Loukkaantuisitko jos lapsesi kastetilaisuudessa huomaat

Eiköhän se osallistuminen ole ihan jokaisen oma asia. Voihan sitä mielessäänkin rukoilla.

Ei kirkossakaan kaikki veisaa tai rukoile ääneen. Rukoilla voi myös hiljaa itsekseen omin sanoin. Ja jos hän ei ole sillä tavalla edes tapauskova, että haluaisi osallistua noihin yhteisiin lausumisiin, niin olisin kuitenkin hänelle kiitollinen että ajatusmaailmastaan huolimatta halusi kunnioittaa lapsen ensimmäistä juhlaa ja tuli paikalle.

tunnusta yhteistä uskoa, kun en siihen usko! Mä kunnioitan sen verran toisten uskoa, etten halveksu heidän rituaalejaan. Laulaa voin kyllä, musta se on hyvin eri asia, kuin uskontunnustus.



Joku taas ei osaa ollenkaan laulaa tai inhoaa sitä, ei kai ketään voi pakottaa?

en.miehen lapsuuden perheestä ei kukaan kuulu kirkkoon,joten ei hyö rukoukseen osallistunut ristiäisissä.

Musta olisi jotenkin loukkaavampaa sekä muita ihmisiä että omaa vakaumustani kohtaan hoilottaa ja rukoilla mukana. Ikään kuin siis koko homma olisi vain turhanpäiväistä teatteria eikä arvokas seremonia.



Harvapa siitä tosiaan loukkaantuukaan, vaikka on hissukseen. Ja kun siitä ei tee mitään numeroa (esim. ilmoittamalla suureen ääneen ettei aio rukoilla), niin musta asia on melko hienotunteisesti hoidettu vain vaikenemalla.

En uskokaan, etteikö sitä huomattasi. En siis edes heiluttele huuliani hämäyksen vuoksi :D

Ja kun meillä nyt viimeksi oli ristiäiset kotona, niin vain minä ja mieheni ja vauvan sisarukset lauloivat ja rukoilivat mukana.

Osa porukasta ei kuulunut kirkkoon ja osa muuten vaan ei tykkää laulaa.

Jokainen saa rukoilla ja laulaa tai olla rukoilematta ja laulamatta oman vakaumuksensa ja mielialansa mukaan.