Liityin juuri kirkkoon! Samoten mieheni.
Eli evankelis-luterilaiseen seurakuntaamme :-).
Lapset (3 kpl) liitetään kirkkoon siinä vaiheessa, kun saamme tiedon siitä, että oma jäsenyytemme on laitettu voimassa olevaksi. Meidän perheestä saadaan siis 5 uutta jäsentä kirkolle.
Haluamme tukea ja noudattaa kristillisiä arvoja, ja kasvattaa lapsemme siinä arvokodissa, jonka em. uskonto seurakuntalaisilleen tarjoaa. ?
Kommentit (66)
Ihan samalla tavalla ennen vaaleja alkaa tulla demarien ja kepun puoluetoimistosta kokkareita mollaavia "Me arvostamme ihmisiä"-viestejä. Uskovaiset hädissään yrittävät mainostaa hienoa lafkaansa, kun pajatso otti yhden tyhjenemisrykäisyn lisää kirkon alamäkiluisuun.
Yhtä huvittava oli eilen Hesariin kirjoittanut nainen, joka syyllisti, että julman kitupiikki eroajan ansiosta perheeet viettävät joulua kylmässä ja nälässä. Siitä kirjoittaja ei maininnut sanallakaan, että diakoniatyö vie muhkeat 10% kirkon budjetista.
"Kristillinen etiikka tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, ettei perinteisiä arvoja vanhemmuudesta lähdetä kyseenalaistamaan liikaa ja, että lapset yhteiskunnassamme tullaan jatkossakin kasvattamaan niiden perusarvojen piirissä, jotka edistävät luonnollista rakkautta (esimerkiksi biologisen äidin ja hänen lapsensa välillä - siinä perinteisimmässä, luonnollisimmassa muodossa kuin mahdollista). Koen myös, että lapsella tulee lähtökohtaisesti olla oikeus saada elää molempien biologisten vanhempiensa kanssa."
Munasolun ja siittiön yhteensopivuus ei liity mitenkään onnistumiseen kasvattajana.
Ja mitä on se luonnollisuus? Jos esim. eläimiin vertaa, niin siellä näkyy jos jonkinlaisia kasvatustyylejä kommuuneista naaraslaumoihin ja urospariskuntiin.
"Homoilla ja lesboilla (tietenkin) on aivan sama arvo ihmisinä kuin kaikilla muillakin - ja se, mitä aikuiset keskenään, nyt esimerkiksi seksuaalisuutensa alueella, haluavat tehdä (kunhan ketään ei satuteta tmv.), on jokaisen oma asia."
Kristittyjen mielestä näemmä ei ole. Vai miksi muuten heitä haittaisi homojen avioituminen?
"Yhteisen biologisen lapsen syntyminen joko mies- tai naisparille sen sijaan ei ole (biologisesti) mahdollista."
Ei olekaan. Mutta se ei vaikuta jälkeläisen kasvattamiseen mitenkään.
"Lääketieteen tarjoamien hoitojen tulisi mielestäni tähdätä yksilön auttamiseen ja oireiden lievittämiseen, ei uuden elämän syntymiseen toisen ihmisen soluilla tilanteessa, jossa se ei muuten olisi mahdollista."
Kts. aiempi vastaukseni kasvattamisesta.
"Mihin lapsella tulee lähtökohtaisesti olla oikeus?"
Oikeus syntyä toivottuna. Rakkauteen ja hyvään kotiin, hyviin vanhempiin. Nämä ominaisuudet eivät riipu seksuaalisesta kanssakäymisestä tai sukupuolielimistä.
Noin muuten homo-asian ulkopuolella miten katsot lakiemme olevan nimenomaan kristilliseen etiikkaan pohjautuvia?
Esim. liikennelainsäädäntö? Tiesitkö, että nimenomaan kristillisiin arvoihin pohjasi se lainsäädäntö, jossa naisen omaisuus siirtyi miehen hallintaan tämän avioituessa? Sen ikävimmistä seurauksista voi lukea vaikka Minna Canthin Työmiehen vaimo -näytelmästä. Onneksi tämä laki on kumottu nimenomaan humaaniseen tasa-arvoon vedoten.
edit: Muokkausta, jotta lainaukset näkyisivät kunnolla.
