsaukset ja vetohoidot tai lonkkaproteesit ovat sitten aika eri mittaluokan juttuja.



Vauva ei lastasta ollut moksiskaan, suorastaan ihmetteli hetken, kun se otettiin pois.



Toisen tytön synnyttyä lonkat tutkittiin supertarkasti ja toinen oli lääkärin mielestä vähän löysä, ei luksaatiossa. Määräsi kirurgille konsultaation noin viikon päähän. Sitä ennen pidin tuplavaippaa ja kannoin liinassa. Lonkka oli täydellisen jämäkkä eikä hoitoa tarvittu.



Hyvin se menee, jos lasta tulisikin. Tod. näk. selviätte kuitenkin säikähdyksellä.

voisitko kertoa ? Et varmaan oikein ymmärrä, mikä se lasta on ? Eihän sitä edes huomaa ja kun vauva makaa kuitenkin koko ajan niin siitä ei ole mitään haittaakaa.



Eri asia todellakin vanhempien lasten kokovartalokilpsaukset ja leikkaukset jne joihin joudutaan JOS EI HUOMATA ajoissa

ja alkuun kanssa epäilivät semi- lonkkaluksaatioita.. Aluksi oli käytössä tuplavaipat ja kun sitten muutaman viikon iässä käytiin ultrassa niin todettiin ettei ole tarvetta lastalle.. Eli pelkät vaipat riitti meillä =) Ainoa mitä olen jäänyt miettimään on se että kirurgi sanoi silloin ultrassa, että kontrolli käynti olisi myöhemmin (katsotaan onko lonkkamalja kehittynyt oikein), mutta kun asiasta soittelin Jorviin niin ei siellä ollut mitään merkintää moisesta kontrollista?!?!? Asia on jäänyt vaivaamaan minua ja toivon ettei pojalla myöhemmin lonkkiin mitään tulisi..

Itse olen myös ollut perätilassa ja minut on käännetty viikko ennen synnytystä.. Lonkkia ei ikinä sen tarkemmin tutkittu ja 21 vuotiaana todettiin sitten nivelpussin pullistuma.. Se on jo teini-iästä asti vaivannut ja osittain siitä syystä lopetin liikuntalajit kokonaan.. Jos pullistuma ei parane itsestään niin edessä on lonkkaleikkaus alle 30v.. Ei kiva.. Joten jos nyt "joudutte" lastan ottamaan käyttöön niin se on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin isot leikkaukset ja elämänlaatua heikentävät vaivat parikymppisenä..

huomattiin vasta lapsen ollessa 5kk, ensin lonkka leikattiin ja sitten tyttö oli sairaalassa viikon verran jalka/lonkka vedossa. Kun tämäkään ei tepsinyt, oli tytöllä 13kk alavartalokipsi ja vielä pari kuukautta semmonen lasta. Olihan siinä hommaa ja murhetta kerrakseen, mutta ei mitenkään ylitsepääsemätön hoito. Nykyään tyttö on eskarissa ja kävelee ja juoksee normaalisti.

voisitko kertoa ? Et varmaan oikein ymmärrä, mikä se lasta on ? Eihän sitä edes huomaa ja kun vauva makaa kuitenkin koko ajan niin siitä ei ole mitään haittaakaa.

Eri asia todellakin vanhempien lasten kokovartalokilpsaukset ja leikkaukset jne joihin joudutaan JOS EI HUOMATA ajoissa

siis onnellinen mikäli lonkassa jotain vikaa ja se huomattiin nyt jolloin hoito helpompaa.. mutta ajatus vauvastani lastassa (en tiedä millainen kyseinen lasta on), hoidoista lastan aikana. Miten imetys onnistuu? Voiko turvakaukalossa (Brion) kuljettaa, vaunuilu? yms. käytännön asioita.. loppupelissä en edes tiedä mitä pelkään, koko asia on itselleni niin vieras..

