Tajusin että olen aivan vääränlaisessa työssä

Samoja ajatuksia ja myös siitä, kuinka yksinkertaista työtä tekevät ovat usein nauruisia ja tyytyväisiä elämäänsä. Lisäksi heillä on sosiaalisia kontakteja, eikä aina numerot pyöri päässä kuten minulla. Tein päätöksen ja alan vaihdon. Tuo toteutunee vuoden sisällä.

Niin, tajusin jonkin aikaa sitten että olen ihan vääränlaisessa työssä. Työni vaatii suurta tarkkuutta. Kyseessä ei nyt ole mikään hengenmeno kenelläkään jos hommat menevät väärin mutta tarkkana saa olla. Olen mm. raha- ja työsuhdeasioiden kanssa tekemisissä. Työni vaatii myös suurta panostusta. Pitkiä päiviä (joskaan ei kokoajan), jatkuvaa itsensä kouluttamista, työssä (ja työpaikassa) odotetaan että kaikki haluavat edetä ja olla urakiipiöitä. Olen tajunnut tässä syksyn aikana että mitä ihmettä minä tuolla teen. En todellakaan ole pikkutarkka ihminen. Minulle tuottaa suurta vaivaa pitää pikkunippelitietoa käsissäni niin että kaikki menee oikein. Sitä kuitenkin työni vaatii. Olen KTM ja kuten sanottu työpaikalla oletetaan että kaikki ovat urakiipiöitä mutta minä huomaan katsovani uusia tehtäviä joissa saisi vain mennä aamulla töihin ja iltapäivällä pois ja jättää koko moskan taakseen kun painaa työpaikan oven kiinni. Käyn isovanhempieni haudalla ja huomaan kadehtivani hautausmaan työntekijöitä. Mutta miten tällainen 15v työuran jo tehnyt KTM siirtyy tehtäviin joissa vaativuustaso onkin huomattavasti alhaisempi? Mistä edes nykymaailmassa löytyy työtehtävä jossa ei tarvitse olla pilkun tarkka vaan suuremmat linjat riittävät? Missä on työ jossa ei ole jatkuvia kovenevia tulostavoitteita, itsensä kehittämistä ja urakiipimistä? Minä olen tullut siihen tulokseen että työ ei ole itsessään minulle tärkeää. Olen töissä jotta saan rahaa ja voin tehdä kivoja juttuja elämässä. Todella "kätevää" että tätä varten kouluttauduin KTM:ksi.

En ole kyllä edes mikään hirveän lapsikeskeinen ihminen eli meillä on vain yksi lapsi enkä kaipaa enempää mutta silti tuntuu että työ on vain välttämätön paha elämässä. Se kunnon elämä on vapaalla.



Miten kakkonen olet tehnyt muutoksen elämääsä?

Yli 10 vuotta takana samassa työssä, viime aikoina, ja erityisesti kuopuksen syntymän jälkeen, vastaavat ajatukset vallanneet mielen. Tai oisko jotain orastavaa keski-iän kriisiäkin jo pukkaamassa?



Enivei, kiinnostaisi todella kuulla miten tämänkaltaiset uranvaihdokset on toteutettu! Ihan tyhjän päällekään ei uuden asuntolainan kanssa voi heittäytyä... Aiemmin, eikä pääasiassa nytkään, raha ollut työmotivaattori. Enemmän velvollisuudentunto.

että aiemminkaan raha, tai eteneminen, ei ole ollut työn pääasiallinen motivaatio.

Hain täysin toiselle alalle nyt syksyn yhteishaussa. Toivottavasti pääsen sisälle opiskelemaan jo nyt, tai sitten keväällä haen uudestaan, jos heti ei onnistu. En enää kestä hetkeäkään alaani 12 vuoden paahtamisen jälkeen. Opinnot aion tehdä ansiosidonnaisella.

ansiosidonnaisella? Kertokaa lisää!



1. Onko opiskelijatkin oikeutettu työttömyyspäivärahaan?

2. Jos irtisanoidut (opiskeluja varten) nykyisestä työstäsi, oletko oikeutettu työttömyyspäivärahaan?



Nämä ekana tuli mieleen mahdollisina ongelmina.

oln nyt alisuoriutujana älyuttömän pienellä palkalla kaupungin leivissä.

Kuitenkin organisaatiota muutettiin ja tällä hetkellä työ on sill ätavalla ikävää, että meilläkin on aika kovat tulostavoitteet. Töitä on tehtävä nopeasti ja minimissään tietty määrä / pv. Joustavuutta ei ole, yksilöllisyyttä ei ole. Esim. en saa tietää, saanko vuoden lopussa paria vapaapäivää, jotta voisin varata matkan sinne, koska esimiehet eivät mukamas tiedä, mikä on työvoiman tarve - kokemusta tiedetään, että tuolloin on todella vähän töitä!!



