Menee hermot mieheen!
Olen ollut yh:na ja nyt kolme vuotta seurustellut. Mies on useaan kertaan puhunut yhteen muuttamisesta ja itsekin haluaisin tätä. Uskon, että lapselleni olisi myös helpompaa tällainen selkeä asumisjärjestely. Sovittiin sitten, että aletaan katselemaan asuntoa yhdessä ja lapseltakin olen jo kysynyt miltä tämä hänestä tuntuisi. Lapsi aloittaa kohta koulun, joten sitä ennen olisi hyvä muuttaa pysyvästi.
Nyt mies on kääntänyt täysin kelkkansa. Ei ole sanallakaan maininnut yhdessä asumista. Hänelle sopii tapaaminen noin kolme kertaa viikossa ja yleensä tulee, kun lapsi on juuri menossa nukkumaan. Olemme jutelleet avoimesti kaikesta ja hän vakuuttaa, että haluaa olla meidän molempien elämässä ja rakastaa lastani.
Onko tämä reilua, tyydynkö liian vähään, vai vaadinko liikoja? Haluaisin itselleni ja lapselleni säännöllisyyttä elämään ja nyt tämä suhde tuntuu palanneen treffailuun.
sen miehen kanssa asiat selväksi ja laita joku aikaraja, milloin haluat jotain tapahtuva. Jos on kerran itse ehdottanut, niin miksi ei halua?