Miten reagoit, jos alaikäinen nuoresi haluaa kokeilla alkoholia?
Voice-kanavalla radiossa oli tänään aiheesta keskustelu. Juontaja kikatti, että äiti toi hänelle pyynnöstä siideriä vietäväksi bileisiin, kun hän oli 16-vuotias, mutta että tulihan niitä kokeiluja alkoholin kanssa tehtyä jo aiemmin.
Sen, mitä ohjelmaa ehdin kuunnella, niin suuri osa soittajista tuntui pitävän ihan asianmukaisena ja luonnollisena sitä, että alaikäiset nuoret (jopa alle 16-vuotiaat) juovat alkoholia ja turvallisinta on, jos äiti ja isä sitä heille kantaa.
Olin pöyristynyt. Alkoholin luovuttaminen alaikäisellehän on LAITONTA. Ja silti sitä pidettiin aikuisten puheissa ihan hyväksyttävänä NUORILLE suunnatulla radiokanavalla.
Mielestäni alkoholi ei kuulu alle 18-vuotiaalle. Ja sen nauttiminen vielä alle 21-vuotiaana vaurioittaa aivojen kehitystä.
Oman lapsen voisin antaa n. 14-vuotiaana maistaa viiniä omasta lasistani. Mutta en tosiaan antaisi kokonaista siideri- tai olutpulloa alle 18-vuotiaalle bilejuomaksi.
Miten tähän nyt suhtautua? Jos ja kun tulee aika, jolloin oma lapsi haluaa kokeilla alkoholia, pitäisikö olla tiukkana, tehdä selväksi, kuinka ääliömäistä on juoda itsensä juovuksiin ja ilmoittaa, että kotiin ei viinalta haisevana ole tulemista?
Itse en ollut teini-ikäisenä lainkaan kiinnostunut alkoholista. Pidin sen juomista vajaaälyisten toimintana. Yli 20-vuotiaana saatoin juodan yhden tai kaksi lasia viiniä juhlissa. Siideristä tai oluesta en ole koskaan pitänyt. Ekan kerran olin juovuksissa 28-vuotiaana ja se oli ihan ajanhukkaa ja typerää. En kaipaa sellaista.
Meillä on kotona viinikaappi, joskus juodaan miehen kanssa ruoan kanssa tia seurustelujuomana viiniä. Käyn pari kertaa vuodessa kavereiden kanssa jossain cocktailbaarissa, jossa voin juoda hyvin tehdyn drinkin tai kaksi. En juo humalahakuisesti.
Miten tällä taustalla suhtautua nuorten alkoholikokeiluihin?
Kommentit (66)
mutta en ostaisi hänelle mitään bilesiidereitä tai muutakaan muualla nautittavaksi.
nappasin pullon pois aika vauhdilla, vaikka kuinka oli kavereita ympärillä...(taisin korottaa ääntänikin siinä samalla).
Meillä nuoret ovat saaneet maistaa viinilasista/oluesta/siideristä tilkan halutessaan. Ovat maistaneet ehkä kerran, pari ja sen jälkeen toteavat, että pahaa on, ei kiitos.
Nuoret ovat 19v ja 16v eikä heitä tosiaankaan alkoholi kiinnosta.
Meillä ei ole tiukkapipoinen suhtautuminen alkoholiin mutta kännejä meillä ei kukaan vedä eikä muutenkaan alkoholi kuulu jokaviikkoisiin ohjelmanumeroihin.
kanssa oluella ravintolassa
mutta en sitä tietenkään alaikäiselle hyväksy
en todellakaan ymmärrä miksi siihen alkoholinkäyttöön pitää kannustaa alaikäisiä? "tekee ne sitä kuitenkin" ei ole mikään selitys, kyllähän moni myös lintsaa koulusta, varastelee, kiusaa toisia, mutta ei niitäkään pidä sallia.
Meillä on keskusteltu asiasta ja juuri siitä että alkoholi on kehittyvälle elimistölle erityisen haitallista, mitä nuorempana aloittaa sitä suurempi alkoholisoitumisen riski on jne. Välillä ovat testanneet sanomalla että jonkun vanhemmat antavat juoda tai ostavat alkoholia ja tästä on puhuttu että nämä aikuiset tekevät väärin ja että meillä ei tehdä niin koska rakastan lapsiani enkä voisi kuvitellakaan vahingoittavani heitä noin. Perheessämme alkoholi on ihan ok, 18v täyttäneille, joten tiukkiksia emme ole. Nuorille on turvallista saada olla lapsia kun sitä vielä ovat ja nähdä että vanhempi suojelee ja välittää edelleen, eikä tyrkkää sinne aikuisten maailmaan.
kuvittelevat saavuttavansa!
Luulevatko he, ettei se teini saa muualta lisää alkoa, jos ja kun haluaa dokata känniin asti?
Vanhemmat viestittävät lapselleen, että a) lait ovat luotuja rikottavaksi ja b) dokaaminen on ok.
