Suomenkielinen taapero ruotsinkieliseen päivähoitoon?

Tässä edellä on muuten älyttömän paljon "musta tuntuu -tietoa" sen sijaan että olisi todellista tietoa. En jaksa alkaa oikoa kaikkia väärinkäsityksiä, vaikka puheterapeuttina luulisin että minulla olisi siihen edellytyksiä. Mutta kerron lähinnä ap:lle (jos nyt sattuu enää hänelle silmään tämä ketju) omista lapsistani. Asumme pk-seudulla ruotsinkielisessä kunnassa, jossa kaikki kotimme lähihoitopaikat ja -koulut ovat ruotsinkielisiä. Samoin naapuruston kaverit. Meillä esikoinen meni 3,5-vuotiaana kielikylpykerhoon yhdeksi lukuvuodeksi (2x/vko, á 2h) ja sen jälkeen täysin ruotsinkieliseen ryhmikseen. Kuopus noudatti samaa kaavaa. Siitä tie jatkui ruotsinkieliseen esikouluun ja kouluun. Olennaisinta ehkä on se tässä ap:n tapauksessa, kuinka hyvin lapsi puhuu sitä kieltä mitä kotona puhutaan. Itse en olisi uskaltanut laittaa suoraan ruotsinkieliseen hoitoon lasta, jonka kotona puhuttavan kielen taito rajoittuisi vain joihinkin sanoihin. Meillä selkeästi molemmat lapset puhuneet jo hyvin meidän kotikieltä eli suomea ennen edes kielikylvyn aloittamista. Tiedän, että ammattikuntani sisällä on eri lailla ajattelevia, puhumattakaan ihan maallikoista. Meillä tämä kertomani malli on toiminut loistavasti.

ja minulla on siihen perusteluni: meillä olisi suomenkielinen tarha ihan naapurissa, kun taas ruotsinkieliseen on useampi kilometri. Koska kuitenkin olemme aidosti kaksikielinen perhe ja muu elämä on hyvin suomi-painotteista, olemme halunneet taata lapsellemme mahdollisuuden kehittää kumpaakin kieltään tasavertaisesti valitsemalla ruotsinkielisen päiväkodin ja koulun. Kun tarha täyttyy näiden wanna be -kaksikielisten lapsista, niin suomeahan siellä puhutaan kaikkialla, missä kielenkäyttöä ei erikseen vahdita. Oman päiväkotimme tapauksessa ruokailun ja muutaman muun tuokion yhteydessä puututaan kieleen, mutta lapsia on paljon ja hoitajia vähän, joten ovat käytännössä voimattomia (tämä ei ole minun keksintöäni, vaan päiväkodin henkilökunnan suusta). Kunnollinen kaksikielisyys vaatii kodin tuen taustalleen, pelkkä ruotsinkielinen päiväkoti ei siihen riitä. Pääkaupunkiseutu ja muu Suomikin on kielikylpypäiväkoteja tulvillaan, käyttäkää niitä, kun ne tarkoitusta varten varta vasten suunniteltu ja jättäkää ruotsinkieliset päiväkodit niille, joiden kotona oikeasti puhutaan ruotsia.

Minkahan ikainen sinakin olet? Wanna be-kaksikielinen..... Aiotko sitten maarata lastesi kaveritkin vanhempana, etta ne ei missaan nimessa sotkeudu suomenkielisiin?

AP:lle: anna menna vaan: monikielisyys on rikkaus, ihan sama, mika kieli se on.

Ruotsinkielisethän vasta niitä vapaamatkustajia on.... :D



Olisit iloinen, että sulle/perheellesi taataan ees jonkin sortin ruotsinkielistä toimintaa ihan lakien määrääminä. Harvinaista herkkua vähemmistöille. Eikö susta ole hyvä että kersas oppii hyvin puhumaan myös suomea?

Olen aivan samaa mieltä yllä kirjoittavan kanssa siitä, että jättäkää Ruotsin kieliset päivähoitopaikat niille AIDOILLE suomenruotsalaisille ja yrittäkää saada sitten omat suomalaiset lapsenne vaikka niihin suihkuihin...



Aidosti kaksikielisyyden lahjan vanhemmat voivat antaa lapsilleen olemalla aidosti kaksikielisiä!