Toisaalta; kun töitä on vähän, on työpaikalla oltava kuitenkin. Jos on paljon, ei ylitunteja saisi tehdä, vaan työajalla pitäisi painaa enemmän..



eli työtä on vaihteleva määrä, päivittäin ja vuodenajoittain, silti joka pv pitäisi päästä tiettyyn minimiin.



Minulla ei ole koulutusta tuohon hommaan. Jos olisi, voisin vaihtaa mielekkäämpään työpaikkaan. En ole tarpeeksi pätevä jotta minut otettaisi muualle, olen yrittänyt hakea. Kyseessä on matalapalkka-ala ja "näkymätön " työ, jota (ja ammattikuntaa) ei tiedetä edes olevan olemassa.



Urajohteisella alalla en aiemminkaan ollut, mutta se oli ihmissuhdetyötä ja vuorotyötä, en pidä kummastakaan. ja sijaisuuksia, pätkätöitä. Siksi lopetin ja siirryn takavasemmalle näkymättömäksi, mutta kun sekään ei ole minua. Olen loppujen lopuksi organisoija, minun olisi pitänyt opiskella taas ihan kunnolla uusi ala, mennä työnjohtajaksi tai lähiesimieheksi siivouspuolelle. Sinne meinasin alkuun,mutta tyhmä hakeuduin tuolle toiselle alalle, ja tässä sitä ollaan.. nyt on ikään niin paljon (melkein 50) etten viitsisti alkaa opiskella.enää. mihinkään.

ansiosidonnaisella? Kertokaa lisää! 1. Onko opiskelijatkin oikeutettu työttömyyspäivärahaan? 2. Jos irtisanoidut (opiskeluja varten) nykyisestä työstäsi, oletko oikeutettu työttömyyspäivärahaan? Nämä ekana tuli mieleen mahdollisina ongelmina.

Hain täysin toiselle alalle nyt syksyn yhteishaussa. Toivottavasti pääsen sisälle opiskelemaan jo nyt, tai sitten keväällä haen uudestaan, jos heti ei onnistu. En enää kestä hetkeäkään alaani 12 vuoden paahtamisen jälkeen. Opinnot aion tehdä ansiosidonnaisella.

Nimittäin, jos sinula on jo nyt työllistävä ammatti. Oikeus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla on aina subjektiivinen. Päätöksen siitä tekee työvoimaneuvoja, jonka luona mahdollisesti asioit. Ellei hakemasi ala liity hoitoalaan, tämä työkkärin täti ei puoltaisi opintojasi.

Teksti oli kuin omasta kynästä, vaikka työvuosia ei olekaan noin paljon.



Olen itse myös ekonomi ja työpaikalla, jossa oletetaan, että kaikki ovat uraihmisiä ja haluavat edetä mahdollisimman pitkälle (konsulttifirma). No, mua ei kiinnosta pätkääkään, varsinkin kun työhön liittyy muutakin skeidaa, kuten selkään puukotukset, pätemiset yms yms.



Tämä tyttö teki siis ison päätöksen ja irtisanoi itsensä. Nykyään teen osa-aikatöitä taloushallinnossa ja lopun aikaa omalle yritykselle. Ja elämäni on todella ihanaa nykyään, ihanan leppoisaa, mutta kuitenkin tarpeeksi haastavaa. :)



Toki kannattaa varautua siihen, että kaikki ekonomit eivät "hyväksy" tällaista ratkaisia, mutta mitä sitten :)

Hain täysin toiselle alalle nyt syksyn yhteishaussa. Toivottavasti pääsen sisälle opiskelemaan jo nyt, tai sitten keväällä haen uudestaan, jos heti ei onnistu. En enää kestä hetkeäkään alaani 12 vuoden paahtamisen jälkeen. Opinnot aion tehdä ansiosidonnaisella.

Nimittäin, jos sinula on jo nyt työllistävä ammatti. Oikeus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla on aina subjektiivinen. Päätöksen siitä tekee työvoimaneuvoja, jonka luona mahdollisesti asioit. Ellei hakemasi ala liity hoitoalaan, tämä työkkärin täti ei puoltaisi opintojasi.

mutta onneksi ei mitään pitkää uraaa takana vain määräaikaisia suhteita. Tullessani uusimpaan paikkaan sanoin suoraan etten ole mikään pikkutarkka nyhertäjä ynnä muuta. Ajattelin olla rehellinen niin rekrytoijallekin kuin itsellenikin. Kaikesta huolimatta minulle koko ajan tarjotaan töitä joissa vaaditaan suurta huolellisuutta ja numerotarkkuutta. Haluaisin siirtyä lyhyempään työaikaan mutta ei kai se onnistu kun ei voi sen ikäisiin lapsiinkaan vedota jotka hoitoa tarviyseva..