Ihmettelen kovasti jos sinulla on tuollaisia tuntemuksia ja vasta nyt liityt kirkon jäseneksi. Niiden arvojen eteen pitää tehdä kyllä muutakin työtä. Pelkkä jäsenyys ei riitä. Mutta onnea alkaneelle arvojen etsinnälle. Johan se oli aikakin jos on jo kolme lastakin. Tervetuloa vastuulliseen aikuisuuteen.
Mä en kans ymmärrä, mikä herätys nyt oli, varsinkin, kun homoillan jälkeen on todettu monestakin suunnasta, että Räsänen ei edusta näkemyksinään kirkkoa, vaan itseään ja puoluettaan. Kirkko on monessa tapauksessa paljon suvaitsevaisempi ja noudattelee ut:n sanomaa, eikä suinkaan pidä tärkeimpänä ohjenuoranaan jotain mooseksen kirjoja, joissa tuomitaan niin miesten pitkät hiukset kuin homous.
Anna minä selvennän asiaa sinulle.
Tajusin yksinkertaisesti katsoessani homoilta-ohjelmaa, että olen samaa mieltä kristittyjen kanssa hyvin monesta asiasta. Päivi Räsäsen linjasta olen pitänyt aikaisemminkin - minusta hänellä on ihailtavan järkeviä ajatuksia monesta muustakin asiasta.
Homoilta-ohjelmassakin olin aivan samaa mieltä lähes kaikesta, mitä hän sanoi - ainoastaan siitä olemme Päivin ja muiden kristittyjen kanssa eri mieltä, että minusta itse homous tai lesbous ja sen puolen seksuaalisuudestaan toteuttaminen ei ole "syntiä" ts. väärin. Mielestäni ihmisen seksuaalisuus on monitahoisempi asia. Tunnen itsekin homopariskuntia, yhden lesboparin ja yksi parhaista ystävistäni on biseksuaali, jolla on lapsia (avioliitosta miehen kanssa). Se, että hyväksyy homoseksuaalisuuden luonnollisena osana ihmisen seksuaalisuutta, ei tarkoita sitä, että automaattisesti hyväksyy kaikki sen mukanaan tuomat lieveilmiöt. Osaan minä silti, ystävyyssuhteistani huolimatta, ajatella itsenäisesti.
Mutta se rinnakkaisilmiö tässä, että näihin parisuhteisiin / liittoihin halutaan mukaan lapsia välillä jopa lapsen lähtökohtaisia oikeuksia polkien (kuten esimerkiksi anonyymeillä sukusoluilla pelaaminen tai kohdun vuokraus (mitä sitäkin kyllä tapahtuu huolimatta siitä, että se on tämän hetkisen lainsäädännön mukaan laitonta)), on minusta huolestuttava.
Avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen parisuhteeseen lasten aseman turvaamiseksi. Sillä on olemassa vankat historialliset ja kulttuurilliset perusteet.
Näissä keskusteluissa ollaan jo lähdetty sille linjalle, että ollaan kyseenalaistettu lähtökohtainen oikeus isään, biologisen vanhemmuuden tärkeys lapselle (ja myös aikuiselle) - kohta varmaan myös kyseenalaistetaan äitiyskin. Koko touhu heitetään leikiksi, eikä kansa edes huomaa mitään - onhan se nyt tärkeämpää vain olla tässä asiassa "suvaitsevainen". Pysähdyttekö te edes lainkaan miettimään mitä olette tässä itseasiassa suvaitsemassa?
Tästä ohjelmasta heräsi ajatuksia, joita vahvisti vielä tämä kauhea ajojahti P. Räsästä kohtaan. Keskustelu uskosta ja uskonnollisuudesta perheessämme taas heräsi. Ja loppu on historiaa.
Tämä siis ei ole mikään provo - ihan aidosti olemme täällä huolissamme yhteiskunnan arvojen rappeutumisesta, lasten lähtökohtaisista oikeuksista ja siitä mihin suuntaan valtion lainsäädäntöä tämän asian osalta ollaan mahdollisesti muokkaamassa.
