Mitä ihmettä teen, kun VIHAAN ulkonaoloa ja lasta pitäisi ulkoiluttaa?

Surettaa kun poika olis kokoajan pukemassa ja menossa. Kestän kuitenkin sen yhden tunnin kun haravoin tai siivoilen pihaa. Jos siellä pitäis vaan istua hiekkiksellä niin tylsistyisin kuoliaaksi.

Poika tykkää myös työntää vaunuja, joten kävellään eestaas tota meidän hiekkatietä, siinä menee mukavasti aika.

Tai sitten juoruan puhelimessa ulkoiluajan. Poika ei mua muutenkaan huomaa kun ollaan ulkona joten ihan sama mitä itse teen.

Mutta kunhan tulee talvi ja lunta, puuhaa riittää enemmän.

kökkiminen minua isänä ihmetyttää. En minä ainakaan jaksa tuommoista. lapsen kanssa voi lähteä kaupungille, syödä jotain, käydä paikoissa ja siinä se menee mukana ja nukahtaa lopulta. Leikkikentälle voi mennä keinumaan ja liukumäkeen, isiä olen nähnyt lasten kanssa sillai paljonkin ja ei se aika ole rajoitettu päivälle, voi illallakin käydä ennen unille menoja. Isät osallistuu eikä köki hiekkalaatikolla juoruilln.

En minäkään sellaista jaksa. En edes käy noissa puistoringeissä lapsen kanssa. Meidän omassa pihassa on hiekkis ja keinu. Liukumäkeä vien lapsen joskus laskemaan puistoon.

En tajua miksi kaikissa asioissa pitää toimia jonkin tietyn muotin mukaisesti. Ja lasten ulkoiluttaminen on usein vanhempien asettama tavoite päivälle, ei lasten. Naapurini esim keskeyttää lastenleikit aamupäivällä, koska on uloslähdön aika..en tajua sellaista ollenkaan. Meillä esikoinen ei ole koskaan ollut mikään ulkona viihtyjä, joten emme ulkoilleet automaattisesti joka päivä 1,5 tuntia aamulla ennen päiväunia. Myöskään minua ei ulkoilutettu kun olin pieni, enkä siitä ole mitenkään kärsinyt :). Nyt kuopus haluaa jo aamusta pihalle. Olemme siis ulkoilleet enemmän nyt. Mutta ei mulla mikään ahdistus siitä tullut esikoisen kanssa, kun olimme 4 seinän sisällä ja kyllä, lapsi ihan viihtyi sisällä :). Miksi on niin vaikea hyväksyä, ettei kaikki lapset vaadi yhtä ja samaa. Joten ap, mikäli lapsesi ei selvästi osoita intoaan ulos menemiselle, niin ei sun sisälle jäämisestä tarvitse huonoa omaatuntoa potea :).

En tajua miksi kaikissa asioissa pitää toimia jonkin tietyn muotin mukaisesti. Ja lasten ulkoiluttaminen on usein vanhempien asettama tavoite päivälle, ei lasten. Naapurini esim keskeyttää lastenleikit aamupäivällä, koska on uloslähdön aika..en tajua sellaista ollenkaan. Meillä esikoinen ei ole koskaan ollut mikään ulkona viihtyjä, joten emme ulkoilleet automaattisesti joka päivä 1,5 tuntia aamulla ennen päiväunia. Myöskään minua ei ulkoilutettu kun olin pieni, enkä siitä ole mitenkään kärsinyt :). Nyt kuopus haluaa jo aamusta pihalle. Olemme siis ulkoilleet enemmän nyt. Mutta ei mulla mikään ahdistus siitä tullut esikoisen kanssa, kun olimme 4 seinän sisällä ja kyllä, lapsi ihan viihtyi sisällä :). Miksi on niin vaikea hyväksyä, ettei kaikki lapset vaadi yhtä ja samaa. Joten ap, mikäli lapsesi ei selvästi osoita intoaan ulos menemiselle, niin ei sun sisälle jäämisestä tarvitse huonoa omaatuntoa potea :).

