Tänään keskeytys aloitettiin :(
Miksi me naiset joudumme kokemaan tämän kaiken kurjuuden?
Tuntui niin kamalalta katsoa ohimennen ultrakuvaa ja ottaa keskeytyksen aloittava lääkitys :(
Onko jollakin kokemusta asiasta? Kuinka selvisit? Millaisia kipuja odotettavissa? Kuinka henkisesti kestää tämän?
Ja abortin vastustajat, älkää vaivautuko!
Kommentit (39)
jos lapsen isä olisi kuollut.
Oletko miettinyt, miten tehty abortti vaikuttaa masennukseesi. Tuskin ainakaan helpottaa.
En itse ainakaan olisi joutunut tuollaisesta kärsimään, koska olisin pitänyt lapsen.
Itse olisin ajatellut, että raskaudella oli joku tarkoitus.
Tsemppiä vaan ap:lle! Pidä huoli itsestäsi ja esikoisesta. Käytä kaikki saatavissa oleva apu hyväksesi. Käy aborttiasia läpi, keskustele ammattilaisten kanssa, pyydä apua neuvolasta. Uskoisin, että masennustaustan takia asia tulisi käsitellä nyt tuoreeltaan läpi. Myös abortin tehneestä sairaalasta voit pyytää apua henkiselle puolelle, esimerkiksi sairaalapastorilta.
jos lapsen isä olisi kuollut.
Oletko miettinyt, miten tehty abortti vaikuttaa masennukseesi. Tuskin ainakaan helpottaa.
Helppohan se on sun sanoa, kun kaikki on sinulla hyvin
Mitä sinä minun hyvinvoinnista tiedät. Minulta kuoli lapsi, mutta siihen en voinut itse vaikuttaa, en itse tehnyt päätöstä hänen kuolemasta.
mutta toivotan omasta puolestani sulle ja lapsellesi jaksamista. Uskon, ettet todellakaan tee tätä päätöstä kevyin perustein, ja omaa kieltään kertoo myös se, että lääkäri on samaa mieltä kanssasi.
Voi olla, että tulevaisuudessa kadutkin tätä asiaa, mutta valinnat on tehtävä nykyhetkessä, tulevaisuudessa ei ole enää siinä samassa tilanteessa kuin silloin.
Olen itse sairastanut keskivaikean masennuksen, ja tiedän mitä se on.
Ja teille jotka kertovat mitä itse olisivat tehneet (anteeksi suora puheeni) HAISTAKAA PASKA!
En tullut kyselemään mitä itse tekisitte tässä tilanteessa vaan kyselin keskeytyksen kokeneilta kokemuksia!!
Te jotka päätitte katsoa sopivaksi tulla kommentoimaan ilman vastausta kysymyksiin, olette varmasti tyytyväisiä kun sanon, että oloni on nyt miljoona kertaa pahempi!
Vaikkakin tiedän, ettei täällä asiallisia vastauksia saakkaan, silti tuollainen tässä tilanteessa pahoittaa mielen vaikka yrittää olla huomioimatta ilkeitä kirjoituksia
ap
En pystynyt valitsemaan lääkkeellistä keskeytystä, vaan halusin kaavinnan.
Syynä oli ihan vain se, etten olisi pystynyt katselemaan ulosvaluvaa ihmisen alkua (rv12)
Itselle tehty lääkkeellinen tyhjennys eli oli keskeytynyt keskenmeno. Kuten joku jo kuvailikin aiemmin, tuntui kivuliailta menkoilta. Eli supisteli kovasti ja vuoti aika paljon pari-kolme päivää. Lisäksi meni vatsa sekaisin, en tiedä oliko fyysistä vai henkistä omalla kohdallani.. Mutta suht helposti meni, ainakin näin jälkeen päin ajatellen.
Tsemppiä sulle ja valoisampaa tulevaisuutta!
Muistona miehestä???? Kaikenlaisia...
Minulla on sellainen käytännön vinkki, että ota kipulääke (panacod?) ENNEN kun laitat sen keskeytyspillerin, se oikeasti estää kipua parhaiten kun on tavallaan jo vaikuttamassa etukäteen.
Elät raskasta aikaa, mutta selviät varmasti.
mutta haluan toivottaa jaksamista ja osanottoni miehesi takia.
