Millaisia kokemuksia sinulla on Efexorista/venlafaksiini ssri-lääkkeistä?

Eli ei ole SSRI-lääke kuten otsikko väittää

Njooh, kokeiltuna parikytä eri ssri, snri(ja oisko ollu muunkin ryhmän) masislääkkeitä mutta ensimmäinen jolla huomattava ero masikseen oli venlafaksiini. Lähtöannos oli 150mg joka teki maanisen ja huomattavan ylienergisen ja muutenkin masikseen niin suuren eron että tohtorit katkoivat sillä erää lääkkeen sivuoireisiin vedoten.

Myöhemmin toisen tohtorin hoidossa aloitin 75mg annostuksella joka lisäsi sekin energiaa ja jaksamista(ehkä eniten energiareserviä, ei jaksanu mitään tehdä koska masis mutta ois voimia tehdä). Kuitenkin jatkuva pieni ylienergisyys sai jaksamaan arkea mukavasti ja nykyisin(kohta 5kk aloituksesta) tasaantunut huomattavasti ja jaksaminen säilynyt hyvällä perustasolla. Toki olisi mukava vieläkin olla ylienerginen. Pitkän masiksen jälkeen maniakaan ei tunnu ollenkaan huonolta. Ja kun itsellä kuitenkin järki kestää mukana.

Perjantaina tohtoria näkee ja katsoo jos lisää tai vähentelee annostusta. Joka tapauksessa ollut erinomainen jaksamiseen. Ero kuin yöllä ja päivällä. Negatiivisia ollut voimakas hikoilu(selviää jatkuvalla lakanapyykillä) ja mikäli päivänkin ilman alkaa aivoissa lääkkeeseen liittyvä sähköilotulitus. Ne jotka kokeilleet tietää. Keskivahvoja sähköiskuja aivoihin epäsäännöllisesti.

Toivottavasti tästä jollekulle apua.

Täällä on syöty seronilia (ssri) noin puoli vuotta ja koska ahdistuneisuus varsinkin sosiaalisissa tilanteissa ei ole toivottavalla tavalla helpottanut, lääkäri ja psykiatri määräsivät tämän efexorin aloituksen samaan aikaan kun puran seronilin pois. Onko teillä kokemuksia yhtäaikaisesta lääkityksen purkamisesta ja uuden aloittamisesta? En ole uskaltanut ottaa vielä tuota uutta kun jotenkin pelottaa se serotoniinioireyhtymän riski... :(

Tekisi mieli lopettaa koko lääke, heräilin viime yönä ainakin 6 kertaa ja kuvottava olo vain jatkuu. Olo on huonompi kuin ennen lääkekokeilua:/



ap

Tuntee inhottavia sähköiskuja ja kosahduksia päässä, jos lääke jää ottamatta. Huomaan itse eron käyttäytymisessä 3 vuorokauden kohdalla. Muuttuu äkkipikaiseksi ja impulsiivisemmaksi kaikin tavoin.

Kuulun niihin onnellisiin, joille ei tullut sivuoireita aloittaessa ollenkaan, mutta tosiaan jos unohtuu, niin päässä "rätkii". Ei lopettaminen minulle ollut ollenkaan vaikeaa, olen kahteen kertaan lopettanut tuosta vain. Ei pahempia. Nyt aion kyllä syödä vuosia, ellen vuosikymmeniä. Elämä sujuu!

joku yrittää pyristellä eroon masispillereistä. Itse ole kokeillut lähes kaikki saatavilla olevat mömmöt pitkäaikaiseen keskivaikeaan tapaukseen, lisänä selkäydinkanavan ahtauman mukanaan tuomat rajut hermo ja lihassäryt.



Mikään lääke ei auta, niistä EI OLE mitään hyötyä.