Minäkään en ole ikinä tajunnut, miksi pitää esim. keskeyttää hyvä leikki sen takia että klo on nyt 10 ja me ulkoilemme klo 10-11.

Mutta kummasti keksivät ulkona paljon tekemistä: potkivat palloa, heittävät frisbeetä, pelaavat jotain mailapeliä, pyöräilevät,tekevät kävelylenkin jne. Nyt syksyllä on porukassa tehty pihahommia ja myös edellä mainittuja asioita voi tehdä aika pitkälle, kunnes lunta on niin paljon ettei pallo enää kulje :). Mielikuvitusta kehiin vain

Ei sitä lasta ole pakko ulkoiluttaa. Itse olen kuitenkin ajatellut, että sen mukulan perusoikeus on päästä ulos tekemään ikätasoisia juttuja avaran taivaan alle edes hetkeksi päivässä.



Vihaan, vihaan, vihaan hiekkalaatikolla kökkimistä, mutta teen nyt pienen uhrauksen ja ulkoilen lapseni kanssa lähes säässä kuin säässä. Myös viime talven paukkupakkasten aikaan käytiin ulkona edes sen vartin verran haukkaamassa happea.



Mä ajattelen, että jos vangeillakin on oikeus puolen tunnin päivittäiseen ulkoiluun, niin on mun muksullakin. Koitan järjestää niin, että mulla on siellä ulkona jotain aikuista seuraa ja lapset saavat vähän harjoitella sosiaalista kanssakäymistäkin. Ostin untuvatakin ja varmaan hankin täksi talveksi ihan reilusti toppahousut sun muut vermeet.



Pystytkö ajattelemaan sen asian lapsen kannalta, että mitä se siitä saa? Minä itse tulen hulluksi, jos joudun olemaan täysin sisällä monta päivää putkeen. Ja korostan: en ole sinänsä ulkoiluihmisiä, tykkään lähinnä käydä juoksulenkeillä, en samoilla luonnossa tai fiilistellä ulkoilmaa.

Ei sitä lasta ole pakko ulkoiluttaa. Itse olen kuitenkin ajatellut, että sen mukulan perusoikeus on päästä ulos tekemään ikätasoisia juttuja avaran taivaan alle edes hetkeksi päivässä.



Vihaan, vihaan, vihaan hiekkalaatikolla kökkimistä, mutta teen nyt pienen uhrauksen ja ulkoilen lapseni kanssa lähes säässä kuin säässä. Myös viime talven paukkupakkasten aikaan käytiin ulkona edes sen vartin verran haukkaamassa happea.



Mä ajattelen, että jos vangeillakin on oikeus puolen tunnin päivittäiseen ulkoiluun, niin on mun muksullakin. Koitan järjestää niin, että mulla on siellä ulkona jotain aikuista seuraa ja lapset saavat vähän harjoitella sosiaalista kanssakäymistäkin. Ostin untuvatakin ja varmaan hankin täksi talveksi ihan reilusti toppahousut sun muut vermeet.



Pystytkö ajattelemaan sen asian lapsen kannalta, että mitä se siitä saa? Minä itse tulen hulluksi, jos joudun olemaan täysin sisällä monta päivää putkeen. Ja korostan: en ole sinänsä ulkoiluihmisiä, tykkään lähinnä käydä juoksulenkeillä, en samoilla luonnossa tai fiilistellä ulkoilmaa.

Minäkin vihaan sitä tyhjää hengaamista hiekkiksellä ja puistossa. Olen enemmän tyyppiä "nyt tunnin reipas lenkki ja sisätiloihin". Tuota jälkimmäistä ei vain pysty enää suorittamaan lapsen (2v) kanssa kun hän rakastaa nykyään keinua, laskea liukumäkeä, tehdä hiekkakakkuja. Vaunuissa ei suostu enää istumaan 10 minsaa pidempään. Eli eipä auta tämänkään mamman kuin purra hammasta ja kuluttaa sitä aikaa siellä puistossa.



