Haaste! Kuka on kalpein? Minä aloitan:

kun näin kaupungilla todella kalpean naisen, siis herätti huomioni. Kysyin mieheltäni, että en kai minä NOIN valkoinen ole. Mies katsoi vähän hitaasti ja totesi, että joo-o.



Kesäksi halusin vähän väriä sääriin. Ostin sitä Doven vaaleinta sävyttävää vartalovoidetta. Kuorin ihoni huolella ja sekoitin (huom! ei siis edes itseruskettavaa vaan vain sävyttävää) voidetta puolet ja Aqualan L-voidetta puolet. Tuloksena laikukas iho.



Nyt tosiaan naurattaa nämä, mutta nuorempana ei niinkään. Mutta hyvä puoli tässä on se, että kun ei auringossa voi aikaansa viettää (no, Suomessa ei hirveästi voikaan) enkä tupakoi, niin iho on hyvinkin nuorekkaassa kunnossa.



Ja niin, suojatkaa ne punapäiset lapsenne auringolta, meille jopa lastenlääkäri asiasta muistutti. Tosin poikani, jolla kesäisin naama täynnä pisamia ja tulenpunaiset hiukset, ruskettuu silti kesäisin. Ei taida ne 4 ihotyyppiä olla niin yksioikoisia.



p.s. Nyt on Shiseidon meikkivoide (se vaalein tietenkin) loppu ja uusi pitäisi ostaa. Mitä te kalpeanaamat suosittelette? Varaa ei olisi ihan noin hintavaan, mutta jos on pakko, niin sitten. Onko Lumenelle tullut todella vaaleaa tai muulle merkille?



-ap

käytän valkoista puuteria eikä se vaalenna minua yhtään. Yksikään suomalainen meikkivoide ei ole tarpeeksi vaalea minulle, siis Lumenen kalpeimmatkin ovat liian tummia.



Minäkin olen ollut parin viikon etelänlomalla eikä kukaan uskonut kun tulin yhtä kalpeana kuin ennenkin takaisin sieltä.



Palan auringossa parissa minuutissa.



Pisamia löytyy ja niitä tulee auringossa kuin plussapisteitä mainoksessa: plop, plop, plop vaan



Natsiliikunnan ope yläasteella, sellainen joka pakotti kuumeiset oppilaat juoksemaan kaatosateessa cooperin testiä pisti minut liikuntatunnilla istumaan ja kielsi tekemästä mitään sillä pelkäsi että pyörryn. Vaikka olo oli mitä mainioin.



Sääreni eivät ole valkoiset, ne menevät jo miinuksen puolelle.

käytän Lily Lolon vaaleinta mineraalimeikkipohjaa. Voi kuvissa näyttää liian tummalta, mutta on oikeasti iholla todella vaalea, parempi kuin mikään muu kokeilemani meikkivoide. Googlaa Lily Lolo, heillä on myös se valkoinen puuteri jota käytän.

kun näin kaupungilla todella kalpean naisen, siis herätti huomioni. Kysyin mieheltäni, että en kai minä NOIN valkoinen ole. Mies katsoi vähän hitaasti ja totesi, että joo-o.

Kesäksi halusin vähän väriä sääriin. Ostin sitä Doven vaaleinta sävyttävää vartalovoidetta. Kuorin ihoni huolella ja sekoitin (huom! ei siis edes itseruskettavaa vaan vain sävyttävää) voidetta puolet ja Aqualan L-voidetta puolet. Tuloksena laikukas iho.

Nyt tosiaan naurattaa nämä, mutta nuorempana ei niinkään. Mutta hyvä puoli tässä on se, että kun ei auringossa voi aikaansa viettää (no, Suomessa ei hirveästi voikaan) enkä tupakoi, niin iho on hyvinkin nuorekkaassa kunnossa.