Meillä todettiin synnärillä lähtötarkistuksessa että toinen lonkka naksuu. Lähete tuli ultraan ja kirurgin vastaanotolle. Nyt täällä tuore äiti paniikissa miettii onko lastoitus ainoa vaihtoehto, nyt on käytössä tuplavaipat. Eli jos jollain kokemusta aiheesta kuulisin mielelläni.. Ultraan on vielä toista viikkoa aikaa joten on aikaa miettiä kaikki mahdolliset kauhuskenariot läpi.. Onko vastasyntyneitä jotka ovat päässeet säikähdyksellä, tai tuplavaippahoito ollut riittävä? Siis vain toinen lonkka naksuu ja lääkäri huomasi tämän taivutellessaan jalkoja..

Kiitos ystävällisistä vastauksista :)

Voin hyvin kuvitella huolesi ja pelkosi, sillä koin saman itse 1,5 vuotta sitten.

Meidän tytöllä huomattiin siinä synnärin lähtötarkastuksessa, että lonkat on löysät. Kaksi viikkoa piti käyttää tuplavaippoja ja sen jälkeen oli kontrolli, jossa lääkäri totesi lonkkien olevan kunnossa.

Nykyään tyttö on energinen 1,5 vuotias joka kiipeää joka paikkaan ja juoksee sisarustensa perässä.

Onnea ja kaikkea hyvää teille!

voisitko kertoa ? Et varmaan oikein ymmärrä, mikä se lasta on ? Eihän sitä edes huomaa ja kun vauva makaa kuitenkin koko ajan niin siitä ei ole mitään haittaakaa. Eri asia todellakin vanhempien lasten kokovartalokilpsaukset ja leikkaukset jne joihin joudutaan JOS EI HUOMATA ajoissa

siis onnellinen mikäli lonkassa jotain vikaa ja se huomattiin nyt jolloin hoito helpompaa.. mutta ajatus vauvastani lastassa (en tiedä millainen kyseinen lasta on), hoidoista lastan aikana. Miten imetys onnistuu? Voiko turvakaukalossa (Brion) kuljettaa, vaunuilu? yms. käytännön asioita.. loppupelissä en edes tiedä mitä pelkään, koko asia on itselleni niin vieras..

tässä kuva http://isakssonsgummifabrik.com/the_splint.html

ei todellakaan mikään kamala häkkyrä. Minua se ei haitannut imetyksessä, ei lapsen hoidossa, lapsi mahtui turvaistuimeen ja tuon ikäinenhän ei tee muuta kuin nukkuu... lasta oli sitä paitsi helpompi nostaa pakettina .

Ei haitannut lastakaan ainakaan siitä päätellen että lapsi nukkui 20 tuntia päviässä ja heräsi vain syömään

Kiitos kannustavista viesteistä, ne todellakin helpottaa.. :)

13: miten teillä ilmeni löysyys? Naksumisena vai kuinka..?

14: Kauan jouduitte lastaa pitämään?

Itsellä mielessä myös että onko lastasta haittaa kehitykselle, kääntyminen yms.?

Ap

Kuitenkaan tarkemmissa tutkimuksissa todettiin lonkkien olevan normaalit, mutta liikkuvat.



Siskoni harrastuksiin kuuluikin sitten voimistelu ja tanssi, ja on kyllä notkeimpia noissa lajeissa tapaamiani tyyppejä.