Aion siis pitää tiukan linjan: en osta lapselleni alkoholia, ja korostan, ettei se alaikäiselle ole hyväksi.
Kotiin sen sijaan saa aina tulla ja vanhemmilta saa ja PITÄÄ pyytää apua, jos mokaa!
juomia kun olin teini-iässä.
Joitain juttuja tuli toilailtua, ei mitään vakavaa tosin.
Alkoholistivanhemista olen sen nähnyt millaiseksi en ole halunnut ja mitä en halua omille lapsilleni. On ollut järki päässä kun on nähnyt millaiseksi liika viina tekee.
Kun vertaan itseäni kavereihini, joilla kotona on ollut jyrkkä Ei alkoholin suhteen tajuan että kun minulla nuo kokeilut ja kohkaamiset 17-vuotiaana jo jäivät ja opin juomaan "nätisti" ördäämättä, alkoi kavereilla täysi-ikäisenä se kokeilu ja ördäily. Niin oli opettajan tytärkin kännissä alasti ja antoi poikien laittaa kylmägeeliä vähän sinne sun tänne yms. Ja meillehän sitten tultiin yöksi kuitenkin kotiin kun ei kotiin uskallettu, meillä kun lapsille oli aina selvää että kotiin saa ja pitää aina tulla, oli asioiden laita mikä tahansa.
Omille lapsille en tulevaisuudessa kyllä mihinkään bileisiin juotavaa osta, mutta jos kotona haluaa ottaa saunasiiderin tai lasin viiniä seurassani niin en missään tapauksessa kiellä. Ja sukujuhlissa saa maistella boolia jos tarjoillaan. On ainakin valvovan silmän alla kun ensimmäisiä annoksia kokeilee, ei tarvitse vetää kavereiden isoveljien pirtuja bussipysäkeillä ensikokemuksiksi.
Omille lapsille en tulevaisuudessa kyllä mihinkään bileisiin juotavaa osta, mutta jos kotona haluaa ottaa saunasiiderin tai lasin viiniä seurassani niin en missään tapauksessa kiellä. Ja sukujuhlissa saa maistella boolia jos tarjoillaan. On ainakin valvovan silmän alla kun ensimmäisiä annoksia kokeilee, ei tarvitse vetää kavereiden isoveljien pirtuja bussipysäkeillä ensikokemuksiksi.
Vaikka äitini ostikin juomaa bileisiin, en itse ole niin vapaamielinen. Jo siksikin, että oma kasvuympäristöni ja lapseni nykyinen kasvuympäristö ovat niin erilaisia.
Mutta noissa ylläolevan kirjoittajan mainitsemissa tilanteissa voisin antaa alaikäisenkin (ehkä n. 16+) maistaa alkoholia.
...on ostanut alaikäiselle nuorellesi alkoholia, ilmoittaisitko poliisille?
Tiedän vasta, kun tilanne tulee vastaan. Varmaa on ainoastaan, että en halua suhtautua alkoholiin yhtä moralistisesti kuin omat vanhemmat. Itseäni ainakin alkoholi kiinnosti sen vuoksi ihan kauheasti. Sitä oli kuitenkin vaikea saada, joten juominen jäi alaikäisenä melko vähiin, mutta into oli sitä kovempi, ja sittemmin dokaaminen jatkui koko opiskeluajan. Ilman tuota kielletyn hedelmän makua kiinnostus olisi ollut paljon pienempää.
Hörpyn olen antanut kotona maistaa ja pahaksi ovat todenneet.Meillä aikuiset voivat nauttia kohtuudella lasten nähden alkoholia mutta se on selväksi tehty, että alkoholi ei ole kuin aikuisten juoma.
Jos kuulisin jonkun ostaneen lapselleni alkoholia, käräyttäisin kyllä. Onneksi ei ainakaan vielä nuo nykyiset perheemme teinit liiku sellaisessa seurassa.
Kaksi vanhempaa ovat jo aikuisia, toinen absolutisti, toinen käyttää satunnaisesti kun rahaa on, usein silloinkin vain juoma tai kaksi baarireissulla.
Toinen lasten isoisistä on alkoholisti, ehkä se on ollut lapsille tarpeeksi varoittava esimerkki alkoholin väärinkäytön vaaroista.
Mielummin minusta niin päin, että kokeillaan ekat ylilyönnit aikuisiällä kuin lapsena. Lapsen elimistölle yksikin kerta voi olla vaarallinen.
varsinkin, kun lapset on pieniä!!
Meillä vanhin jo 19v ja en ole todellakaan tehnyt, niin kuin olin suunnitellut :)
Mutta en ostanut sille alkoholia! MUTTA tiedän, että on juonut, välillä jopa mielestäni liikaakin.
MUTTA, kotona saa aina olla ja kotiin saa tulla missä kunnossa tahansa!
Yritin kovasti jutella, kuunnella ja olla läsnä.
Pahinta kautta kesti noin vuoden 17-18v. Sen jälkeen on rauhoittunut, onneksi!
ketjua.
