Lue keskustelun säännöt.
Hyviä kokemuksia synnytyksestä/kätilöistä?ov
27.10.2010 |
Menossa tässä 40+1 ja kiinnostais onko oikeesti suurempi osa synnytyksistä noita kauhujuttuja vai voiko täällä Suomessa synnyttää myös niin, että ei jää paha mieli. Rohkaisua kaipaisivat varmaan muutkin eikä aina kiinnosta lukea noita huonoja kokemuksia. :)
Kommentit (14)
noin 20 kätilöä. Kaikki olivat todella mukavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitään pahaa sanottavaa kätilöistä (ehdin tavata monta, kun vuorot vaihtuivat sopivasti). Synnytys kesti kauan ja lääkäriäkin tarvittiin imukuppia käyttämään, mutta ei siitäkään mitään pahaa sanottavaa. Naistenklinikalla synnytin ja synnytyksen jälkeen loikoiliin mukavasti perhehuoneessa pari päivää, oikein hyvä kokemus -siis verrattuna kaikkiin kauhukertomuksiin!
Niin ja pari viikkoa la:n jälkeen tämä kokemus, tsemppiä ap:lle!
onko tää nyt hyvä vai huono kokemus, kun olen ollu joka kerran niin täysin keskittynyt siihen omaan olotilaani, jotenkin täysin käpertynyt omaan itseeni niin että ulkomaailma on ollut täysin suljettuna. Ekan lapsen synnytyksessä muistan kun yhdessä vaiheessa vaan havahduin ihmettelemään, että kuka ihme täällä noin kovasti kiljuu, kunnes tajusin, että sehän olen minä itse.
Eli ei ainakaan mitään huonoja muistoja ole jäänyt... t. Neljän äiti
kahden kokemuksen perusteella asiallisia ja kannustavia. Sain ensimmäistä synnyttäessä paljon tsemppausta ponnistusvaiheessa ("hyvin menee, hienosti osaat ponnistaa!") ja se auttoi itselläni ainakin tosi paljon. Oli mukava kätilö muutenkin, nuori ja empaattinen. Tuli vielä myöhemmin katsomaan vauvaa ja minua sinne synnyttäneiden osastolle ja käymään synnytystä läpi.
Toisessa synnytyksessä oli taas aivan erityyppinen kätilö: vanha ja varmasti kokenut. Yhtään ei lässytetty turhia, ja jätti minut miehen kanssa kaksistaan ja tuli auttamaan sitten ponnistusvaiheessa. Toki kävi välillä katsomassa ja teki tarvittavat toimenpiteet. Olikin tosiaan toisen lapsen synnytys ja kaikki sujui niin rauhallisesti (mutta ajallisesti nopeasti ainakin verrattuna ensimmäiseen!) ja hallitusti. Hienosti minusta kätilö antoikin meille omaa rauhaa, kun en kaivannut mitään erityistä tukea sillä kertaa.
Siis voi saada hyvät kokemukset synnytyksestä! Toki kannattaa itsekin olla asiallinen ja yhteistyöhaluinen.
Eka syntyi Kätilöopistolla "tavisosastolla" 2003. Kätilöksi sattui silloin mies, joka oli tosi hyvä. Kertoi asioiden kulusta asiallisesti, tarjosi kivunlievitysvaihtoehtoja jne. Ei lässyttänyt/vähätellyt kipuja tms. mitä usein kuulee sanottavan.
Kakkonen syntyi 2005 Naistenklinikalla. Silloin kätilö oli ihan huippu. Sanoin tosin jo mennessä, etten kestä yhtään pään silittelyä tai lässytystä. Kätilö tajus heti ja kaikki meni tosi hyvin.
Kolmonen syntyi 2009 Kättärin Haikaranpesässä. Tälläkin kertaa kätilöt oli hyviä. Vuorojen vaihtumisen takia minua hoiti yht. kolme eri tyyppiä. Ei mitään pahaa sanottavaa kenestäkään.
jotenkin ajatteleln, että itsekin voi vaikuttaa tilanteeseen tosi paljon. Minä olen ehkä muutenkin aika suorasanainen mutta erityisesti synnytyksissä olen sanonut ihan suoraan, jos joku asia ei tunnu hyvältä. Esim. aquarakkuloita en ole halunnut kokeilla. Asia on tullut kerralla selväksi, ja sitten on mietitty muita vaihtoehtoja. Ja toisalta olen halunnut ponnistaa jakkaralla, mikä on onnistunut jokaisella kerralla. Senkin olen sanonut jo heti mennessä.
Kun itse on ystävällinen, jämäkkä ja toisaalta joustaa omista suunnitelmistaan, niin hyvin se menee. Kukaan ei voi ennustaa, miten synnytys sujuu. Niin paljon siinä on muuttuvia tekijöitä mukana. ja kivutontahan homma ei ole, vaikka kuinka hyvin sujuisi. Mutta sen kivun kyllä kestää.
Synnyttäessä pitää mielestäni olla rohkea ja rehellinen. Turhaa ei kannata esittää reipasta mutta ei toisaalta pitää ylimääräistä draamaakaan yllä. Kätilönkin on helpompi työskennellä, kun synnyttäjä sanoo rehellisesti, miltä tuntuu ja mitä haluaa.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihan liikaa noita kauhujuttuja kerrotaan, ja asioita liioitellaan. Mä odotin koko synnytyksen ajan, että kohta se kauhein alkaa kohta se kauhein alkaa, mutta sitä ei koskaan tullutkaan! Avautumisvaiheessa supistukset olivat tosi kivuliaita parin tunnin ajan, kunnes sain epiduraalin, otin tunnin päikkärit, ja työnsin vauvan ulos, eikä se sattunutkaan! Siis epiduraali vielä vaikutti, mutta tunsin supistukset, ehkä kolme kertaa ponnistin 9 minuutin ajan, enkä voinut uskoa, että tässäkö se nyt oli!