Syy miksi vasten tahtoani ulkoilen lapsen kanssa päivittäin on se, että lapsi tykkää olla tosi paljon ulkona. Häntä ei tarvitse koko ajan viihdyttää vaan hän leikkii itsekseen ja keksii ulkona itse tekemistä. Joskus kun on pakollisia sisäpäiviä (tosi huono keli, lapsi on kipeä) niin äiti on paljon kovemmilla kun lapsi kiukkuaa sitä, että ei pääse ulos, ja lapsen kanssa pitää koko ajan touhuta jotakin. Meillä myös näkyy heti illalla yöunille menossa jos ei olla ulkoiltu tarpeeksi. Lapsi nukahtaa paljon helpommin ulkoilupäivän päätteeksi.



Mutta sitä päivää odottelen kun äiti ei enää kelpaa ulos mukaan....

Mutta pojan 3,5v, takia ulkoilen aika monesti viikossa. Nyt on jo kivempi ku poitsu pk:ssa niin ihan joka ilta ei tarvi ulos lähteä. Voidaan käydä vaikka kirjastossa tai kaupassa, heh :D



tänäänki uhrauduin ja mentiin puistoon, oli kyllä tuskaa. Koita siinä sitte esittää lapselle että kivaa on.



Täällä kyllä isälle pisteet siitä, että ulkoilee mielellään pojan kanssa aina kun töiltänsä ehtii, tai sitten vien pojan isälle töihin pariks tunniks. (kaivuriin)

hihnassako te niitä viette? kun pitää oikein ulkoiluttaa? jos tai kun lapsi haluaa ulos, pannaan haalari päälle ja pipo ja törkätään ovesta pihalle. siellähän ulkoilee. toki ihan hyvä, jos on jotain omaakin hommaa, niin saa samalla tehtyä, mutta jos on sisätöitä, niin eipä sitä tartte pihalla vahtia...



ammatinvalintakysymys, tai asuinpaikka...

meillä ei ole tunkkaista ja jos raitista ilmaa vielä haluaa, niin aukaise ikkuna. Missään tapauksessa ei tarvitse orjallisesti joka päivä ulkona pyöriä, jos se ei kiinnosta. Itse vihaan talvella ulkoilua ja niinä päivinä ei ulkoilla kun ei nappaa. Kesäläl voisin vaikka asua pihalla.

Kuopus on 6v. 7kk ja kolmatta lasta ei meille tule, ettei tarvi ulkoilla talvella.

Tykkään kyllä olla kesäisin omalla takapihalla, mutta muksut ei siellä koskaan ole viihtyneet, vaan rivarin pihalla tai puistossa. Yöks!

meillä ei ole tunkkaista ja jos raitista ilmaa vielä haluaa, niin aukaise ikkuna. Missään tapauksessa ei tarvitse orjallisesti joka päivä ulkona pyöriä, jos se ei kiinnosta. Itse vihaan talvella ulkoilua ja niinä päivinä ei ulkoilla kun ei nappaa. Kesäläl voisin vaikka asua pihalla.

voita ja onhan ulkona lapsille kaikenlaista kivaa tekemistä. Aika tylsää katsella samoja seiniä puolet vuodesta.

meillä ei ole tunkkaista ja jos raitista ilmaa vielä haluaa, niin aukaise ikkuna. Missään tapauksessa ei tarvitse orjallisesti joka päivä ulkona pyöriä, jos se ei kiinnosta. Itse vihaan talvella ulkoilua ja niinä päivinä ei ulkoilla kun ei nappaa. Kesäläl voisin vaikka asua pihalla.

