Lue keskustelun säännöt.
30-35 mielestäni paras ikä saada lapsia
11.10.2010 |
Perustelut:
- Tässä iässä lapsi on yleensä todella tervetullut ja odotettu.
- Elämänkokemus auttaa monissa arjen ongelmissa.
- Lapsen hoitoon jaksaa ja haluaa sitoutua parhaansa mukaan. Vanhemmuuden ymmärtää lahjana. Lapsen paras menee kaiken muun edelle.
- Nuoruudenkokemusten kaipuu saatu pitkälti tyydytettyä.
- Työkokemusta ehtinyt hankkia.
- Taloustilanne selkeämpi.
- Ikä ei vielä paina, ei väsytä erityisesti.
- Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen nopeaa, kun kaikki mennyt kohtuullisen hyvin.
- Puolisoon on usein ehtinyt sitoutua ja kiintyä. On valmis tekemään töitä perheen, parisuhteen eteen eri tavalla kuin parikymppisenä. Kokemuskin auttaa.
- Isovanhemmat useimmiten juuri sopivan ikäisiä ja eläkeikään tulossa tai tulleet.
- Mikäli hedelmällisyys hieman laskenut, sehän on vain plussaa väestönkasvun ja ekologian kannalta :)
Kommentit (72)
ikä minulle. Nyt olen 35v ja elämä mallillaan, enää ei vauva-aikoja kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten meillä miehen isä ei ehtinyt lastenlapsiaan nähdä ja äitikin kuoli parin vuoden päästä.
Perustelut:- Isovanhemmat useimmiten juuri sopivan ikäisiä ja eläkeikään tulossa tai tulleet.
Kun on ihana mies ja rakastan lapsia niin paljon :) Nyt oon 21 ja esikoinen tulossa, ammattikin on niin voin töihin mennä halutessani. En ole koskaan halunnut "nuoruuden huveja", vähät ryyppäämiset koin teini-iässä, enkä myöskään ole mikään ura-ihminen. Töitä voin tehdä elannon eteen.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Joo, ja lastensuojelun ja sosiaaliviraston korjata hedelmät... Ihme hyssyttelyä, on se kumma ettei voida myöntää ettei kovin monilla hyvin nuorilla vanhemmilla tunnu menevän oikein putkeen kasvatuksellisesti eikä rahallisesti. No. Valtiohan holhoaa sitten kivasti, eihän mikään ikänä oma vastuu ole tai oma vika. Pääasia ettei vaan vahingossakaan syyllistetä ketään ja annetaan kaikille mahdollisuus olla huonoja vanhempia.
Ja kyllä ls-asiakkaissa on myös vanhempia vanhempia.
Mutta ollaan nyt samanlaisia tiukkapipoja ja sanotaan vaikka, että 29 v, 3 kk ja 11 p on ainoa oikea ikä saada lapsia, muuten on elämäntilanne väärä, parisuhde väärässä vaiheessa eikä lapsen etukaan ole oikealla paikalla elämässä.
Aion tehdä lapseni ennen kuin täytän 30 vuotta. Se sopii minulle ja miehelleni. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se ole jokaisen oma asia koska ne penikat pyöräyttää, jos siihen kerran fyysisesti pystyy.
Itse en voisi kuvitella itselleni vielä lapsia ja ikää 23v. Löytyy mies, amk koulutus ja vakiduuni. Omakotitalo rakennettiin tänä vuonna. Eli vaikka "puitteet" on suotuisat lapselle, en halua vielä menettää vapauttani ja mieheni huomiota. Oma äitini oli 32-vuotias kun sai minut ja hän on juuri nyt oikean ikäinen olemaan tukenani tilanteessa kuin tilanteessa.
Yksi tuntemasi 21 vuotias toimii noin, niin sen perusteella jokainen tuon ikäinen toimii samalla tavalla? ja sinulla itselläsi ikää on? Aika suppea ymmärrys ja maailmankatsomus sinulla. Terveisin äiti 23 jolla ilmeisesti enemmän ymmärrystä kuin sinulla.[quote author="Vierailija" time="14.07.2011 klo 10:19"]
Olen hyvän perheen tyttö, hyväkäytöksinen, kappas vaan, tulin raskaaksi 18 -vuotiaana. olen nyt 22, en tosiaan mikään teini. Miksi parikymppisten pitäisi vielä elää kuin teini-ikäisten ?
Niin ja ihan tiedoksi : raskaaksi voi tulla muulloinkin kuin yöllä !
Minä olen 39 ja nuorin siskoni on 21. Häntä ei kiinnosta opiskelu, ikinä ei ole tehnyt edes kesätöitä, kun ei huvita. Kivempaa hengata samanhenkisten (yhtä fiksujen) kavereiden kanssa, ja elää yhteiskunnan ja sukulaisten rahoilla. Elämän ainut sisältö on nukkua iltapäivään, juosta baareissa, miettiä päivän asu ja ottaa kuvia naamakirjaan.
Ei minusta ihan kauhean aikuista, ja kaveripiiriä kun katsoo, niin ei vakuuta tuosta aikuisuudesta sekään...
