Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon uskot kohtaloon?
24.10.2010 |
Ajatteletko, että asiat menevät jostain syystä niinkuin menevät? En nyt tarkoita jälkiviisautta, koska eihän jälkikäteen olekaan mitään muuta mahdollisuutta kuin todeta, että "en olisi tässä, jos niin ja niin ei olisi käynyt". Jaksatko kriisinkin hetkellä kun et näe taakse- etkä eteenpäin uskoa, että kaikella on tarkoituksensa? Vai onko kaikki paska vaan satunnaista paskaa ja shit happens?
Itsellä kriisi meneillään, kun luulin jo hyvän kohtalon kolkuttaneen ovelle mutta kaikki menikin toisin.
Kommentit (3)
että mitään ei ole tehtävissä... :(
En halua enää yhtään paskaa niskaan, musta tuntuu, että nyt riittää. Olen jo jonkin aikaa pitänyt varteenotettavana vaihtoehtona kaiken lopettamista, siis itsaria :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään ennaltamäärättyä polkua, jolle joutuisi vääjäämättä.
Elämä on vain kokoelma itse ja muiden tekemistä valinnoista.
nyt tuntuu siltä, että mitään ei voi itse elämälleen tehdä. Onkjo se sitten kohtalo vai mikä. Asiat vaan menee miten menee ja otetaan vastaan mitä tulee.
Voihan tuo olla niinkin, kuin itselläni, että joku toinen päättää elämän suunnan ja siihen suuntaan on pakko mennä jos ei halua menettää lapsiaan.