Älä syyttele itseäsi, varmasti teit oikean ratkaisun ja itse tiedät minkä verran jaksat. Turha sitä on murehtia jälkeenpäin. Mä uskon että fyysisen kivun kestää paljon paremmin kuin henkisen...
Erityissiunausta sinulle ja lapsellesi!
Ei siinä paljon käytännön vinkit enää auta...
Ja teille jotka kertovat mitä itse olisivat tehneet (anteeksi suora puheeni) HAISTAKAA PASKA! En tullut kyselemään mitä itse tekisitte tässä tilanteessa vaan kyselin keskeytyksen kokeneilta kokemuksia!! Te jotka päätitte katsoa sopivaksi tulla kommentoimaan ilman vastausta kysymyksiin, olette varmasti tyytyväisiä kun sanon, että oloni on nyt miljoona kertaa pahempi! Vaikkakin tiedän, ettei täällä asiallisia vastauksia saakkaan, silti tuollainen tässä tilanteessa pahoittaa mielen vaikka yrittää olla huomioimatta ilkeitä kirjoituksia ap
Nämä, jotka aborttiasi "vastustavat" tarkoittavat sitä, että menetit jo miehesi ja joskus kun jaksamisesi saat takaisin, kadut myös lapsesi (menetetyn miehen lapsen) menettämistä.
Masennus saa aikaan hirveitä, ja uskon kun joskus masennuksestasi parannut tulet loppuelämäsi syyttämään itseäsi abortista.
muutama vuosi sitten. Toisen pillerisatsin jälkeen oli paljon kivuliaampi olo, ja olin sen jälkeen sairaalassa muutaman tunnin. Siellä oli muitakin keskeyttäneitä, tunnelma aika kireä eikä kyllä juttukavereita. Ei sillä että olisin kaivannutkaan.
Fyysisesti siitä toipui ihan hyvin, ensin oli parin päivän tauko ja sitten alkoivat kauan kestäneet kuukautiset.
Tiedän että se on yksi elämäni raskaimpia tekoja, muttei tyhmimpiä. Jälkeenpäin ajateltuna minulla nyt mieluummin olisi tuo syntymätön lapsi, mutten myöskään syyllistä itseäni koska tiesin silloiset syyni painaviksi. Joskus mietin, että minulla olisi nyt kaksivuotias poika.
Otan paljon osaa suruusi. Toivon että saat paljon tukea ja apua käsitellä masennustasi, ettei tämä pahenna asiaa. Luulen että tämä myös helpottaa omalta pieneltä osaltaan, yksi stressitekijä on nyt ainakin pois elämäntilanteestasi. Voimia!
törttöjä täälläkin liikkuu...
Mutta, minulla ei ole kokemusta abortista, koska annoin lapsen adoptoitavaksi. Silti halua antaa miljoona halia ap:lle, jotta jaksaisi vaikeiden aikojen yli. Kuulostaa kliseiseltä, mutta kyllä se aurinko vielä joku päivä sinne risukasaankin paistaa =)
Kovasti tsemppiä myös lapselle, joka menetti isänsä.
kun näki tämän aloituksen kuukauden jälkeen ylhäällä.
Itse keskeytys meni todella kivuttomasti ja "helpolla". Eilen oli vielä jälkitarkastus ja kaikki on kunnossa.
Tätä pelkäsin paljon, jos ei kaikki menekkään tässä asiassa hyvin.
Henkinen puoli onkin sitten eriasia, MUTTA edelleen olen päätöksestäni varma. Tärkeitä on nyt selvitä ensin muista asioista yli ja jatkaa elämää.
Mukavaa talven jatkoa kaikille
tarvitse kyseenalaistaa. Joskus pitää vain valita huonoista vaihtoehdoista toinen. Joten älkää kääntäkö veistä haavassa hyvät ihmiset!
Vaikean masennuksen kokenut, (vielä) lapseton
jos tuntuu ettei lasta voi pitää,teet aivan oikean ratkaisun.
Isosti tsemppiä sinulle! Toivotaan onnea ja iloa elämääsi tulevaisuudessa
Päätöksesi on ymmärrettävä, ja tilanteesi kovin surullinen. Voimia!