13-vuotiaan pojan huone, puuttuako vai ei?

Minä ajattelen, että minä (ja mieheni) päätämme tämän talon asioista, ja voimme vaatia, että omat huoneet ovat asiallisessa kunnossa.

ja tarkka huoneestaan mutta tän syksyn aikana on pyykit ruvennu jäämään lattialle, koulukirjat miten sattuu jne. Meillä on kuukausiraha otettu käyttöön tänä syksynä ja olen nyt sisällyttänyt huoneen siivouksen joka perjantai tuohon rahaan.

Kyllähän tuo yrittää nurista mutta joka perjantai pitää toimittaa pyykit khh ja ottaa puhtaat pinot ja viedä ne kaappiin, järjestää tavarat ja imuroida lattiat jos meinaa rahansa saada.

Samaa vääntöä ei ole tiskikoneen tyhjennyksestä tai polttopuiden hausta tms. ja ne eivät kuulu tuohon kuukausirahaan, ne tekee pyynnöstä kyllä.

Oli pari vuotta sitten paljon siistimpi ja siksi toivon, että tilanne paranisis taas ajan myötä. Ei jaksaisi jatkuvasti raivota siitä siivoamisesta vaikka muissa kotitöissä ollaan ehdottomampia. Äitituttu suositteli oven kiinni laittamista..

Kamalaa, mutta niin se vain on. Ruokia meillä ei saa huoneeseensa kantaa, joten biojäteongelmaa ei synny, mutta muuten on ihan oma päätös, millainen se huone on. Yhteisiä tiloja ei saa sotkea.



Ja kas - kun äiti ei vaadi ja nalkuta, huone siistitään kerran kuussa varsin vaivattomasti. Tutulla se ongelma, että äiti ja isä kiljuvat naama punaisena, ottavat tavaroita rangaistukseksi pois, kieltävät kaverit ja viikkorahan vain siksi, että voivat käyttää lapseen valtaansa.



Käsi sydämellä - eikö kyse olekin siitä, että sydämensä pohjasta haluaa lapselle olla paha eikä suinkaan siitä, että siisti huone on äidille ilo?

Itse sairastin murkkuna hoitamattoman vaikean masennuksen, ja yksi oire siitä oli se, että huoneeni oli niin törkyinen että siellä oli oikeasti esimerkiksi toukkia. Aina se ei ole kurittomuutta, vaan voi olla myös pahaa oloa.

kohta ikävöit sitä aikaa kun jouduit pomottamaan ;) Älä opeta teiniä laiskaksi.

Itse sairastin murkkuna hoitamattoman vaikean masennuksen, ja yksi oire siitä oli se, että huoneeni oli niin törkyinen että siellä oli oikeasti esimerkiksi toukkia. Aina se ei ole kurittomuutta, vaan voi olla myös pahaa oloa.

Siksikö, että sinä määräät?

Ja oksennusta nurkissa, likaisia vaatteita yms.

kun olin semmonen 13-14v... Lattiaa hikiseen erotti alta :P



Aina aika-ajoin mä sit pistin ihan omia aikojaan ranttaliksi ja puunasin sen lattiasta kattoon. Jos äiti meni siivoamaan, mä en löytänyt ainakaan kuukauteen mitään tavaroitani ;D Eli äiti ei saanut siivota. Kyllähän se jäkätti, mutta... Nykyään mä osaan kyllä pitää kotini ihan siistinä, ilman sanomistakin ;)

...samaa vääntöä täälläkin...



Lopulta siivoaa kun oikein tiukkaan sävyyn siitä kehottaa. Olen vielä tähän asti itse imuroinnut lasten huoneet ja kun olen siivouksesta varoitellut pari päivää aiemmin, ja olen imurin kanssa lopulta jo ovella menossa... sitten tulee kiire siivota!!



Muutkin kotityöt, joista saa viikkorahaa on nykyään niiiin vaikea tehdä. Useamman kuin yhden kerran täytyy asiasta kuin asiasta mainita. Ja eikä oikein tuo viikkorahan menetyskään ole asiaan tepsinyt. Meillä lista tehtävistä töistä ja tehdyn työn kohdalle merkataan ruksi, josta sitten maksetaan. Eli mitä enemmän tekee sitä enemmän saa rahaa... ehkä sitten ovat "alinhintaisia"?!



Paljonko teidän lapsenne saavat viikko tai kuukausirahaa ja paljonko työtä täytyy tehdä, että saa?