Ja niin, suojatkaa ne punapäiset lapsenne auringolta, meille jopa lastenlääkäri asiasta muistutti. Tosin poikani, jolla kesäisin naama täynnä pisamia ja tulenpunaiset hiukset, ruskettuu silti kesäisin. Ei taida ne 4 ihotyyppiä olla niin yksioikoisia.

p.s. Nyt on Shiseidon meikkivoide (se vaalein tietenkin) loppu ja uusi pitäisi ostaa. Mitä te kalpeanaamat suosittelette? Varaa ei olisi ihan noin hintavaan, mutta jos on pakko, niin sitten. Onko Lumenelle tullut todella vaaleaa tai muulle merkille?

-ap

Sääreni eivät ole valkoiset, ne menevät jo miinuksen puolelle.

Kuulostaa hammastahna- tai pesuainemainokselta. "Saat sääristäsi valkoistakin valkoisemmat". Mairealla naisenäänellä lausuttuna tietty.

Tuon pisamaplopin tunnistan myös. Keväällä, kun on ensimmäinen aurinkoinen päivä ja kävelen hetken ulkona lumessa, niin kotiin tullessa huomaa naaman muuttuneen täysin. Ja huomaan tuon eron siksi selkeästi, koska käyn kävelyllä niin harvoin, hyi minua.

Ja miettikää vielä, että maailma on täynnä naisia, jotka yrittävät vaalentaa ihoaan vaikka millä myrkyillä. Meidän kalpeus on tuskin kenenkään ihanne. Vai ehkä Japanissa?

yhdessä Japaniin :)

Minulla on yksi erityinen pisama nenässä, ja se on ihan mahdoton. Muuallekin tulee paljon pisamia mutta tämä pisama on talvisin lähes huomaamaton ja kesällä kasvaa todella isoksi. Näyttää ihan hassulle kun keskellä nenää on yksi megapisama. Moni on kysynytkin että mikä se on kun ei näytä luomeltakaan :D

Sääreni eivät ole valkoiset, ne menevät jo miinuksen puolelle.

Kuulostaa hammastahna- tai pesuainemainokselta. "Saat sääristäsi valkoistakin valkoisemmat". Mairealla naisenäänellä lausuttuna tietty.

Tuon pisamaplopin tunnistan myös. Keväällä, kun on ensimmäinen aurinkoinen päivä ja kävelen hetken ulkona lumessa, niin kotiin tullessa huomaa naaman muuttuneen täysin. Ja huomaan tuon eron siksi selkeästi, koska käyn kävelyllä niin harvoin, hyi minua.

Ja miettikää vielä, että maailma on täynnä naisia, jotka yrittävät vaalentaa ihoaan vaikka millä myrkyillä. Meidän kalpeus on tuskin kenenkään ihanne. Vai ehkä Japanissa?

jota ei pysty katsomaan aurongonpaisteessa, tulee sokeaksi ;)

ja samainen ystävä yritti ottaa nuorempana aurinkoa niin tuntu vaan et se vaaleni ja vaaleni...:D

ja vartaloon alkoi tulla yhä enemmän luomia, toisella vanhemmistani on paljon luomia joten perässä nähtävästi tullaan :(.



Nyt näytän alastomana pullataikinalta, siinäkin on kardemumma kivasti pilkuttamassa, nam. Japanissa taitaisin joutua sumopainijaksi. Kai täytyy kiittää luojaa siitä, että miehen lähinäkö ei ole parhaasta päästä, hän on kaukonäköinen.

bongaa mut juna-aseman ihmismassasta naaman värin perusteella. Olen ainoa lakanan värinen siellä.

muakin sanotaan kalpeaksi, mutta ei mulle ole mitään tollasia käynyt. Välillä ihmiset kans kysyy onko sulla huono-olo kun painelen haamuna meneen...

Kutsun meikkivoiteeni sävyä nimellä albiino. Ruskettunut en ole ollut ikinä. Onneksi lapseni ovat tulleet isäänsä, muuttuvat ihanan päivettyneiksi jo keväällä.

kun käyn lomamatkoilla.En rusketu mutta palan kyllä, jos en käytä mielettömiä suojakertoimia. Saan myös ns. aurinkoihottumaa eli ihoni tulee punalaikukkaaksi. Kerran lomareissun jälkeen eräs tuttava sanoi, että näen kyllä, että nuo muut ovat olleet matkalla mutta missäs sinä olit sinä aikana.