Se, että joku (tai jotkut) huutelevat provoa ja kirkosta eroamista, ei heilauta mun pyrkimyksiäni tippaakaan - jos jotakin, niin se puhuu mielestäni sen puolesta miten helppoa kansalaisia on median keinoin ohjailla haluamaansa suuntaan. Koko yhteiskunta keskittyy nyt vain olemaan niin homomyönteinen, ettei kukaan pysähdy pohtimaan sitä, mitä tässä nyt oikeastaan ollaankaan läpiajamassa.
Toivottavasti tämä vastasi tarpeeksi kattavasti ihmettelemiisi asioihin?
Ap.
Avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen parisuhteeseen lasten aseman turvaamiseksi. Sillä on olemassa vankat historialliset ja kulttuurilliset perusteet.
Ei pidä paikkaansa. Avioliitto on eurooppalaisessa kulttuurissa ollut alunperin taloudellisia etuja ajava sopimus. Lasten aseman kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä.
Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Kaari Utrion Perhekirjasta, joka käsittelee eurooppalaisen perheen historiaa.
Minulle jäi epäselväksi, että samoiliko se miehesi kirkon jäseneksi? Ja mieshän teillä teki päätöksen, koska eihän nainen voi näin painavaa asiaa itse päättää.
Samoten kirkon jäseneksi... Kuulostaa mielenkiintoiselta tapahtumalta.
Minulle jäi epäselväksi, että samoiliko se miehesi kirkon jäseneksi? Ja mieshän teillä teki päätöksen, koska eihän nainen voi näin painavaa asiaa itse päättää. Samoten kirkon jäseneksi... Kuulostaa mielenkiintoiselta tapahtumalta.
Tuoko oli ainoa, mitä sait itsestäsi puristetuksi? Voi voi..
Ap.
Avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen parisuhteeseen lasten aseman turvaamiseksi. Sillä on olemassa vankat historialliset ja kulttuurilliset perusteet.
Ei pidä paikkaansa. Avioliitto on eurooppalaisessa kulttuurissa ollut alunperin taloudellisia etuja ajava sopimus. Lasten aseman kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Kaari Utrion Perhekirjasta, joka käsittelee eurooppalaisen perheen historiaa.
Juu kyllä sitäkin, mutta myös lapsen aseman kannalta se on ihanteellinen ratkaisu - siinä katsotaan, että lapsi saa kasvaa molempien biologisten vanhempiensa kanssa (sekä isän että äidin), kun perhe sitoutetaan avioliiton sinetillä toisiinsa. Myös se perheen parempi taloudellinen asema on lapsen etu.
Ja se, että aina ei näin mene, ei tarkoita sitä etteikö lähtökohtaisesti lainsäädännön tasolla pyrkiä ideaalitilanteeseen.
Ap.
Avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen parisuhteeseen lasten aseman turvaamiseksi. Sillä on olemassa vankat historialliset ja kulttuurilliset perusteet.
Ei pidä paikkaansa. Avioliitto on eurooppalaisessa kulttuurissa ollut alunperin taloudellisia etuja ajava sopimus. Lasten aseman kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Kaari Utrion Perhekirjasta, joka käsittelee eurooppalaisen perheen historiaa.
Juu kyllä sitäkin, mutta myös lapsen aseman kannalta se on ihanteellinen ratkaisu - siinä katsotaan, että lapsi saa kasvaa molempien biologisten vanhempiensa kanssa (sekä isän että äidin), kun perhe sitoutetaan avioliiton sinetillä toisiinsa. Myös se perheen parempi taloudellinen asema on lapsen etu.
Lapsen etua ei avioliittojuridiikkaa säätäessä mietitty.
Itse asiassa lasten asema on ollut todella, todella heikko ennen 1700-lukua. Ja vasta 1900-luvulla on hiljalleen voitu ryhtyä puhumaankaan lasten oikeuksia.
Ja mitä on se luonnollisuus? Jos esim. eläimiin vertaa, niin siellä näkyy jos jonkinlaisia kasvatustyylejä kommuuneista naaraslaumoihin ja urospariskuntiin.
Niin - tämä on yksi yleinen argumentti, mihin nojaten homovanhemmuutta tuetaan. Onko se täällä meillä Suomessa ja ihmisyhdyskunnassa luonteva kasvattamisen malli? Että esimerkiksi naiset yhdessä kasvattavat kolhooseissa lapsiaan, ja miehet ovat poissa tästä kuviosta? Toki joidenkin luonnon kansojen keskuudessa näin käytännön sanelemien pakkojen vuoksi on (kun parhaassa miehuusiässä olevat miehet tarvitaan metsästykseen ja heimon puolustukseen), mutta täällä meidän yhteiskunnassamme en oikein näe perusteita lähtökohtaisen läsnäolevan isyyden romuttamiselle. (Tai äitiydenkään sen puoleen).