Ihan jo puheenkehityksen, saatika sitten henkisten sosiaalisten taitojen, leikkien ym. kehityksen kannalta olisi hyvin tärkeää, että

lapsi saa kommunikoida OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN, siitähän jo neuvolassakin vaahdotaan kaikille kaksikielisille vanhemmille... ei pienelle riitä

ainoastaan se, että päiväkodissa puhutaan ruotsia, jos halutaan saada kunnon kielitaito... ja ajattele lastasi!

Laitat hänet päivähoitoon, kotona on elänyt siihen asti suomenkieliessä ympäristössä, nyt olet viemässä hänet päivähoitoon aivan uuteen ympäristöön, uusien ihmisten luokse ja sen lisäksi hän ei edes ymmärrä paikassa mitään!?! Miksi?



Olen vierestä seurannut tapausta jossa lapsi haluttiin väkisin laittaa 3 vuotiaana ruotsin kieliseen kerhoon ja täysin suomalaisena... lopputulos oli se, että vilä 6 vuotiaana hän ei suostunut puhumaan sanaakaan ruotsia ja motitti aina tutun tytön leikkimään kanssaan SUOMEKSI, sai synttärijuhlissakin kauheat raivarit kun kaikki muut puhui ruotsia:D



Ja mitä päivähoitopaikkoihin ja niiden oikeuksiin tulee, niin ei nyt tarvitse ihan täyttä paskaa jauhaa siitä, että suomenruotsalaisten pitäisi olla onnellisia, että on oikeuksia... ei me olla mitään maahanmuuttajia, olemme olleet olemassa ihan yhtä kauan täällä suomessa kuin nämä suomen suomalaisetkin, sitä on vaan niin kauhean vaikea tajuta jos ei suostu yhtään omia piirejään avartamaan ja haluaa tuijottaa joidenkin naiivilasien läpi tätä kielikysymystä ja kenellä nyt sitten on oikeuksia mihinkin...



Ja ketkäs ne täällä suomessa ovat niitä "vapaamatkustajia" työttömät, köyhät, minipalkkaiset, ulkomaalaiset, vanhukset...?!?! Kaikki jotka hyötyvät siitä, että valtio maksaa palveluistamme ison loven, eli myös sinä hyvä "vieras"

Kun tarha täyttyy näiden wanna be -kaksikielisten lapsista, niin suomeahan siellä puhutaan kaikkialla, missä kielenkäyttöä ei erikseen vahdita. Oman päiväkotimme tapauksessa ruokailun ja muutaman muun tuokion yhteydessä puututaan kieleen, mutta lapsia on paljon ja hoitajia vähän, joten ovat käytännössä voimattomia (tämä ei ole minun keksintöäni, vaan päiväkodin henkilökunnan suusta). Kunnollinen kaksikielisyys vaatii kodin tuen taustalleen, pelkkä ruotsinkielinen päiväkoti ei siihen riitä.

Pääkaupunkiseutu ja muu Suomikin on kielikylpypäiväkoteja tulvillaan, käyttäkää niitä, kun ne tarkoitusta varten varta vasten suunniteltu ja jättäkää ruotsinkieliset päiväkodit niille, joiden kotona oikeasti puhutaan ruotsia.

Mutta täytyyhän niiden ruotsinkielisten perheiden lasten oppia suomeakin, saada oma kielikylpynsä toisin päin! Rohkeasti vain suomenkieliset ruotsinkielisten sekaan, niin ruotsinkielisetkin oppivat suomea!

ja lapsemme käyvät kaksikielistä päiväkotia.



Yksi ryhmä on virallisesti ruotsinkielinen, mutta kaikissa ryhmissä on sekä ruotsin- että suomenkielisiä lapsia, ja toki myös kaksikielisiä.

Ryhmissä toimitaan kummallakin kielellä, lapsilähtöisesti, ja täällä ollaan tajuttu (ainakin päiväkodissa) ettei valmiudet toisen kielen oppimiseen ole uhka kenellekkään..



Oma täysin suomenkielinen viisivuotiaani on löytänyt hyväksi ystäväkseen täysin ruotsinkielisen tytön, ja hyvin leikit sujuvat. Tytöt supattelevat tyttöjen juttuja pitkin päivää leikin lomassa, ja todennäköisesti ymmärtävät toistensa kieltä enmmän kuin me vanhemmat tajuammekaan.

