MIKSI kaikkien pitäisi elää mahd.pitkään ja esim. syödä terveellisesti?
Hesarissa on ollut paljon kirjoittelua mm. siitä, kuinka köyhien&huonosti koulutettujen ryhmässä odotettu elinikä on 10v muita lyhyempi. Syödään epäterveellisemmin, ylipainoa on, alkoholia ja tupakkaa menee. On esitetty, että tähän pitäisi jotenkin puuttua.
Tunnen isäni ja mieheni työn kautta paljon miehiä (n. neli-kuusikymppisiä tällä hetkellä), jotka varmasti itsekin tajuavat, ettei makkara ja kalja ole terveellistä. He eivät HALUA syödä terveellisesti ja tavoitella pitkää elämää. He haluaa elää "tässä ja nyt" elämästä nauttien. He kyllä ymmärtävät itsekin, että eivät todennäköisesti elä 70-vuotiaiksi. Eivät he ihan tyhmiä ole.
Varhain kuolevat tulevat siinä mielessä edulliseksi, että heille ei tarvitse maksaa eläkkeitä pitkään. Joten miksi on itsestään selvää, että "kaikki" haluavat elää mahdollisimman vanhoiksi? Entä jos haluaa elää mieluummin risaisesti ja paheista nauttien, onko siihen oikeus? Jos mieluummin syö vaikka suklaata ja makkaraa ja löhöilee kuin syö kasviksia ja lenkkeilee, onko siihen kohta enää oikeutta? Pitäisikö kaikkien hampaat irvessä tavoitella terveyttä? Kaikkien ihanneelämä ei ole raivoraitista, liikunnallista, kasvispainotteista päättyen 100-vuotiaana vaipoissa hoitokotiin.
Kommentit (24)
Kyllä se taitaa olla enemmänkin niin, että köyhien ruokavalio on ankea... vai väittääkö joku aivan tosissaan, että vaikkapa lenkkimakkara ja einespitsa on parempaa ja isompi nautinto kuin italialainen, hyvin tehty ateria tuoreine kasviksineen, ja kyytipoikana pari lasia laatuviiniä...?
On tutkittu sosiaalisten ryhmien ruokia, ja todettu, että ns. terveellinen ruoka ON kalliimpaa. Tuoreet vihannekset vs. pakastevihannekset, kalafile vs. kalapuikot jne.
Ja se tuoreista raaka-aineista tehty ruoka on kuitenkin hitosti paljon paremman makuista.
Pitäisikö siis ajatella huolettomasti, että antaa köyhien "nauttia" ja mussuttaa mikroranskiksia, mitä sitä nyt edes yrittää kohentaa einesten laatua, lisätä tuoretuotteita koulujen ruokavalioihin tms.
Kun se on vähävaraisilta muka ihan vapaa valinta valita ne einekset...
ei juo, ei polta, syö terveellisesti ja silti on verenpainetta, korkeaa kolesterolia ja kuolee alta 70 v, kuten kummitätini, joka oli terveysintoilija. Sen sijaan isoäitini oli lihava, söi epäterveellisesti, poltti, konjakki maistui(tosin ei alkkis ollut) ja eli 101 v.
Jossain oli, että huonoimmilla geeneillä varustetut tippuvat yleensä jo alle 50 v, elintavoista huolimatta.
Kyllä se taitaa olla enemmänkin niin, että köyhien ruokavalio on ankea... vai väittääkö joku aivan tosissaan, että vaikkapa lenkkimakkara ja einespitsa on parempaa ja isompi nautinto kuin italialainen, hyvin tehty ateria tuoreine kasviksineen, ja kyytipoikana pari lasia laatuviiniä...? On tutkittu sosiaalisten ryhmien ruokia, ja todettu, että ns. terveellinen ruoka ON kalliimpaa. Tuoreet vihannekset vs. pakastevihannekset, kalafile vs. kalapuikot jne. Ja se tuoreista raaka-aineista tehty ruoka on kuitenkin hitosti paljon paremman makuista. Pitäisikö siis ajatella huolettomasti, että antaa köyhien "nauttia" ja mussuttaa mikroranskiksia, mitä sitä nyt edes yrittää kohentaa einesten laatua, lisätä tuoretuotteita koulujen ruokavalioihin tms. Kun se on vähävaraisilta muka ihan vapaa valinta valita ne einekset...
mä itse valitsen koska tahansa mieluummin terveellisen ja hyvän ruuan kuin epäterveellisen ja pahanmakuisen....
yhteiskunnan kustannusten vähentämiseksi näin on ajateltu. Onko näin todellisuudessa, tiedä häntä.
Toivo siitä, että joskus saan kuolla, on ainut mikä pitää minut vielä hengissä.
Ei haluaisi elää enää, kun terveys reistailee ja kaikki kaverit jo kuolleet. Eikä tarvitse olla paljon yli 70 vuotias, kun on jo nuo mietteet.