Meidän yhteiskunnassamme luonteva perhemalli on heteroydinperheen malli, jossa lapsi saa kasvaa molempien vanhempiensa kanssa yhdessä.
Kristittyjen mielestä näemmä ei ole. Vai miksi muuten heitä haittaisi homojen avioituminen?
Väärin. Myös kristittyjen mielestä kaikilla on samanlainen arvo ihmisenä (tietenkin!). Idea oli siinä, että avioliitto halutaan säilyttää yhden miehen ja yhden naisen välisenä instituutiona - ja näin myös tukea lainsäädännön avulla syntymässä olevan lapsen asemaa.
Mitä seuraavaksi halutaan hyväksyä avioliittolain piiriin? Miehen oikeus pitää useita vaimoja? Kyllä sitäkin kohta keksitään haluta Suomessa yleiseksi lainsäädännöksi vähemmistöuskontoryhmien aktivoituessa.
"Yhteisen biologisen lapsen syntyminen joko mies- tai naisparille sen sijaan ei ole (biologisesti) mahdollista." Ei olekaan. Mutta se ei vaikuta jälkeläisen kasvattamiseen mitenkään.
Kyllä se siten vaikuttaa, ettei lasta kasvattamassa ole silloin saman katon alla biologinen isä ja biologinen äiti.
Oikeus syntyä toivottuna. Rakkauteen ja hyvään kotiin, hyviin vanhempiin.
Totta - näiden tulisi kaikkien olla lapsen lähtökohtaisia oikeuksia; mutta lisäisin listaasi vielä oikeuden omiin juuriin ja sitä kautta molempiin omiin biologisiin vanhempiin. Niin kauan, kun homoliitoissa ei pystytä keskenään (molempien osapuolien taholta) biologista vanhemmuutta toteuttamaan, niin se ikävä kyllä on ihan tosiasiallinen este luontevalle vanhemmuudelle.
Lisäksi koen esimerkiksi äidinrakkauden käsitteenä ja arvona niin tärkeäksi, etten lähde tekemään kompromisseja sen suhteen - homovanhemmuudessa äidinrakkaus ei ole mahdollinen käsite. Lesboliitossa kyllä, mutta siellä ei ole mikään selviö, että lapsen elämässä on läsnäoleva isä.
Nämä ominaisuudet eivät riipu seksuaalisesta kanssakäymisestä tai sukupuolielimistä.
Siinä mielessä ne sukupuolielimet kyllä siihen vanhemmuuteen vaikuttavat, että ilman niitä (tai niiden vaikutusta) voi olla himppasen vaikea tulla vanhemmiksi.. ;D - eli, jos ei niiden vaikutusta oteta huomioon, ei ole edes olemassa vanhemmuutta, mistä keskustella.
Noin muuten homo-asian ulkopuolella miten katsot lakiemme olevan nimenomaan kristilliseen etiikkaan pohjautuvia?
Eettiseen koodistoomme liittyvät lait pohjautuvat kristilliseen etiikkaan aika pitkälle, Suomessa ev. lut. uskonto on ollut valtauskontona jo pitkään ja sitä kautta vaikuttanut jo monessa sukupolvessa moraalikäsityksiimme. Ihmiset toimivat lainsäätäjinä eduskunnassa. You do the math.
Ja tielainsäädännöllä ei ole mitään tekemistä eettisten asioiden kanssa.
Ap.
Minulle jäi epäselväksi, että samoiliko se miehesi kirkon jäseneksi? Ja mieshän teillä teki päätöksen, koska eihän nainen voi näin painavaa asiaa itse päättää. Samoten kirkon jäseneksi... Kuulostaa mielenkiintoiselta tapahtumalta.
Tuoko oli ainoa, mitä sait itsestäsi puristetuksi? Voi voi.. Ap.
kaikenlaista puristettua.