Hieno homma mielestäni!

äitinä minä sanon, että älkää laittako tavalliseen päiväkotiin, vaan yksikielisille tarkoitettuun kielikylpypäiväkotiin. Olen nimittäin kurkkuani myöten täynnä teitä ns. vapaamatkustajia, joiden vuoksi ruotsinkielisessä tarhassa lapset puhuvat koko ajan keskenään suomea, koska eivät tule oikeasti kaksikielisestä kodista.

ekana päivänä voisi olla tilanne periaatteessa ettei kuulu sanaakaan suomea. Miten kuvittelet lapsen kokevan asian? Et ymmärrä sanaakaan...

jos kieli ei ole toisen vanhemman äidinkieli. S



Sen sijaan kielikylpypäiväkodeissa/vieraskielisissä leikkikouluissa lähdetään siitä ajatuksesta, että suomenkielisille lapsille opetetaan varhaisella iällä vierasta kieltä 'kielikylvyn' avulla ja leikin varjolla.

Kaksikielisyys aiheuttaa yleensä puheen kehityksen viivästymää, ja saattaa siten johtaa pahimmillaan käytöshäiriöihin.



Anna oppia ensin äidinkielensä, ennen kuin sekoitat päätä muilla kielillä.

aiheuta puheenkehityksen viivästymää, mutta kaksikielisyys ei synny niin, että yksikielinen lapsi heitetään toisenkieliseen tarhaan.



Meillä on kaksikielinen lapsi, jonka puheenkehitys on ollut pikemmin ikäistään edellä kuin yhtään jäljessä, mutta meillä siis kumpikin vanhemmista on puhunut alusta asti ja järjestelmällisesti lapselle omaa kieltään.



Minä kannustan kielikylpyyn, mutta vastustan lapsen viemistä esim. tässä tapauksessa ruotsinkielisille tarkoitettuun tarhaan viemistä.

ei-kuollut kieli, kuin ruotsi

Kaksikielisyys aiheuttaa yleensä puheen kehityksen viivästymää, ja saattaa siten johtaa pahimmillaan käytöshäiriöihin.

Lapsi voi oppia useampia kieliä ilman että se aiheuttaa mitään haittaa kehitykselle.

tee sitä,jollet oikeesti halua kiusata lastasi!

oma lapsemme on kaksikielinen, koska kotona puhutaan sekä ruotsia että suomea. Lapsemme on n. 2,5 vuotias ja oppinut hyvin molemmat kielet, mutta olemmekin puhuneet niitä järjestelmällisesti (minä siis puhun lapselle aina vain suomea).

Kaksikieliseksi ei virallisesti nimitetä kuin sellaisia lapsia, jotka kotoaan oppivat molemmat kielet.



Ennen raskautta olin ruotsinkielisessä päiväkodissa töissä, jossa oli sekä yksikielisiä ruotsinkielisiä, kaksikielisiä, yksikielisiä suomenkielisiä sekä yksi kaksikielinen (kotona puhuttavat kielet siis muita kuin suomi ja ruotsi!).



Toisinaan lapset puhuivat keskenään suomea, kun päiväkodin täti ei ollut paikalla. Mutta suuremmaksi osaksi he puhuivat ruotsia, ja oppivat myös sitä. Tärkeää tässäkin oli päiväkodin tädin täsmällisyys; vastata ruotsiksi vaikka lapsi puhuikin suomea.



Eräs lapsi, joka tuli siis kaksikielisestä kodista, jossa ei puhuttu suomea eikä ruotsia, oli ensimmäiset viikot hyvin hiljainen. Hän tuli siis täysin ummikkona. Mutta muutamien viikkojen päästä, aivan kuin "naps" ja hän vain puhua pulputti ruotsia! Tyttö oli myös aina iloinen eikä näyttänyt mitenkään kärsivän tilanteesta. Toisinaan kuulin tytön myös puhuvat suomea (sitä hän oli oppinut suomenkielistä televisiota katsoessa).



Tämä alle 3-vuotias neiti osasi siis neljää kieltä.

Asiantuntijoiden mukaan alle kouluikäiselle 3 kieltä tulisi olla maksimi, etteivät ne täysin sekoitu. Ja aivan normaalia on, että kaksikielisillä on se vaihe, että lauseessa esiintyy molempia kieliä ja taivutukset eivät ole aivan kohdallaan. Tämä menee ajan kanssa ohi.



