Kirkosta eroavilla aukko yleissivistyksessä?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2265549
Ensireaktioni oli tyrmistys, kun ensimmäiset tiedot kirkon jäsenten joukkokadosta pulpahtivat julkisuuteen. Siinä missä muut tuntuivat päivittelevän Ylen Homoillassa esiintyneen Päivi Räsäsen rankkoja homomielipiteitä, päivittelin itse kirkosta eroajien perusteluja.
En väheksy lainkaan sitä, kuinka loukkaavina moni koki Räsäsen näkemykset. Monelle on kipeä asia, ettei homoseksuaaleilla ole kirkossa vielä samoja oikeuksia kuin heteroilla.
Mutta en voinut käsittää, miksi ihmeessä joku eroaa kirkosta vedoten siihen, että joku kansanedustaja on jotakin mieltä jostakin?
Jos Räsäsen näkemykset potuttavat, eikö loogisempaa olisi protestoida Kristillisdemokraatteja jättämällä äänestämättä heitä kevään 2011 eduskuntavaaleissa?
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsellä ei ole kirkon sisällä minkään valtakunnan virallista valtaa.
Ovatko peruskoulu, kirkko ja media hoitaneet sivistyksellisen tehtävänsä niin huonosti, etteivät ihmiset vielä 2010-luvullakaan tiedä, ettei Kristillisdemokraatit ole kirkon puolue?
***
Siinä missä peruskoulun uskontotuntien opit tuntuvat haihtuneen monen mielestä, ilmeisesti myös prosenttilasku kaipaa kertausta. Poikkeuksellisen massiivisesta jäsenkadosta huolimatta kirkkoon kuuluu vieläkin liki 80 prosenttia kansasta.
Tästä joukosta Räsäsen - eli yhden kirkon rivijäsenen - mielipide edustaa 0, 00002 prosenttia kaikkien jäsenten mielipiteistä.
Ketkä sitten kirkossa käyttävät valtaa? Kirkon ylin päättävä elin on nelivuotiskaudeksi kerrallaan valittava, liki satapäinen kirkolliskokous, jonka jäsenten valintaan voi jokainen kirkon jäsen vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti äänestämällä.
Piispainkokous voi antaa esityksiä kirkolliskokoukselle, jonka jäseniä he myös itse ovat.
***
Koskaan aiemmin Suomen luterilaisen kirkon historiassa ei piispakaarti ole ollut yhtä homomyönteinen kuin nyt. Homomyönteisyys riippuu tietysti määritelmästä.
Jos kriteeriksi asetetaan vaikkapa homoliittojen siunaaminen, niin yhdeksästä virassa olevasta piispasta puolet on julkisuudessa ilmaissut suhtautuvansa siihen myönteisesti.
Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmaisi jo kauan ennen jäsenkatokohua puoltavansa homoliittojen siunaamista. Samoin Helsingin piispa Irja Askola.
Askola toisti kantansa pari päivää sitten Helsingin Sanomille.
"Kirkon äänihän on monipuolinen, ja esimerkiksi minä kannatan linjaa, jonka mukaan pappi voi siunata homo- tai lesboparin. Pääkaupunkiseudulla papiston enemmistö kannattaa rekisteröidyn parisuhteen siunaamista", Askola sanoi (HS 17.10.2010)
***
Suomi ei ole Pohjois-Korea. Vapaassa, demokraattisessa maassa saa vapaasti kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta. Tai erota kirkosta hetken tunnepuuskassa, jos siltä tuntuu.
Toinen vaihtoehto on yrittää vaikuttaa kirkon sisällä, vaikkapa äänestämällä 14. marraskuuta pidettävissä seurakuntavaaleissa.
23 000 ehdokkaan joukosta löytyy taatusti omia mielipiteitä myötäilevä ehdokas - olipa kyse sitten suhtautumisesta homoseksuaaleihin tai johonkin kirkon jokapäiväistä työtä koskevaan asiaan.
Viime kädessä kirkon valta on jokaisella kirkon jäsenellä tasapuolisesti. Kirkon valta ei ole niillä vaan meillä - eli valtavasta erobuumista huolimatta toistaiseksi vielä noin 80 prosentilla Suomen kansasta.
Milla Rautiainen
Kommentit (26)
Tänään on ilmeisesti trendikästä kirjoittaa järkeviä aiheesta. Aamulehdessä oli samanlainen juttu. Mutta suomalaiset ovat yksinkertaista kansaa, tästä sen näkee. Joku väitti, että kaikkien kirkkoon kuuluvien yksittäinenkin mielipide on osa kirkon kantaa. Lol!!!!
Massan mukana menijöitä riittää ja kaikki kaverit, joilta olen kysynyt asiasta ovat sitä mieltä, että Räsänen edustaa kirkkoa ja kirkon yleistä mielipidettä.