Kasvoni ovat ikävästi punalaikukkaat eli kärsin couperosa-ihosta. Kaulani sen sijaan on kauniin valkoinen eli käytän todella vaaleaa meikkivoidetta, mikä sitten on huvittavaa, kun oma punakka naamani tulee näkyviin... Monesti tosiaan tiedustellaan, että olenko sairas.

Hiukset on ihan supervaaleat, melkein valkoiset. Silmätkin niin vaaleaa vaaleansinistä etten ole kellään muulla sellaisia nähnyt.



Vähän tähän tyyliin:

http://aloneinaforest.com/blog/wp-content/uploads/2010/08/albino-family…

naamassa ja värjää ripsiä ja kulmakarvoja, näyttäisin kuolemansairaalta. Jos joskus värjäämisessä onkin tullut pidempi tauko, olen oikeasti säikähtänyt, että apua, mikä mua vaivaa, miksi näytän näin sairaalta.



Hiukseni olivat lapsena kullanpunaiset, ripset ja kulmakarvat olivat sama haaleaa sävyä, mutta nyt nelikymppisesnä sekin vähän väri on haalistunut pois.



Yksi lapsistani on perinyt tämän omisnaisuuteni, mutta kaikenlisäksi ilman punertavaa pigmenttiä ja lisäksi hän on perinyt isänsä taipumuksen tummiin simänalusiin.

Välillä tarkkailen häntä, muuten terveenoloista lasta, sydän jyskyttäen, että onko hän sairas vai miksi näyttää niin...kummalliseseltä...kunnes taas muistutan itseäni, että ilman näitä kommervenkkejä näyttäisin itse ihan samanlaiselta. Lpaseeni kiinnittää huomiota siis muutkin, varsinkin, kun muut lapset meillä ovat tulleet täysin isäänsä.



Onko kenelläkään muulla lapsista tälläisiä havaintoja?

Ehkä hänellä ei ole aivan noin valkoiset ripset kuitenkaan, niissä on aavistus tummuutta. Mutta kyllä hän taitaa olla esim. päiväkotinsa kalpein.



Onko kenelläkään myös mustia silmänalusia?

olette. Hän on punatukkainen ja pisamainen ja muistuttaa just sitä kuuluisaa kalkkilaivan kapteenia. Tietysti suojelen häntä auringolta, kun tuohan vain palaa.

Kun oli pieni, lääkärit luulivat aina sairaammaksi kuin oli "kun on niin sairaannäköinen". Itse huomautin välillä, että niinhän nuo punapäät kai ovat ja olivat sitten samaa mieltä kyllä.

Hattu päässä on vähän surkean näköinen, mutta ilman hattua muutkin hiffaa mistä kyse. Sisarensa ovat vaaleita ja kalpeita, että aika aneemisen näöiset lapset minulla, itse olen vaalea ja punakkaihoinen. Tiedä sitten kumpi ankeampaa, itseäni sanottiin lapsena punanahaksi, olipa hauskaa.

Itse olen ristiverinen ja rusketun ihan mukavasti, tosin viihdynkin auringossa kiitettävästi.



Tulipa mieleen brittiperhe joka lomaili samassa hotellissa aurinkoisen viikon Kanarialla. Kaiket päivät olivat altaalla aurinkoa ottaen, yhtään eivät ruskettuneet, ei yhtään.

myös luultu albiinoksi, vaikka oikeat albiinot on mun mielestä ihan eri näköisiä. Värittömät ripset ja kulmat minulla yhdistettynä siihen punaiseen naamaan. Couperosaa löytyy myös.



Ymmärtänette, etten juuri töihin lähde au naturel.



Mitähän mun lapsiraukoista tuleekaan..



Että ei ole blondina olokaan yhtä riemua ole.