voita ja onhan ulkona lapsille kaikenlaista kivaa tekemistä. Aika tylsää katsella samoja seiniä puolet vuodesta.

mahdollisuus ulkoilla vain puolet vuodesta? Voi tsiisus.

meillä ei ole tunkkaista ja jos raitista ilmaa vielä haluaa, niin aukaise ikkuna. Missään tapauksessa ei tarvitse orjallisesti joka päivä ulkona pyöriä, jos se ei kiinnosta. Itse vihaan talvella ulkoilua ja niinä päivinä ei ulkoilla kun ei nappaa. Kesäläl voisin vaikka asua pihalla.

voita ja onhan ulkona lapsille kaikenlaista kivaa tekemistä. Aika tylsää katsella samoja seiniä puolet vuodesta.

mahdollisuus ulkoilla vain puolet vuodesta? Voi tsiisus.

katsopa kun näitä viestejä lukevat muutkin kuin sinä, vaikkapa joku joka on sitä mieltä, että ei ulkoilla kuin kesäkeleillä. Aina on olemassa monia vaihtoehtoja, mutta joka kerta ei vaan jaksa luetella niitä kaikkia.

seinän sisällä kököttäminen, tunkkainen huoneilma, ainaiset sisäleikit. Kenen kauhun, vihaamisen ja ahdistuksen mukaan sitä pitää mennä? Lapsihan ei ole perhettään valinnut, mutta sinä olet valinnut äitiyden. Kyllä se on pikkulapsellekin "helvetti" jos ei pääse ulos leikkimään ja talven riemuihin. Se on sitäpaitsi ohimenevä vaihe sinulle, muutaman vuoden päästä lapsi voi ulkoilla itsekseen.

tosin ei ole tunkkaista huoneilmaa vaan siistiä ja raikasta. Lisäksi tilaa on paljon jossain pienessä vuokraluukussa olisi tietysti ikävä kökkiä.

meillä ei ole tunkkaista ja jos raitista ilmaa vielä haluaa, niin aukaise ikkuna. Missään tapauksessa ei tarvitse orjallisesti joka päivä ulkona pyöriä, jos se ei kiinnosta. Itse vihaan talvella ulkoilua ja niinä päivinä ei ulkoilla kun ei nappaa. Kesäläl voisin vaikka asua pihalla.

voita ja onhan ulkona lapsille kaikenlaista kivaa tekemistä. Aika tylsää katsella samoja seiniä puolet vuodesta.

Mitäs kivaa siellä ulkona lapselle on? Kaljapulloja, parvekkeilta heitettyjä ja pihalle levinneitä roskapusseja, roskakatos josta kaikki roju vyöryy ulos aina silloin tällöin. Naapurin poika hiomassa varastamaansa pyörää. Naapurin täti ulkoiluttamassa raivohullua koiraansa ja päälle vielä isäntä joka jää ulos tupakoimaan ja tulee kännissä lässyttämään lapselle vaikka ja mitä. Hiekkalaatikko jossa ei ole hiekkaa ja kiikkutelineet ilman kiikkuja.

Niinkuin jokku jo aikaisemmin sanoikin, asuinpaikkavalinta.. kun muutin ei ollut valinnan varaa ja odottelen milloin pääsen täältä pois.

Seuraava asuinpaikka onkin alle 15metrin päässä juuri uudistetusta leikkipuistosta, varmasti ulkoillaan päivittäin siellä.

Ja mikä tuli mieleen vielä, niin ainakin omasta lapsesta on kiva käydä uusissa paikoissa, ihmettelee rattaissa ihmisiä ja vaatteita ja naureskelee ja juttelee jne (jos käydään vaatekaupoilla vaikka) Itseäni tympäisisi istua rattaissa ja katsoa samaa mutta lasta ilmeisesti ei. Kai se on vähän samanlainen olettamus lapsen puolesta kuin ruuankin suhteen, että varmaan ei lapselle maistu kun ei ole mausteita vaikka tosi asiassa lapselle sekin perusmaku ilman mausteita on uusi ja kiva jne.