Ovat olleet ihan hämmennyksissä nyt kun heille on selvinnyt, ettei näin olekaan :/
Räsänen on kansanedustaja, miettikäämme keitä äänestämme taas vaaleissa. Tietty iso joukko tuo vastikään kirkosta eronneet, mutta kyllä minulla on aivan samat ajatukset, kuin sinulla!
En minä ainakaan eronnut Räsäsen takia, hänen mielipiteensä eivät tosiaankaan olleet yllätys ja hän tosiaankin oli lähetyksessä poliittisena päättäjänä (mikä on kyllä pelottavampaa).
Erosin, koska keskustelu toi jälleen kerran mieleeni sen, että en yhtään tiedä miksi kirkkoon kuulun. Totesin, että vain tavan vuoksi... ja se ei riitä. Koko homokysymys on vain yksi asia joka rassaa, suurempi on se, ettei usko raamattuun eikä luterilaisten jumalaan. Myös kirkon ja etenkin raamatun syvällinen sovinismi on saanut miettimään miksi uskoisin kirjaan joka ei olisi antamassa minulle edes perusihmisoikeuksia.
Eikös Jeesuskin ollut oman aikansa radikaali?
Hyväksyi kaikenlaiset ihmiset, joita ei yhteiskunnassa aikanansa suvaittu.
Moni kaipaisi samaa meidän nykykirkkoommekin, joka käytännössä pilkkaa Jeesuksen ajatuksia :(
asiaa pidempää, kenties jo vuosia.
Tämä "homokohu" oli vain jonkinlainen liipaisin asialle. Ihmiset, jotka eivät ole vuosiin kokeneet kirkkoa omakseen, erovat vihdoin. Mitä järkeä on kuulua kirkkoon vain tavan vuoksi?
Massan mukana menijöitä riittää ja kaikki kaverit, joilta olen kysynyt asiasta ovat sitä mieltä, että Räsänen edustaa kirkkoa ja kirkon yleistä mielipidettä.
Ovat olleet ihan hämmennyksissä nyt kun heille on selvinnyt, ettei näin olekaan :/
Raamatussa nyt on kaikenlaisia ohjeita ja käskyjä, toisia noudatetaan ja toisia ei enää. Kirkko on tulkinnut noita Raamatun juttuja kuhunkin aikaan sopivalla tavalla, eihän se muuten olisi pystyssäkään. Nyt pitäisi äkkiä päivittää homoja koskeva näkemys vastaamaan nykyaikaa. Arkkipiispalta tarvitaan johtajuutta.
suomalaisten yksinkertaisuus.. :) Asiasta harvinaisen samaa mieltä. Ei hetkauta minun kirkkoon kuulumiseen.
Ryhdyin vaan pohtimaan, kun en Jumalaan usko ja en muihinkaan järjestöihin, joiden touhuun en usko, rahaa lahjoita. Miksi ihmeessä jatkaisin tätä päätöntä kannattamista? Laiskuuttani olen roikkunut messissä, kun muutkin. Tämä homoasia oli vain viimeinen sysäys vihdoin saada aikaiseksi erota noin vanhoillisesta yhteisöstä.
Aliarvioitte kanssasisarianne ja veljiänne, jos luulette tietävänne miksi kukakin eroaa tai ei eroa vain oman (yksinkertaisen?) tuttavapiirinne perusteella.
Mun mielestä taas juuri kirkkoon kuuluvilla on pahoja aukkoja yleisivistyksessä. Monetkaan ei esim. tunnu tietävän, miten raamattu on syntynyt eikä kovinkaan monella ole edes kykyjä kyseenalaistaa kirkon toimintaa realistisesti.
Räsäsen mölinät olivat vain kirsikka kakun päällä.
Ne ketka ovat kristittyjä, uskovat raamatun sanaan ja raamatussahan homoilusta annetaan hyvin selvä kanta. Jossei siihen usko niin tuskin kannattaa itseään kristityksi sanoa tai kirkkoon kuulua.
Vaikka kirkosta löytyy joitakin homojen oikeuksia puolustavia pappeja, virallinen kanta on silti kielteinen. Jos kirkko olisi halunnut ottaa virallisesti toisen linjan, se olisi sen voinut tehdä heti viikko sitten - mutta ei halunnut.
että kaikki kirkon nykyiset jäsenet ovat kynsin hampain kiinni kirkossa. Ei, vaan nyt on eronnut n. 0,5%-yksikköä, ja nämä ovat niitä, ketkä ovat vielä sattuneet olemaan jäseniä ja nyt saivat kimmokkeen erota.
Ei kukaan luule että PR on kirkon pääyliarkkipiispa.
Eikö teistä ole pelottavaa, että evankelis-luterilaisella kirkolla ja Kristillis-demokraattisen puolueen puheenjohtajalla on täysin eri mielipiteet?