Minusta tämä on vain niin hauska. Samoten mieheni löysin, samoten mieheni löysi kirkon, samoten mieheni kanssa löysimme toisemme.... Koskaan aikaisemmin en ole törmännyt av:lla näin perinpohjaiseen samoamiseen.
"Meidän yhteiskunnassamme luonteva perhemalli on heteroydinperheen malli, jossa lapsi saa kasvaa molempien vanhempiensa kanssa yhdessä."
Ei tässä ole kyse minkään mallin ROMUTTAMISESTA, vaan vaihtoehtojen lisäämisestä. Ei minkään poissulkemista.
Ei homoliittojen salliminen aja ihmistä sukupuuttoon.
Ja kuka sanoi, että nykyinen malli on luonteva? Eihän se ole kaikille luonteva. Esim. sateenkaariperheille.
"Mitä seuraavaksi halutaan hyväksyä avioliittolain piiriin? Miehen oikeus pitää useita vaimoja? Kyllä sitäkin kohta keksitään haluta Suomessa yleiseksi lainsäädännöksi vähemmistöuskontoryhmien aktivoituessa."
Rajojen vetäminen on aina hyvä kysymys. Tätähän pohdittiin jo orjuuden ja naisten äänioikeuden säätämisen aikaan. Mitä seuraavaksi? Äänioikeus apinoille?
Miksi raja pitää vetää juuri seksuaalisen kanssakäymisen perusteella?
"Koska luonto plaaplaa" argumentti on jo käsitelty ja puolestani loppuunkaluttu.
"Yhteisen biologisen lapsen syntyminen joko mies- tai naisparille sen sijaan ei ole (biologisesti) mahdollista." Ei olekaan. Mutta se ei vaikuta jälkeläisen kasvattamiseen mitenkään.
"Kyllä se siten vaikuttaa, ettei lasta kasvattamassa ole silloin saman katon alla biologinen isä ja biologinen äiti."
No ei ole ei. Mutta tarkoitin, että se ei vaikuta kasvatuksen laatuun *rautalanka*
"Totta - näiden tulisi kaikkien olla lapsen lähtökohtaisia oikeuksia; mutta lisäisin listaasi vielä oikeuden omiin juuriin ja sitä kautta molempiin omiin biologisiin vanhempiin. Niin kauan, kun homoliitoissa ei pystytä keskenään (molempien osapuolien taholta) biologista vanhemmuutta toteuttamaan, niin se ikävä kyllä on ihan tosiasiallinen este luontevalle vanhemmuudelle."
Kuten jo sanoin, ei se biologia vaikuta kasvattamiseen.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että lapsella on oikeus tietää juurensa. En siis kannata "anonyymia biologista vanhemmuutta".
"Lisäksi koen esimerkiksi äidinrakkauden käsitteenä ja arvona niin tärkeäksi, etten lähde tekemään kompromisseja sen suhteen - homovanhemmuudessa äidinrakkaus ei ole mahdollinen käsite. Lesboliitossa kyllä, mutta siellä ei ole mikään selviö, että lapsen elämässä on läsnäoleva isä."
Minusta äidin- ja isänrakkauden käsitteitä on turha erotella. Suurin niistä on rakkaus...
"Eettiseen koodistoomme liittyvät lait pohjautuvat kristilliseen etiikkaan aika pitkälle, Suomessa ev. lut. uskonto on ollut valtauskontona jo pitkään ja sitä kautta vaikuttanut jo monessa sukupolvessa moraalikäsityksiimme. Ihmiset toimivat lainsäätäjinä eduskunnassa. You do the math."
Kristinusko on ollut virallisesti täällä aika kauan, mutta moniko siihen oikeasti uskoo ja on kautta historian uskonut?
Alunperin usko tuotiin tänne miekalla ja sitä ei yleensä pitkälläkään aikavälillä unohdeta. Kristilliset tavat hyväksyttiin, koska haluttiin säilyttää oma henki.
Lain ydinasiat (avioliitot, tappoasiat, varkaudet ym.) ovat olleet olemassa melko muuttumattomina jo ennen kristinuskoakin. Muutkin kuin kristityt ovat keksineet suunnilleen samat asiat kuin kymmenessä käskyssä.
"Ja tielainsäädännöllä ei ole mitään tekemistä eettisten asioiden kanssa."