Myös kätilöt noudattivat toiveitani ja olin kaikin puoli tyytyväinen heihin. Ainoa negatiivinen muisto synnytyksestä on, kun jouduin odottelemaan kovissa supistuskivuissa kiireistä anestesialääkäriä lähes tunnin.
6 x ollut loistavat kokemukset. 1 kerran on ollut itseensä ja työhönsä kyllästynyt kätilö, silloin jäi pahafiilis. Mutta jos synnyttää isommassa sairaalassa missä kätilöitä runsaasti voit "heittää" tylsän kätilön pois.pikku sairaaloissa se ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisia tietty, muttei mulla ainakaan ole heistä mitään pahaa sanottavaa.
Toiveeni otettiin hyvin huomioon.
Nyt pari kuukautta synnytyksestä voin sanoa että kokemus oli hyvä. Itse synnytyksen aikana ja muutama viikko sen jälkeen olisin ehkä vastannut toisin :D.
Kätilöt olivat todella sopivia minulle. Ei turhia kysellyt näkemyksiäni vaan ehdotti esim. epiduraalin laittoa ennen kun itse sitä tajusin pyytää. Ajoitus oli kohdallaan, synnytys eteni epiduraalin laiton jälkeen vauhdikkaasti ja ponnistuskivut olivat aika olemattomia.
Sain ison repeämän emättimeen, jota lääkäri tikkasi yli 30 min, lisäksi tehtiin välilihaleikkaus. Silti ei jäänyt pahaa mieltä. Vauva on aivan ihana, imetys sujuu. Tikit ovat sulaneet, repeämishaavasta ei tuntunut mitään kipua jälkeenpäin tms. välilihaleikkaushaava jomotti muutaman viikon.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja niitähän oli siis kans varmaan 10.
Yks erikoistuva lekuri oli vähän törppö - ei saanut otettu vauvasta mikroverinäytettä, ja meni vähän sähläämiseksi. Lisäksi huoneessa oli jossain vaiheessa vähän turhan paljon porukkaa kun oli harjoittelija, uuteen työpaikkaansa tutustuva lääkäri, tää erikoistuva ja sen ohjaaja, pari-kolme hoitajaa (kuskaamassa mikroverinäytteitä) ja kätilö. Synnytin jo toista vuorokautta, että tässä vaiheessa pillahti pieni parku. Kätilö oli hyvin ymmärtäväinen ja lohdutti.
ainakin pari kätilöä enkä paljoa muista, millaisia, ihan ok kuitenkin. Toisessa synnytyksessä alusta lähtien vauvan syntymään oli yksi ja sama, ihana kätilö. Se yltiörauhallinen asenne ja hyräily oli jotain, mitä tarvitsin. Hänellä oli opiskelija mukanaan joka otti vauvan vastaan ja hänkin oli mukava, rauhallinen ja asiallinen nuori nainen.
Sitten seurasi vuoronvaihto, jota he pahoittelivat kovasti, mutta tilalle tullut kätilö oli myös mukava, oli pahoillaan että ensimmäiseksi kun tavataan hän joutuu valitettavasti tikkaamaan minut.
Siinä vaiheessa olinkin kylmän hien peitossa, sillä edellinen tikkauskokemus oli kamala. Nyt sentään puudutettiin ja sain vauvan kainaloon "kipulääkkeeksi". Homma sujui ja kätilö jopa kysyi välillä sattuuko. Jäi ihanat muistot. Tämä kaikki parjatussa Tyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänkin oli varmasti ammattitaitoinen jne.. oli vaan jo iäkkäämpi, ns toinen jalka eläkkeellä. Vähäsen kylmäkiskoinen tyyppi. Synnytyksiä minulla on takana neljä, ja monessa niistä ollut useampi kätilö kuitenkin paikalla jossain vaiheessa synnytystä.
Ekassa oli vanhempi kätilö, joka aloitti kommentilla "mites me täällä voimme" mikä nosti karvani pystyyn, mutta hän hoiti hommansa oikein hyvin ja ammattitaitoisesti eikä enää palannut tuohon keskustelutyyliin vaan oli mukava ja asiallinen. Synnytys oli pitkä ja isältä loppui videokamerasta akku kriittisellä hetkellä ;)
Sattui jonkin verran kivunlievityksestä huolimatta ja vähän paikat repesi, mutta siitä selvittiin. Muista synnytyksistä en oikein enää muistakaan, miten ne meni, mutta jokaisesta lähti käärö mukaan!
itse olen aina eniten pelännyt sitä kipua, mutta siinä vaiheessa, kun tosi on kyseessä, sitä kummasti kestää aika lailla normaalia enemmän, siis kipua.
Tsemppiä! Mun ohje olisi, että älä suunnittele liikaa etukäteen, kyllä asiat etenevät sitten omalla painollaan.
3 kertaa synnyttänyt eikä mitään negatiivista kätilöistä. Negan saa MIES-anestesialääkäri, jolla ei ollut minkään sortin tajua kivusta.
Olen saanut olla rauhassa ja hönkäillä ilokaasua niin että tietää oma rakas mies seuranani. Mulle ois tosi hirveetä jos joku vieras ois koko ajan vieressä mutta tästä ei tarvinnut ees mainita vaan jättivät omaan rauhaan. Aina olen halutessani sen kätilön sinne paikalle saanut.
Eli hyvin mielin synnyttämään ap. Mahtava kokemus!