Hain täysin toiselle alalle nyt syksyn yhteishaussa. Toivottavasti pääsen sisälle opiskelemaan jo nyt, tai sitten keväällä haen uudestaan, jos heti ei onnistu. En enää kestä hetkeäkään alaani 12 vuoden paahtamisen jälkeen. Opinnot aion tehdä ansiosidonnaisella.

Nimittäin, jos sinula on jo nyt työllistävä ammatti. Oikeus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla on aina subjektiivinen. Päätöksen siitä tekee työvoimaneuvoja, jonka luona mahdollisesti asioit. Ellei hakemasi ala liity hoitoalaan, tämä työkkärin täti ei puoltaisi opintojasi.

Tosin muistathan, että yliopisto-opintoja ei tueta omaehtoisena...muuten go for it !

T:työkkärin täti

Tosin muistathan, että yliopisto-opintoja ei tueta omaehtoisena...muuten go for it !

T:työkkärin täti

Tiedän AMK-tukinnon suorittaneen henkilön, joka opiskelee nyt maisteritutkintoa työttömyysturvalla!

Tosin muistathan, että yliopisto-opintoja ei tueta omaehtoisena...muuten go for it ! T:työkkärin täti

Tiedän AMK-tukinnon suorittaneen henkilön, joka opiskelee nyt maisteritutkintoa työttömyysturvalla!

Hänen tapauksessaan on todennäköisesti kyse nk väylä-opinnoista. Itselläni, kun puollan omaehtoistaopiskelua tt-turv alla ko opinnot ovat ainoa poikkeus, ja siihenkin vaikuttaa kuinka monta op on jo kertynyt jne....

T:työkkärin täti

Hänen tapauksessaan on todennäköisesti kyse nk väylä-opinnoista. Itselläni, kun puollan omaehtoistaopiskelua tt-turv alla ko opinnot ovat ainoa poikkeus, ja siihenkin vaikuttaa kuinka monta op on jo kertynyt jne....

T:työkkärin täti

Mitä tarkoittaa väyläopinnot? Tietämänäi tapaus opiskelee maisteriohjelmassa (eli kaksivuotinen amk-tutkinnon "päälle" tuleva ohjelma).

Hänen tapauksessaan on todennäköisesti kyse nk väylä-opinnoista. Itselläni, kun puollan omaehtoistaopiskelua tt-turv alla ko opinnot ovat ainoa poikkeus, ja siihenkin vaikuttaa kuinka monta op on jo kertynyt jne.... T:työkkärin täti

Mitä tarkoittaa väyläopinnot? Tietämänäi tapaus opiskelee maisteriohjelmassa (eli kaksivuotinen amk-tutkinnon "päälle" tuleva ohjelma).

Hautuumaatyöntekijät ohoi: Onkko työ miten mukavaa, sosiaalista, lepposaa ja antoisaa? Pärjäisikö tuollainen kuin ap työssä?



Se ettei ole jotain tarkkuutta ja tulostavotetta tarkoita että joku hautuumaatyö olisi mielelle hyvää.

Joku koulutettu reppana joka ei työssään pärjää haikailee mukamas työhön hautuumaalle, pliis. Et sinä sitä halua, tai siivoushommaa tai jakaa lehtiä tai mitään muutakaan tollasta.

Tälläsien kirjottaminen on toisia halventavaa.



Senkus pistät sauvat nurkkaan ja lähdet litomaan, mutta vähän oikeaa perspektiiviä tohon asenteeseen, eikä rajua liiottelua!



Perusta vaikka oma firma tai sitten sinä vaan haet työn mielyttävyyden ja erilaisuuden takia toista työtä, vaikka se olisi vähän alemmalla "tasostasi".

Kertoo sinusta ja asenteestasi ettei kelpaa alentua. Sitten se syy on sinussa. Miten helvetissä voit laukoa KADEHTIVASI niinkin alhaista työtä kuin työmaalla perusduuni?! Ja samassa sitä ettei alhaisempaa työtä kuin mitä nyt teet?



Kyllä on ihmisellä kamala ongelma. Buuhuu.