Mielummin elän 70-vuotiaaksi ja herkuttelen joka päivä kuin 80-vuotiaaksi kaloreita laskien ja huonoa omaa tuntoa potien :)
vaan joutuvat niihin laitoksiin halvaantuneina tai vaikkapa jalat amputoituina huonosti hoidetun diabeteksen seurauksena.
Olen seurannut läheltä yhden ihmisen "elän tässä ja nyt"-elämää, joka johti siihen, että elää nyt halvaantuneena vaipoissa hoitokodissa. Itsemurhaakaan ei enää pysty tekemään, mutta toivuttuaan alkujärkytyksestä ei ole sitä halunnut. Halu elää on kova ja ikää on 70v.
ja herkutella kuin jättää joku sairaus hoitamatta.
se huono puoli heissä on, että sydän on hyvässä kunnossa ja jalat ketterät. Pää sitten ei enää olekaan ja saavat virua dementiaosastoilla vuosikymmeniä kun kroppa ei suostu kuolemaan.
Mieluummin hiukan epäterveellinen elämä ja aikaisempi kuolema. Pitkä ikä ei ole mikään itseisarvo.
elämäntapoihin,voivat elää todella vanhoiksi.Geeneissä se kaikki voima on!
Ihme juttu kun kaikki aina luulee että köyhät kuolee ensin,yleensä rikkaat pläträä viinalla ja polttaa,köyhillä ei ole näihin varaa.Kato se olutkin maksaa jo 90senttiä et ostatko sen vai annatko lapsenlapsen ostaa karkkia?
Jos viitsii nähdä kuntonsa eteen vaivaa kävelee koko elämänsä ja on kiinnostunut elämästä.Muuta ohjetta en osaa antaa,toki kaksikielisyys suojelee aivoja dementoitumiselta ym.
Pikkuisen Suomelle tulee kalliiksi diabeetikkojen ja sydän- ja verisuonisairaiden hoito. Puhumattakaan alkoholisteista.
Ja onhan elämä terveenä paljon laadukkaampaa.
Siksi niitä pyritään ehkäisemään
eikö eläkeläiset tule vielä kalliimmiksi?
Ja niitähän riittää.On niitä jotka kuolevat sairauteen keski-iässä ja eläkeläisiä jotka elävät terveenä 100-vuotiaaksi,mutta kun suurin osa on niitä sairaita eläkeläisiä niin tokihan ne kustannuksetkin ovat silloin suhteessa suuremmat
Mun mielestä on eri asia elää täysillä ja herkutella kuin jättää joku sairaus hoitamatta.
Miten luulet, että jaksaako ne täysillä eläneet hoitaa itseään sairastuttuaan? On aika vaikea luopua helposta elämästä. Varsinkin miehille se voi olla vaikeaa, erityisesti yksineläville.
Ja monilla sydänsairaukset ja muut verenkiertohäiriöt voivat tulla täysin puun takaa. Esim. aivoinfarkti on tosi yleistä ja yleensä invalidisoivaa.
Ne 50-60 -vuotiaat sairaseläkkeellä olevat, joilla on useita elintasosairauksia ja elinikää on vielä edessä vuosikausia ellei -kymmeniä.
He ovat se joukko joiden hoitaminen tulee kalliiksi, eli tähän juuri kulminoituu se elintapojen merkitys.
Perusmummo tai -pappa, joka on nyt lähellä sataa, ei yleensä sairasta näitä kalliita elintasosairauksia. Muisti-, sydän- ja verisuoni- sekä liikuntalinsairauksia kyllä, mutta nämä kaikki ovat edessä myös heillä, jotka sairastuvat elintasosairauksiin jo keski-iässä. Ymmärrättekö?
Nykyiset keski-ikäiset, joilla on nyt jo II-tyypin diabetes, korkeat kolesterolit ja verenpaineet, sairastuvat tulevaisuudessa myös moniin moniin muihin sairauksiin ja tulevat todella kalliiksi meille veronmaksajille.
Ja niitähän riittää.On niitä jotka kuolevat sairauteen keski-iässä ja eläkeläisiä jotka elävät terveenä 100-vuotiaaksi,mutta kun suurin osa on niitä sairaita eläkeläisiä niin tokihan ne kustannuksetkin ovat silloin suhteessa suuremmat
Saattaa mielipide muuttua, kun alkaa tuo ikä lähestyä. Siinä iässä on ehkä juuri tullut isovanhemmaksi ja ihan mielellään seuraisi pienten lastenlasten elämää...
Sitä paitsi "täyden elämän" elämisen (jos se tarkoittaa viinaa ja makkaraa?) ja risujen + riisin syömisen väliin mahtuu aika iso valikoima sitä normaalia elämää toisaalta paheineen ja toisaalta itsestä huolehtimisineen...