Inhoan lääkärissä käymistä.

Rohkaistuin varaamaan ajan lääkäriltä, mutta en tiedä, oliko tästäkään mitään hyötyä. Tuntuu, että lääkäristä saa apua vain silloin, kun on joku selkeä sairaus, johon voi määrätä selkeät lääkkeet.



Monesti tuntuu siltä, että omien oireiden selittäminen lääkärille on yhtä työlästä kuin uimahousujen pukeminen jumppapallolle. Mulla on kaikenlaisia epämääräisiä lihas- ja nivelkipuja, ja tuntuu, että lääkäri tekee heti oletuksen, että se johtuu asiasta x (esim. liikunnan puutteesta, joka tapauksessani ei todellakaan pidä paikkaansa), ja pitäytyy sitten siinä, sanoinpa minä mitää tahansa.



Eräs sukulaiseni, joka on kohta kuuskymmppinen sairaanhoitaja, sanoo aina, että nykyajan lääkärit unohtavat tärkeimmän diagnostisen keinon, potilaan kuuntelemisen, ja keskittyvät liiaksi testituloksiin. Ehkä kyse on paljolti tästä.



En väitä, etteikö olisi hyviäkin lääkäreitä, mä en vain ole kovin usein tavannut sellaista, ja siksipä yritän välttää lääkäriin menoa viimeiseen asti.



No joo, ei mulla mitään pointtia tässä ollut, kunhan halusin valittaa.