Jos sun näkemys kelvollisesta työstä on oikeasti siinä että mistä nyt edes saisit muuta työtä niin tee sitten sitä yhtä ja samaa.



Silloin sun tarttee saada vaan oma paska asenne tohon työpaikkaasi kuntoon ja olla iloinen että sulla on työ josta saat rahaa tehdä kivan elämän ja plaaplaa (jota sitten et saisi hautuumaatyöntekijänä; en sano ettei heillä ole kivaa arkea, SINÄ vaan et semmosessa pärjäisi).

Hautuumaatyöntekijät ohoi: Onkko työ miten mukavaa, sosiaalista, lepposaa ja antoisaa? Pärjäisikö tuollainen kuin ap työssä?

Se ettei ole jotain tarkkuutta ja tulostavotetta tarkoita että joku hautuumaatyö olisi mielelle hyvää.

Joku koulutettu reppana joka ei työssään pärjää haikailee mukamas työhön hautuumaalle, pliis. Et sinä sitä halua, tai siivoushommaa tai jakaa lehtiä tai mitään muutakaan tollasta.

Tälläsien kirjottaminen on toisia halventavaa.

Senkus pistät sauvat nurkkaan ja lähdet litomaan, mutta vähän oikeaa perspektiiviä tohon asenteeseen, eikä rajua liiottelua!

Perusta vaikka oma firma tai sitten sinä vaan haet työn mielyttävyyden ja erilaisuuden takia toista työtä, vaikka se olisi vähän alemmalla "tasostasi".

Kertoo sinusta ja asenteestasi ettei kelpaa alentua. Sitten se syy on sinussa. Miten helvetissä voit laukoa KADEHTIVASI niinkin alhaista työtä kuin työmaalla perusduuni?! Ja samassa sitä ettei alhaisempaa työtä kuin mitä nyt teet?

Kyllä on ihmisellä kamala ongelma. Buuhuu.

Jos sun näkemys kelvollisesta työstä on oikeasti siinä että mistä nyt edes saisit muuta työtä niin tee sitten sitä yhtä ja samaa.

Silloin sun tarttee saada vaan oma paska asenne tohon työpaikkaasi kuntoon ja olla iloinen että sulla on työ josta saat rahaa tehdä kivan elämän ja plaaplaa (jota sitten et saisi hautuumaatyöntekijänä; en sano ettei heillä ole kivaa arkea, SINÄ vaan et semmosessa pärjäisi).

Puhut asiaa ja sitten nämä jotka "heittäytyvät" oravanpyörästä pois on näitä just hyväpalkkaisessa duunissa vuosikausia olleet, jotka ovat pystyneet maksamaan asunnon ja pari sijoitusasuntoakin siinä samalla ja helppohan se on sitten heittäytyä vapaale elelemään korkotuloilla ja ihmettelemään muiden valintaa ja päivitellä miksei kaikki tee kuten minä.. ja hautausmaantyöntekijän ansoillahan se onnistuukin...

Mutta näillä näkymin en aio sanoutua irti. Olen ollut samalla työnantajalla 20 vuotta, mutta en ole urakiipijä. Minulla on humanistin koulutus ja nuorena haaveilin kirjailijan työstä. Sitten ajauduin töihin talouspuolelle, missä lasketaan rahoja, ja sieltä olen liksani saanut kaikki nämä vuodet.



Välillä on ollut kriisejä, jolloin olen harkinnut alan vaihtamista, mutta en ole koskaan uskaltanut. Tänä vuonna taas tuntuu siltä, että työkaveritkin ovat ihan erilaisia ihmisiä ja kiinnostuneita ihan eri asioista elämässä kuin minä. Tavallaan koen, että he pitävät minua tyhmänä, ja toisaalta, pidän itsestään selvinä asioita, jotka heille ovat uusia tai joista he ovat ihan tietämättömiä.



Mutta koska olen varovainen ja mukavuudenhaluinen jollakin tavalla, niin luultavasti sinnittelen samassa paikassa hamaan eläkeikään tai hautaan asti. Koen kylläkin itseni alisuoriutujaksi.



Minua muuten suututtavat liike-elämän jutut suomalaisten laiskuudesta. Hyvähän Lenita Airiston kaltaisen ihmisen on hehkuttaa työnteon ihanuudesta, kun saa tehdä sitä työtä, mistä pitää, ei tarvitse kotona edes ruokaa laittaa eikä ole perhettä tai sairaita vanhempia, joista hänen pitäisi huolehtia.



Eri asia se on tavallisella ihmisellä, jonka on tehtävä duunia, joka ei inspiroi juurikaan.