En ataisi juoda. Ja jos maistelemaan alkaa niin viikkorahaa ei saa enää. Vanhempien tulee ottaa vastuu!
Rahan sijasta antaa sitten joskus vaikka leffalipun tms. Että vähän pääsee jonnekin kavereiden kanssa.
Jos nuori joutuu alkoholimaisteluihin itse tienaamaan rahat mansikanpoiminnalla ja jäätelönmyynnillä, niin varmaan kovan työn jälkeen miettii, kannattaako vaivalla ansaittuja rahoja tosiaan kaataa kurkusta alas vai tekisikö niillä jotain järkevämpää. Kuten hankkisi uusia vaatteita.
kanssa oluella ravintolassa mutta en sitä tietenkään alaikäiselle hyväksy
antanut kotona ruuan kanssa nuorisolle tilkan viiniä tai saunan jälkeen siideriä. En ostaisi tai lahjoittaisi pulloa alaikäisille.
Parempi kotona tutustua alkoholin (pahaan) makuun vanhempien läsnäollessa kuin kaveriporukassa hölmöillä. Kielletty hedelmä houkuttelee, mutta parempi on turvallisessa seurassa maistaa kuin tehdä typeryyksiä jossain piilossa.
itselläni 15- ja 17- vuotiaat pojat. Ensimmäiset alkoholokokeilut on molemmilla jo takana, nuoremmallakin. Liikkuu paljon itseään 1-2 vuotta vanhempien kanssa. Kerran on nuorempi jäänyt kiinni siitä että vei kotoa alkoholia, ja joi pullon sitten kimppaan 5-6 kaverin kanssa. Jäi kiinni verekseltään, ja haettiin kotiin, joten mitään kivaa muistoa tuosta ei hänelle jäänyt. Vanhempi on hommannut alkoholinsa jostain, en tiedä mistä. Ja nuoremmman on kaverit "juottaneet" umpihumalaan, nii nettä on mokaillut ja saanut siitä kuullakin. Ei kiva kokemus sekään.
Oma linjani on se, että en alkoholia lapsilleni osta. He saavat sitä näköjään kuitenkin aina jostain. Ja kotoa ei viinaa viedä. Eipä täällä ole tuon yhden anastuskerran jälkeen viinaksia enää säilytettykään. Olen koittanut puhua siitä mitä haittaa juomisesta on itselle, vielä enemmän olen teroittanut sitä, että kaverista pitää pitää huoli; ketään ei sammuneena jätetä mihinkään. Vaikka kuinka pelättäisiin kotiin tuloa, tai muuta, niin silti, kavereista huolehditaan, kotiin ovi aina tulla, ulos ei sen takia tarvitse jäädä että on juonut- seuraukset voi olla silloin paljon kohtalokkaammat! Ja kännykkään vastataan kun me vanhemmat soitetaan. Oliii kunto mikä tahansa. Siihen vastataan itse, ei pyydetä kaveria vastaamaan. Ja kaikki tämä on sanottu perustellen.
Toivon että lapset ottavat meistä esimerkkiä, mutta tiedän että nuoret kokeilee alkoa, sille ei vaan voi mitään. En kuitnekaan antaisi itselleni anteeksi, jos lapsilleni sattuisi jotain vain siksi, että he ovat ottaneet alkoa eivätkä ole uskaltaneet tulla kotiin, tai kertoa meille jos jotain hullua on sattunut.
Alkoholiin oli todella jyrkkä kanta ja niin siitä tuli jotain tavoiteltavaa. Kotiin ei myöskään ollut tulemista, jos oli juonut. Tämä aiheutti sen, että piti juoda nopeasti, että ehti edes jotenkin selvitä kotiinlähtöön. Ja sitä juotiin, mitä saatiin käsiin.
Nyt vanhempana haluan, ettei alkoholi ole jotain kiellettyä ja hienoa, kuten oli itselläni. Olen antanut lasteni (teinejä) maistaa kotona siideriä ja kaljaa. Tämä on tapahtunut kotona, yhdessä. Eikä kenelläkään ole ollut kiire mihinkään.
Lapset tietävät, että saavat alkoholia, jos sitä haluavat. Eivät todellakaan halua usein, ehkä kerran puolessa vuodessa, eikä silloinkaan kuin vajaan lasillisen.
Olen sitten rikollinen, mutta näin on.
Aika tavallinen näkemys tuo että jos nuori saa alkoholia kotona omilta vanhemmilta niin ei sitten ryyppää kaveriporukassa. Harmi vain että se harvemmin pitää paikkansa.
Nuoresta itsestään on kiinni mitä todellisuudessa tapahtuu, ja vanhempien työ on opettaa nuorelle ne periaatteet mitkä halutaan heille opettaa: joko, että alkoholin käyttö on ok alaikäisenä, vaikka onkin laitonta, tai että alkoholin käyttö alaikäisenä ei ole terveellistä, eikä hyväksyttävää.
Suvussamme on paljolti toimittu samoin kuin äitini. Alkoholisti ei meistä serkuksista (40+) ole kukaan.