Joten voin kyllä oman kokemukseni perusteella "yhtyä" Janne Jiihin. Ja toivoa, etteivät tuon ikäiset vielä lapsia tee, kun eivät omasta elämästäänkään osaa huolehtia. Ei varmaan kaikki ole sellaisia, mutta huolestuttava suunta kuitenkin... 30-40 vuotta sitten tuon ikäiset kantoivatkin vastuun elämästään, perheestään, työstään, kaikesta. Ihan kuin aikuiset. Mutta ei enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just. Olen 32-vuotias akateemine pätkätyöläinen. Minulla ei ole kumppania. Jos nyt 3 vuoden sisällä tulisin äidiksi, niin huh huh. Eipä kovinkaan moni listaamasi asia koske minua, vaikka ikähaarukkaan kuulunkin. Mutta se olikin tehty kieliposkessa yleistäen ja olettaen, että kaikilla on elämä samalla mallilla tietyssä iässä.
IDEAALI ikä olisi ehkä 25-30v. Jos siis ihan iän puolesta ajatellaan parasta ikää.
Itse olen saanut lapset 24v, 25v ja nuorimman syntyessä täytin 30v.
Nuorempana jaksaa paremmin ja nyt on tosi mukavaa kun itse olen kohta nelikymppinen ja lapset ovat jo koululaisia. Vanhin täyttää 14v tänä vuonna..
Kuitenkin on ihan hyvä että nuoruuttakin on tullut elettyä, eikä sen ekan poikaystävän kanssa ole tehty lapsia;).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ehdottomasti raihnaisempi kolmosta odottaessani ja ikä alkoi tuntua valvomisissa.
Nyt haluaisimme vielä ainakin yhden, mutta alkaa ikä tulla vastaan, olen 34.
Nuorempana omalla kohdallani parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme lasta on teille tarpeeksi.
Olin ehdottomasti raihnaisempi kolmosta odottaessani ja ikä alkoi tuntua valvomisissa.
Nyt haluaisimme vielä ainakin yhden, mutta alkaa ikä tulla vastaan, olen 34.
Olin ehdottomasti raihnaisempi kolmosta odottaessani ja ikä alkoi tuntua valvomisissa. Nyt haluaisimme vielä ainakin yhden, mutta alkaa ikä tulla vastaan, olen 34.
millaista elamaa olet viettanyt, jos olet jo tuossa iassa "raihnainen"?
Mina sain lapseni 32, 35, ja 38-vuotiaana, enka ole ollenkaan raihnainen, vaikka taytankin tana vuonna 40. Itse asiassa vikasta raskaudesta toivuin nopeiten ja parhaiten, ja BMI:kin on nyt 22.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30+ ikäistä, joilla nämä eivät toteudu:
- Lapsen hoitoon jaksaa ja haluaa sitoutua parhaansa mukaan. Vanhemmuuden ymmärtää lahjana. Lapsen paras menee kaiken muun edelle.
- Nuoruudenkokemusten kaipuu saatu pitkälti tyydytettyä.
Luulen, että ovat tottuneet menemään kokoajan, eivätkä ymmärrä höllätä saati sitten mennä lapsen ehdoilla, koko ajan vain minäminäminä.
itse olin 36v ja minulle se tietenkin se paras ika. aiemmin en ollut edes yrittanyt raskautua...
ei kukaan voi määritellä mikä on "yleinen paras ikä". Jollekin sopii lastenhankinta nuorena, toiselle vanhana. Varmasti omalle kohdallasi todellakin noin on, mutta älä please puhu muiden puolesta
Kolme lasta on teille tarpeeksi.
Olin ehdottomasti raihnaisempi kolmosta odottaessani ja ikä alkoi tuntua valvomisissa.
Nyt haluaisimme vielä ainakin yhden, mutta alkaa ikä tulla vastaan, olen 34.
Ja jei, kerrankin minä sovin haarukkaan. Esikkoni tosin sain 28 vee, mutta kaikki ei mennyt niin kuin piti. Nyt odotellaan kakkosta ja toivotaan parasta.
Eri asia tietysti jos ei vielä ole sopivaa kumppania.
Nuorena on mahdollista saada tukea omilta vanhemmilta lastenhoidossa jne. En nyt tarkoita pelkästään lapset hoitoon systeemiä, mutta esim. omalta äidiltä saatu vertaistuki oli ainakin minulle todella tärkeä! On mukava kuulla miten äiti on ratkonut imetys ongelmat, koliikit, napatyrät jne. Anopiltakin olen paljon kuullut mieheni lapsen ajan vaivoista ja verrannut omiin lapsiini.
Ja tietysti myös lastenhoitoon olen saanut paljon apua.. :)
Mutta vanhemmuus on niin nuorella kuin vanhallakin helposti kateissa, koska avun hakeminen on noloa (jos ei jaksa, jos ei osaa tms.) sillä niinkuin tälläkin palstalla usein suhtaudutaan erilaisiin sosiaalisiin apuihin niinkuin ne kuuluisi vain yhteiskunnan pohjasakalle. Sitten lopulta vanhempi ehkä tottuu, että on huono eikä osaa eikä jaksa ja lakkaa välittämästä.