Puhuit aluksi ylipäätään lainsäädännöstä. Et rajannut sitä etiikkaan.
Liikennelainsäädännössäkin on eettisiä asioita mm. kuolemantuottamuksesta, rattijuoppoudesta, onnettomuustilanteissa toimimisesta ym.
Avioliitto on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen parisuhteeseen lasten aseman turvaamiseksi. Sillä on olemassa vankat historialliset ja kulttuurilliset perusteet.
Ei pidä paikkaansa. Avioliitto on eurooppalaisessa kulttuurissa ollut alunperin taloudellisia etuja ajava sopimus. Lasten aseman kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Kaari Utrion Perhekirjasta, joka käsittelee eurooppalaisen perheen historiaa.
Juu kyllä sitäkin, mutta myös lapsen aseman kannalta se on ihanteellinen ratkaisu - siinä katsotaan, että lapsi saa kasvaa molempien biologisten vanhempiensa kanssa (sekä isän että äidin), kun perhe sitoutetaan avioliiton sinetillä toisiinsa. Myös se perheen parempi taloudellinen asema on lapsen etu.
Lapsen etua ei avioliittojuridiikkaa säätäessä mietitty. Itse asiassa lasten asema on ollut todella, todella heikko ennen 1700-lukua. Ja vasta 1900-luvulla on hiljalleen voitu ryhtyä puhumaankaan lasten oikeuksia.
Miksi nyt tästä kehityksestä tulisi taantua?
Mitä saatte uskoonne seurakunnasta, mitä teillä ei muutoin olisi?
Miksi ette ole kastaneet lapsianne vauvoina?
Oletteko itse eronneet kirkosta joskus, miksi?
Miksi halusit jakaa tämän tiedon meidän kanssa?
mikäli viittaat homojen avioitumisoikeuteen ja/tai adoptioikeuteen.
Me erottiin siitä, 2 aikuista, 7 lasta, anoppi, appiukko ja kolme serkkuani!
Me taas erosimme kirkosta. Emme usko kirkon oppeihin Jeesuksesta, Jumalasta ja Pyhästä Hengestä. Eikä nuo ihmisoikeudetkaan oikein tunnu kirkossa toteutuvan.
En todellakaan lähtisi valehtelemaan tälläisestä asiasta.
Ketään meistä ei ole kastettu lapsina (ei myöskään meidän lapsiamme), mieheni on käynyt rippileirin nuorena liittymättä silloin kuitenkaan kirkkoon.
Meidän arvojamme vanhemmuudesta konservatiivisen kirkon linja noudattaa, kannatamme myös ajatusta siitä, että on hyvä asia, kun valtion lainsäädäntö pohjaa kristilliseen etiikkaan.
Usko on aina ollut, mutta aikaisemmin olemme kokeneet sen niin, ettemme tarvitse siihen kirkkoa. Nyt haluamme kuitenkin osoittaa kirkolle kannatusta, ja ymmärrämme diakoniatyön merkityksen yhteiskunnan vähäosaisille ja syrjäytyneille - koemme siis, että maksamamme kirkollisvero menee ihan hyviin tarkoituksiin.
Lisäksi saamme vakaan hengellisen kodin lapsillemme, ja tukea omille arvovalinnoillemme.
Ap.
Naispappeuttakin vastustettiin ja vastustetaan edelleen, mutta se oli pakko sallia. Homokysymyksessä tulee käymään samoin.
Eroatteko te sitten kirkosta?
Mä haluan siis juuri nyt, sun kirjoitus sai mut tajuamaan jotain. Missä linkki että voin liittyä?
Kun minulla on kolme lasta.
Mutta itseni tuntien ja esimerkiksi kotikasvatukseni huomioon ottaen, tiedän, että minut on kasvatettu kunnioittamaan luonnollisuutta ja ajattelemaan, että jos en saa jotakin haluamaani asiaa, se on sitten tarkoitettu menevän niin. Elämällä on tarjota muita asioita sitten minun kohdallani.
Olen aivan varma siitä, että en olisi missään tilanteessa suostunut hedelmöityshoitoihin jonkun toisen sukusoluilla - se sotii niin paljon kaikkia perusperiaatteitani vastaan. Omien lasteni syntymien jälkeen kantani on vain vahvistunut.
Ap.