Keväisin, kesäisin ja syksyisin kyllä aika tavalla mutta en erikseen laske, että tänään täytyy käydä ulkona. Jos on huono keli, ei mennä ulos. Silloin pakkaan lapset autoon ja lähdetään ostoskeskukseen. Siellä on lapsille karusellia ja voidaan syödä vielä jätskitkin kaupan päälle.



Jos ulkoillaan, ollaan omalla pihalla. Minä teen pihahommia, ripustan pyykkiä, haravoin, harjaan, kitken pientä kasvimaata ja lapset touhuilee omiaan. Lapsilla on harrastuksia muutaman kerran viikossa ja niiden yhteydessä tulee ulkoiltua erään tarhan pihassa. Noin kerran viikossa käydään vaunu- ja pyörälenkillä. Kun isä tulee töistä, tekee hän usein pihahommia ja lapset pyörivät sitten siinä mukana.



Talvella ollaan ulkoiltu vähemmän. Omalla pihalla ollaan laskettu pulkalla mäkeä, tehty lumilyhtyjä ja lumiukon yritelmä (viime talvena ei oikein ollut suojalunta). Ei välttämättä ulkoilla ulkoilun vuoksi vaan saatetaan lähteä kyläilemään sen sijaan. Ei lapset tule pahantuuliseksi siitä, että ei ulkoilla vaan siitä, että mitään ei tapahdu.

Olen miettinyt tuota samaa, että nauttiiko lapsikaan siitä ulkonaolosta niin kauheasti, jos äiti/ isä esim. todella vihaa puistoilua. Se oma olotila kyllä kummasti heijastuu lapseen.

Itse en ole todellakaan mikään leikittäjä ja inhoan yleensä aina ulkoilua, oli sää hyvä tai huono. Mutta lapsen takia haluan yrittää, kun näen kuinka toinen nauttii. Helpointa on päivinä, jolloin lapsella on puistossa seuraa muista lapsista. Ja joskus keskustelut toisten vanhempien kanssa ovat henkireikiä itsellekin päivästä toiseen samanlaisina jatkuvissa päivissä.

Meillä ei kuitenkaan ole aikataulutettuja päiviä/ kellonlyömiä, kun sinne puistoon mennään. Menemme silloin, kun ehdimme. Minusta lapsi tarvitsee erilaisia "stimulaatioita", joista puistoilu on vain yksi. Kyläilyt ja kaupassakäynnit lasken ulkoiluiksi, joskus myös vain teemme kävelyretken ihan kahdestaan. Pääasia, että päivässä on jotakin variaatiota eikä olla ihan koko päivää sisällä kotona.

Otan myös itselleni oikeuden olla joskus itsekäs, jos olen väsynyt ja takana on huonoja öitä. Teemme sellaisia asioita, joista itse saan tyydytystä. Menemme shoppailemaan/ kauppaan, tai olemme kotona ja teemme kotitöitä, tai vain olemme, luemme ja leikimme tai lapsi katselee lastenohjelmia ja äiti surffaa. Silti asiasta on hirvittävän huono omatunto, kun tiedän, että lapsi mieluummin juoksisi pihalla.

Kun olen jutellut asiasta äitini kanssa, hän aina toteaa, että tämä lasten "viihdyttäminen" on nykysukupolvien juttu. Ennen lapset kulkivat vanhempiensa mukana, eikä kenelläkään ollut aikaa sen kummemmin leikittää/ ulkoiluttaa/ viihdyttää ketään. Ehkä jokin välimuoto näiden kahden maailman välillä olisi paras vaihtoehto kaikille.

Joka tapauksessa, voimia kaikille hengenheimolaisille. Eiköhän tuosta jälkikasvusta tule ihan normaaleita, jos ei nyt niitä ihan suljeta 24/7 sisälle.