"Maijan kaatopaikka". Se tepsi kun oli vieraitakin tulossa... :D

minä tein sen virheen, että muutin yhteen miehen kanssa, joka ei ikinä ollut omaa huonettaa siivonnut, kun äiti sen teki aina kyllästyessään sotkuun. ja voit vaan uskoa, kuinka hän oli hukassa sen siivoamisen kanssa. täällä sitten opeteltiin mm. sängyn petaamista. edelleen miehelle tulee niitä kausia, että ei tarvii siivota kun kyllä joku muu (minä) hoitaa.



itse olin aikamoinen sottapytty nuorena (edelleenkään en mikään neuroottinen siivooja) mutta näin jälkeenpäin ajatellen siivouspakko kerran viikossa oli ihan hyvä juttu. se oli viikkorahasta pois sitten jos ei siivonnut.



naapurin tyttö, silloinen paras kaverini oli myös kova sotkemaan, ja hänelle vanhemmat antoivat periksi ja sotkua sai olla. hetki yritettiin tuon tytön kanssa nuorempana asua yhdessä, mutta se oli ihan kamalaa, hänelläkään ei mitään hajua siivouksen perusjutuista.

siivoilevan, kun muuttaa jonkun tytön kanssa yhteen? Hänellä on erilainen siisteyskäsitys ja rojut saa olla sitten hänen vuorollaan miten sattuu. Tai tytön pitää huutaa naama punaisena ennenkuin jotain tapahtuu.

Rutiineja ja tiettyjä asioita on pakkotehdä.

Tai sitten odotellaan kun poikasi vaimo täällä valittaa kuinka mies ei tee mitään, ei siivoa koska äiti ei jaksanut kasvattaa lastaan.

eli jäkätti, naputti, vaati, kiristi ja pakotti. Ensin oli kohteena syöminen (kun poika oli pieni) ja sitten oman huoneen siivoaminen. Piti siivota, koska äiti käskee.



Nykyisin mies ei takuuvarmasti tee mitään, ellei samaa nalkutusta jatka. Minut taas opetettiin siihen, että pitää itse tajuta, että siisteys on hyvä asia. Siksi en ryhdy miehelle äidiksi, mutta en siivoa jälkiään vaan annan sen itse päättää, koska sotkujen määrä ylittää sietokyvyn.



Anoppi käy meillä aina joskus tekemässä tupatarkastusta ja ihmettelemässä, että eikö se poika ole vieläkään oppinut siivoamaan, pitääkö hänen käskeä. Olen sanonut, että älä käske, olisit sen ihan pienestä pitäen ottanut mukaan kodin töihin niin nyt ei minun tarvitsisi sen perään katsoa.

ja pani vain oven kiinni ja ei siivonnut. Minusta tuli aikuisena melkoinen nipottaja siivouksen kanssa:)

Itse asiassa nykyään tykkään siivouksesta tosi paljon kun ei jäänyt paskanmakua suuhun kun ei kiristetty, eikä huudettu.

siellä läävässä elää. Mä lopetin pojan sängyn petauksen, ja nopsaan se alkoi petautua "itsekseen". Aikamoinen siivo tuolla kuitenkin nytkin on (mulla myös 13-v poika), mutta ei me vanhemmatkaan mitään himosiivoojia olla, joten ei haittaa, ei ole mikään tiukkis meininki täällä. Ja talohan elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan :D

Tuo siisteysasia on tuossa iässä yleinen, ja yleensä väliaikainen vaihe, joka menee parhaiten ohi kun nuori itse kyllästyy sotkuun. Älä ala itse siivoamaan tai jaa sanktioita niin kauan kun kyseessä on pojan oma huone ja omat tavarat. Sillä tavalla vain passaat tai ruokit uhmaa.



Jos on ennen ollut siisti ja esteettinen, voisiko vika olla sisustuksessa? Vanhat säilytysjärjestelmät ei enää toimi, ulkonäkö nuoren mielestä lapsellinen? Kyllähän aikuisetkin panostavat kotiinsa mieluummin, jos se on ilo silmälle. Voisiko seiniä ja huonekaluja maalata, hankkia uuden roskiksen, pyykkikorin, laatikoita, meppejä tms. tai vaikka jokin muu nuoren mieleen oleva sisustuselementti? Jo parin tällaisen asian toteuttaminen ei maksaisi paljoa, mutta voi muuttaa merkittävästi nuoren suhtautumista huoneestaan huolehtimiseen.

Helpompi olisi tosiaan vain laittaa ovi kiinni ja antaa teinin elää omalla kaatopaikallaan, mutta kyllä vielä toistaiseksi olen jaksanut patistaa pitämään huonetta sen verran kunnossa, että kulkemaan pääsee. Ja meillä tätä on jatkunut kaksi vuotta, ei ole ainakaan iän myötä parantunut tilanne.

jos haluaa, mutta silloin sieltä lähtee pois talon kolmas televisio ja talon kolmas kone. Telkkari ei ole tytön oma ja sitä voi muutkin käyttää jos esim joku ohjelma on tytön digiboksiin tallennettu (meillä ei ole kaikissa telkkareissa tallennusmahdollisuutta) ja me muut ei haluta katsella ohjelmia paskaläjässä.

Tytär haluaa pitää television ja digiboksin, joten pitää huoneensa kuosissa