Paras lääke on perhe, läheiset ystävät, kaksi suurta urossakemannia, yleensä se että vielä pri kilometriä liikun. Seuraava hankintani on rollaattori. En ole ehtinyt koukuttua pillereihin kun huomaan että ne on lumemössöä, sama kun ottaa kalkkitapletin.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2010 klo 09:36"]joku yrittää pyristellä eroon masispillereistä. Itse ole kokeillut lähes kaikki saatavilla olevat mömmöt pitkäaikaiseen keskivaikeaan tapaukseen, lisänä selkäydinkanavan ahtauman mukanaan tuomat rajut hermo ja lihassäryt.

Mikään lääke ei auta, niistä EI OLE mitään hyötyä.

Paras lääke on perhe, läheiset ystävät, kaksi suurta urossakemannia, yleensä se että vielä pri kilometriä liikun. Seuraava hankintani on rollaattori. En ole ehtinyt koukuttua pillereihin kun huomaan että ne on lumemössöä, sama kun ottaa kalkkitapletin.

[/quote]

Ei pidä paikkansa.

Masennuksessa ihmisellä on mm. mielihyvähormonien ja välittäjäaineiden puutetta aivoissa. Lääkkeet auttavat täydentämään näitä varastoja jotka ovat vajavaiset. Sama kuin vitamiinin puute johon popsitaan hedelmiä ja multivitaa.

Olen itsekin kokeillut erilaisia mielialalääkkeitä pitkäaikaiseen masennukseen ja ahdistukseen. Syitä lääke ei paranna mutta lievittää oireita ja auttaa terapian rinnalla ottamaan niskalenkkiä masennuksesta ja muusta.

Halusin ei-lihottavaa lääkettä sen jälkeen kun oli mennyt cipralexia ja mirtazapiinia ynnä ketipinoria. Nuo aiheuttivat lähes 20 kilon painonlisäyksen. Venlafaksiinin aloitin joulukuussa ja nyt tippunut paino 73 kilosta 63 ja laskee edelleen. Nyt siis maaliskuu.

Olo on parempi ja toimeliaampi vaikka tarvitsen vielä pitkään intensiivistä terapiaa. :) Ennen venlafaksiinia en jaksanut käydä edes suihkussa saati kaupassa muuta kun vihonviimeisenä hammasta purren. Toimintakyky on hiukan parempi. Painon putoaminenkin ilahduttaa!

Syön rinnalla myös Voxraa. Tehostavat toistensa vaikutuksia nämä kaksi lääkettä.

Yöhikoilua on mutta olkoon. Orgasmin saaminen on haasteellista muttei mahdotonta joten ei tämä romantiikkaa hidasta. Päin vastoin kun on parempi mieli eikä keho hävetä.

Pientä sähköiskun omaista tunnetta voi tulla jos unohtaa tabletin mutta minusta se on lähinnä hassu tunne. :D Ei siis mikään kauhea. Lisäksi varsinkin jos säikähtää jotain jännittävää kohtausta tv-sarjassa niin saattaa keho silleen "nykäistä" refleksinomaisesti. Jalka esim nytkähtää niin kuin "säikkyisi" jotain. Ei tuokaan häiritsevää..lähinnä hassua.

Minulle tämä lääke on reilusti enemmän plussaa kuin miinusta. Ei toimi kaikilla kun kaikilla lääkkeillä tuppaa olemaan yksilölliset vaikutukset..mutta kokeilemisen arvoinen varsinkaan jos muu ei auta.

Lääkärille sanoin koskien lääkkeiden hyötyvaikutuksia, että masennuslääkkeet on kuin ottaisi päänsärkylääkettä. Vertasin siis masennusta päänsärkyyn. Yleisesti ottaen lääke auttaa masentunutta jolla on "pääkipua". Mutta annas kun tulee yhtäkkiä kunnon migreenikohtaus niin siihen ei ihan burana riitä eikä välttämättä edes migreenilääke.

Eli siis masennuslääkkeestä on hyötyä, mutta joskus on tilanteita jolloin mikään lääke ei lievennä henkistä tuskaa. Nuo tilanteet ovat ohimeneviä ja pitää vaan luottaa hoitoon ja lääkkeisiin. Ilman niitä olisi varmastikin haudassa.