Itse olen onneksi jo ajat sitten älynnyt erota tuosta vanhanaikaisesta ja ristiriitaisesta instituutiosta nimeltä kirkko. Ajatella miten monta vuotta maksoin melkein 300 euroa vuodessa kirkollisveroa ja mihin tarkoitukseen? Minulle henkilökohtaisesti viimeinen pisara oli, kun 1-vuotias lapseni ei mahtunut oman seurakunnan muskariin, vaikka nimenomaan olin ilmoittautumisesta hyvissä ajoin kysynyt ja meille oli luvattu järjestää paikka sinne. Paikka oudosti ilmaantui, kun ilmoitin, että rahahanan laitan nyt kiinni ja eroan. Sen tein, eikä meitä nähdä missään seurakunnan toiminnoissa, vaikka lapsi onkin ev.lut.kirkon jäsen.
moni sitten eroaa kirkosta, jos homoille myönnetään samat oikeudet kirkolliseen vihkimiseen kuin heteroillekin?!! Takuulla paljon enemmän kuin nyt Päivi Räsäsen kommenttien myötä..
Mielestäni on vain hyvä että tapakristityt, jotka eivät koe saavasa ev.lut kirkolta mitään, eivätkä käy kirkossa tai käytä muita kirkon palveluita, niin eroavat kirkosta.
Ehkä kirkonkin on aika miettiä mitä he tekevät väärin? En usko että homokysymys vaikuttaa kirkosta eroamiseen juurikaan.
Kyllä miesten tai naisten välinen rakkaus voidaan ihan yhtä hyvin sinetöidä maistraatissakin, ei siihen kirkkoa tarvita. "Kun toiseen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää" -kaikkia kirkon jäseniä ei voi miellyttää missään tapauksessa.
Kirkossa on vielä satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät usko jumalaan. Uskontunnustuksessa kuvatulla tavalla uskovia on paljon vähemmän.
Todellista yleissivistyksen puutetta kuvaa se, jos kuvittelee, että eroajien valtaosa on nyt uskovaisia. Eivät ole. "Tukijäsenillä" mitta tulee täyteen kirkon kanssa nopeammin kuin niillä, joille kirkko tuo sisältöä elämään.
Tampereen piispan käytös ylen homoillassa oli minusta pöyristyttävää. Hän on kirkon palkkalistoilla kuten esim. siunauksia puolustava Askola. Arkkipiispankin mielestä homoudesta pitäisi maltillisesti keskustella. Esko Valtaoja kiteytti tänään osuvasti, että 2000-luvulla ei tällaisesta asiasta enää ole juuri keskusteltavaa. http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/167507.html
Ei Suomen luterilaisella kirkolla ole mitään paavia, joka ykskaks voisi päättää, että nyt kirkon virallinen linja muuttuu! Kirkon ylin, myös opista päättävä elin on kirkolliskokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran marraskuussa. Ja ylläri, siellä asialistalla on juuri homoseksuaalisuus ja homoparien puolesta rukoileminen. Kirkon päättävissä elimissä, eli kirkolliskokouksessa ja piispainkokouksessa, on n. kymmenen vuoden ajan pohdittu tätä kysymystä, tänäkin vuonna molemmissa kirkolliskokouksen istunnoissa.
Juuri sen takia, ettei luterilainen kirkko ole mikään yhden ihmisen päätösten mukaan linjaansa vetävä yhteisö, vaan jäsentensä summa, sen päätöksenteko on hidasta. Mutta koska ihan jokainen kirkon jäsen voi siihen vaikuttaa äänestämällä ja olemalla ehdokkaana seurakuntavaaleissa, on se minulle rakas.
Ja kaikkein päättömintä on se, että tuhannet kirkon jäsenet ovat tyystiin unohtaneet, mitä heille on Raamatusta rippikoulussa opetettu (eli että se on tuhannen vuoden ajanjaksona syntynyt kirja, jossa on monenlaisia mielipiteitä ja tulkintoja Jumalasta, ja jota ei ole tarkoitettu sen enempää luonnontieteen kuin etiikankaan oppikirjaksi), he nyt ovat mielivaltaisesti sieltä täältä poimineet temppeliajan juutalaisuutta koskeneita rituaalisääntöjä. Sitten a) kauhistellaan niitä b) vaaditaan kirkkoa elämään niiden mukaan.
Vaikka kirkosta löytyy joitakin homojen oikeuksia puolustavia pappeja, virallinen kanta on silti kielteinen. Jos kirkko olisi halunnut ottaa virallisesti toisen linjan, se olisi sen voinut tehdä heti viikko sitten - mutta ei halunnut.
ja minusta tuntuu etteivät kirkosta nyt eronneet ihmiset ole miettineet asiaa kovinkaan paljon. Miten muuten voisi lähes yhdessä yössä tehdä noinkin tärkeän päätöksen?