Itse suosittelen kielikylpyä. Minulla on siitä vain hyviä kokemuksia. Tärkeää on kuitenkin, että yksi ja sama aikuinen puhuu yhtä ja samaa kieltä lapselle.

Olemme mieheni kanssa täysin suomalaisia, mutta haluaisimme antaa lapsellemme kaksikielisyyden lahjan. Lapsi on nyt 2v. 4kk ja puhuu muutamia sanoja suomeksi.

Saako Helsingissä suomenkielistä lasta ruotsinkieliseen perhepäivähoitoon? Onko tästä kellään kokemusta?

onnittelen hyvästä ideasta! Kielikylpy on silti parempi, siellä tunnetaan parhaten ne tarpeet, joita yksikielisessä kodissa kasvavalla kaksikielisyytensä alkuvaiheessa on, koska henkilökunta on suorittanut erityiset kielikylpypedagogiikan opinnot.

aiheuta puheenkehityksen viivästymää, mutta kaksikielisyys ei synny niin, että yksikielinen lapsi heitetään toisenkieliseen tarhaan.

Meillä on kaksikielinen lapsi, jonka puheenkehitys on ollut pikemmin ikäistään edellä kuin yhtään jäljessä, mutta meillä siis kumpikin vanhemmista on puhunut alusta asti ja järjestelmällisesti lapselle omaa kieltään.

Minä kannustan kielikylpyyn, mutta vastustan lapsen viemistä esim. tässä tapauksessa ruotsinkielisille tarkoitettuun tarhaan viemistä.

Vahnaa tietoa onedelleen liikkeellä aivan ärsyttävän paljon... Lapset ovat yksilöitä, jotkut kehittyvät hitammin kuin toiset, ja kouluikään mennessä erot ovat tasoittuneet.

Joku tuossa sanoi, ett'ä aksikieliseksi voi tulla vain kotona. Tällainen simultaaninen kaksikielisyys on vain yksi kaksikielisyyden laji, eikä sekään välttämättä kehity aivan "täydelliseksi", eikä sekään ole vaarallista. Ihmisellä on oltava yksi kieli, jolla pystyy ajattelemaan abstraktisti, se riittää. Kaikki muu on vain plussaa, ja kyllähän pieni lapsi oppii vierasta kieltä aina aikusta helpommin. Alku voi olla vähän hankala, mutta lapsihan sopeutuu.

äitinä minä sanon, että älkää laittako tavalliseen päiväkotiin, vaan yksikielisille tarkoitettuun kielikylpypäiväkotiin. Olen nimittäin kurkkuani myöten täynnä teitä ns. vapaamatkustajia

ai että jonkun lapsi on VAPAAMATKUSTAJA. Tarha on vero rahoilla maksettu, ei kukaan siellä vapaasti matkusta.

ja ulkosuomalaisena sanon että jos te olisitte minun asemassa niin automaattisesti lapsesi joutuisi vieraskieliseen tarhaan ummikkona, ja itse olen sellainen expattien lapsi, että en ymmärrä mitä pahaa siinä on.

Jokun KURRKUa MYOTEN oleva mamma pahoittelee. Mutta usko pois, ihan hyvin lapsesi pärjää.

Unohoda satunnainen hullu av-mamma. Ehkä hän pelkää että lapsesi saa sisäänpääsyn heidän upeaan KLAANIIN !!

muksulle helpon tien yliopistoon ruotsinkielisten kiintiöstä alemmilla pisterajoilla?

Joku tuossa sanoi, ett'ä aksikieliseksi voi tulla vain kotona.

kysy lukuisilta pakolaisilta ja siirtolaisilta

SE on mahdollista oppia kieliä peräkkäin. Peräkkäin voi oppia vaikka kuinka monta kieltä. Maailmassa on ihmisiä jotka puhuvat sujuvasti useita kieliä.

Monet heistä ovat ap:n kanssa samalla alkuviivalla. Kotona puhutaan jotain harvinaista kieltä, tarhassa toista, sitten kun aloittavat keskikoulun jotain muuta, yliopisto jollain muulla, tyokieli jossain toisessa maassa toisella kielellä

millä perusteella tuossa kielen oppimisessa on jotain luonnotonta!