lastaa pidettiin 8 viikkoa, aika meni nopeasti. Turvakaukalossa tosiaan ei voi lastan kanssa pitää, mutta täällä ainakin mml sai lainata sellaista verkkosysteemiä, jonka sai kovan kantokopan päälle autossa, eli sillä tavalla vauva matkusti. Niin kuin joku jo sanoi, niin vauvan käsittely on itse asiassa helpompaa sen lastan kanssa. Mä tykkäsin käyttää lastan kanssa sellaisia haalariasuja, ne oli helpoin pukea päälle, tai sitten kietaisubodeja, mutta moni käyttää ihan normaaleja vaatteita. Imetys jossain määrin hankalampaa, mä en ainakaan makuultaan pystynyt imettämään lastan kanssa, mutta siis imetys onnistui kyllä muuten ihan hyvin. Rattaissa ei mitään ongelmaa. Siis tavattoman pieni vaiva kaiken kaikkiaan. Eikä millään tavalla hidasta mitään kehitystä, meillä käännyttiin 3 kk, ryömittiin & kontattiin 6 kk ja käveltiin joku 11 kk, samaa tahtia kuin muut sisarukset ja tämä meidän nyt 8 v on joukkueensa paras futaaja. Älä panikoi, pieni vaiva, hetken kestää, ei jätä mitään jälkiä. Eikä yleensä tule seuraaville...

Kiitos kannustavista viesteistä, ne todellakin helpottaa.. :) 13: miten teillä ilmeni löysyys? Naksumisena vai kuinka..? 14: Kauan jouduitte lastaa pitämään? Itsellä mielessä myös että onko lastasta haittaa kehitykselle, kääntyminen yms.? Ap

lastaa jouduimme pitämään 6 viikkoa. Pari kertaa kävimme kontrollissa ja röntgenissä ja muistaakseni vain kerran lastan ottamisen jälkeen eli puolen vuoden iässä.

Lapsi oppi kävelemään normaalisti ja on nyt 14 v iässä kilpaurheilija.

Monet sukulaiset eivät muuten edes huomanneet lastaa... Ja todellakaan ei normaalissa elämässä vaivannu, eihän tuon ikäinen edes saa olla istuvasa asennossa (jossa se lasta voisi olla vaivalloinen)

kaikille vastauksista.. ehkä kuvittelen asian pahemmaksi kuin onkaan, aika näyttää.. itsesyytökset ovat kovat vaikka järki sanookin etten luultavasti olisi voinut mitään tehdä estääkseni asiaa.. tyttö on nyt 8pvää vanha ja kun äitinä yrittää suojella kaikelta "pahalta", vaikkakin tämähän on loppupelissä hyvä asia että asia huomattiin nyt ja selvitetään.. sekavaa tekstiä hormonihyrskyiseltä tuoreelta äidiltä :S

Ja se hoidettiin 70 -luvun tyyliin, jalkojen välissä pidettävällä tukityynyhässäkällä.

Oma poikani syntyi v. 2004 ja hänellä myös kotiinlähtiessä lääkäri huomasi toisen lonkan olevan "löysä". Ja häntä hoidettiin n. 2,5 kuukauden ajan "tarravaljailla".

Mitään vaivoja ei hoidosta mielestäni ole jäänyt itselleni eikä pojallekaan. Poika ei kyllä kontannut vauvaiässä vaan istuskeli rauhassa paikallaan. Hän oppi aivan yhtäkkiä 1-vuotiaana kävelemään ja juoksemaan ja sen jälkeen on vauhtia riittänyt ihan liian kanssa...

Ole huoleti, äläkä turhaan syytä itseäsi. Nämä ovat todella pieniä korjattavissa olevia asioita...

Hyvää jatkoa teille!

...mikäli lapsesi saa lonkkalastan, oli todella hyvä. Tyttärelläni oli lonkkaluksaatio perätilan vuoksi ja sai lonkkalastan, jota piti 6 viikkoa. Tunnistan hyvin tunteesi, koska minulla oli kyseessä esikoinen ja hirveä paniikki iski, kun juuri oli oppinut kaikki imetysasennot yms yms ja silloin vielä lasta suositeltiin nukutettavan kylkiasennossa, jota luonnollisesti lastan kanssa ei voinut tehdä. Hyvin kaikki menee, tsemppiä, on ihan luonnollista olla paniikissa uuden tilanteen edessä.