Lääke antaa masentuneelle mahdollisuuden http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/laake_antaa_masentuneelle_mahdollisuuden

Mulla lääkkeen "sisäänajosta" lähinnä huimausta ja ahdistuneisuutta parin viikon ajan. Sen jälkeen olo on ollut mitä mainioin lukuunottamatta yöhikoilua (lakanat kostuvat) siis ei tavallista hikoilua vaan vesi tulee ulos kehosta. Mutta se ei haittaa mua. Aamulla suihkuun ja päivä alkaa taas. Päivällä ei hikoilua ole. Käytän 75 mg/vrk. Välillä olen nostanut annostuksen 100 mg/vrk, jolloin yöhikoilu loppuu, mutta sivuoireina helposti tulevat isot mustelmat ja orgasmin menettäminen. Olen siis pysytellyt 74 mg/vrk. Lopettamiseen kuuluu kategorisesti sivuvaikutuksia eikä tätä lääkettä lopeteta noin vann, vaan pikkuhiljaa eli siten, että ensin puolitetaan annos. Pari viikkoa näin, sitten puolitettu annos joka toinen pvä jne. Yhtäkkisestä lopettamisesta voi tulla melko pahoja oireita mm. sähköiskut päässä kun kääntää katsetta nopeasti, huimaus, pahoinvoin jne. joten alasajo pikkuhiljaa. Mulle ollut merkittävän hyvä lääke, koska lisää toimintakykyä merkittävästi eikä tarvitse muita ahdistuslääkkeitä syödä ollenkaan. Eli lääkettä tai sen lopettamista ei tarvitse pelätä, kunhan sen tekee järkevästi.

komppaan kakkosta!

Aloititko samalla tapaa vähitellen myös lääkkeen ottamisen - lääke ensin vain joka toinen päivä - vai aloititko ottamaan sitä samantien joka päivä puolitetulla annoksella 37,5 mg?



Olen nyt muutaman päivän syönyt lääkettä joka päivä ja välillä olo tuntuu aika kamalalta, just tämä kuvotuksen tunne ja väsymys.



Minulla lääkettä määrättiin kiputuntemuksiin ja ylävatsan toimintahäiriöihin, mutta jos se auttaa myös mielialaan niin mikäs siinä:)



ap

Eli itse oon käyttänyt lääkettä 10 kk. Nyt tilanne se, että joulun jälkeen aloitan alasajon pikkuhiljaa. Siihen kannattaa käyttää kuukausi ainakin, niin välttyy vieroitusoiresta tai ne ainakin lievenevät huomattavasti. Yhtenä sivuvaikutuksena mulla on ollut verenpaineen (rr) nousu, joka ei myöskään haittaa, koska luonnostaan matala verenpaine. Hyviä puolia: ruokahalun väheneminen, painon lasku, euforian tunne n. 2 t. päästä lääkkeen ottamisesta. Ei tätä lääkettä kannata pelätä, varsinkaan jos miedoilla annoksilla ottaa. Erittäin hyvä lääke ollut mulle, mutta nyt olo on vahvempi ja pärjäävämpi eikä ahdistuksia ole, niin aloitan alasajon kuukauden sisällä ja käytän siihen kuukauden kaksi. Efexor (trade mark) on kallis lääke. Itse olen käyttänyt Venlafaksiini ratiopharm ja se on hyvä sekä edullinen,

Aloitin suoraan 75 mg/pvä, huimaus, kuvotus, ruokahaluttomuus, ahdistuneisuus tulivat heti sisäänajo-oireina mutta loppuivat 2 viikon päästä kuin seinään. Ruokahalu säilynyt aisoissa ja paino laskenut välillä liiankin alas eli ainakin mun kohdalla selkeästi ollut vaikutusta ruokahaluun. Mulle venlaflaksiini ollut mitä mainioin lääke, mutta nyt tunnen oloni jo niin vahvaksi etten tunne tarvitsevani sitä enää. Tsemppiä ap:lle. Ootko aloittamassa lääkitystä?

Olen aloittanut efexorilla (37,5 mg) pari päivää sitten ja viikon kuurin jälkeen olisi tarkoitus siirtyä venlafaxin ratiopharmiin 75 mg - nyt kokeillaan, tehoaako tuo lihaskipuihin yms.

Niiden alkuperä on vielä epäselvä, johtuvatko jostain elimellisestä syystä vai enemmänkin stressistä yms.



Harmi, että tuo lopetus kuulostaa aika haasteelliselta. Sitä ei ilmeisesti voi ominpäin lopettaa, koska itse on mahdotonta puolittaa lääkeannostusta (kapseleita ei voi puolittaa) eikä tuota lopetussatsia ole vielä reseptillä.

Juoksin t-paidassa ulkona talvet. Muuten hyvä lääke, alasajo kestää tosi pitkään.

Sitten kapseli kiinni ja nesteen kanssa kurkusta alas. Ei sen kummempaa.

itselläni on annostus 225mg päivässä, eli huomattavasti isompia mitä teillä teilä on täällä näköjään ollut.. Syön sitä masennukseen ja ahdistukseen.

olen tykännyt, toimintakyky on parempi ja jaksaa ehkä paremmin. hillitsee myös hieman ruokahalua joka masennuksessa minulla on kasvanut lähes kohtuuttomaksi.



miinus puolena on juurikin tuo jos unohtaa lääkkeet; aivan hirveitä sähkökatkoksia ja iskuja pääkopassa ja jotenkin tuntuu että muuallakin ruumiissa? unohdin kerran lääkkeet muutamaksi päiväksi, kolmannen päivän iltana olin varma että kuolen pahoinvointiin ja sähkökatkoksiini.



myös hikoilu on aivan hirveää. Joka yö minulla on yövaatteet ja lakanat aivan märät hiestä, siis oikein kunnon märät läntit vaaatteissa ja lakanoissa.

se on kuitenkin hinta paremmasta mielialasta ja jaksamisesta.

Söin muistaakseni kolme-neljä vuotta masennukseen ja ahdistukseen, keskimäärin 150mg annostuksella aamuisin. Vaihdettiin Seronil tähän. Toimi todella hyvin, tosin tajusin nyt lääkkeen lopettaminen jälkeen, että en itkenyt niiden vuosien aikana kuin todella harvoin ja muutenkin olin hieman tunteeton. Ahdistusta eikä mitenkään pahaa masennusta ilmennyt käytön aikana, perus huonot päivät ja mieli välillä maassa, mutta se on "terveillekin" ihmisille normaalia.

Aloin loppupuolella saamaan kamalia hikoilukohtauksia varsinkin jos hermostuin jostain. Kroppa oli jääkylmä, mutta hiki puski ja oli tuskasen kuuma. noin vuosi sitten otin asian puheeksi ja tultiin siihen tulokseen, että voidaan aloittaa lääkkeen purku kokonaan. Annostus puolitettiin viime joulukuussa, söin pari kuukautta sitä ja joskus pääsisäisen tienoilla laitettiin se annostus vielä puoliksi, jota söin kait viikon ja siihen loppui lääkitys. Puolituksen kanssa ei paria ekaa päivää lukuunottamatta ollut mitään ongelmaa, mutta kun se puolitettiin tuli taas tuntohäiriöitä ja huonoa olo vähän enemmän. Eka viikko lääkkeen lopetuksesta meni ihan kamalissa vieroitusoireissa, pahassa olossa ja nukkuen, kun tuli sähköiskumaisia tuntohäiriöitä, oksetti ja ei ollut voimia tehdä mitään ja väsytti. Jos lopettamisoireita ei ota huomioon, ollut ilmeisesti monelle hyvä lääke. Tosin tukka ei kasvanut käytön aikana ollenkaan, nyt lopettamisen jälkeen alkanut taas kasvaa. Ja kuten mainittiin, vieroitusoireet tulee heti muutaman tunnin päästä heräämisestä jos lääke jää ottamatta aamulla