Uskotko, että pettturimies voi joskus olla jollekin naiselle uskollinen?

Paskassa suhteessa pettää.

Pettäminen parisuhteessa liittyy ihmistyyppiin eli perusluonteeseen.Sellanen joka pettää on usein "petollinen" muissakin asioissa.Saattaa kusettaa kavereitaankin,työnantajaa tai ihan vaan luikerrella valkoisia valheita.Tosi nuorena tehdyt jutut kun on vasta "opeteltu" suhteessa oloa ei mun mielestä merkkaa mitään.Ei se et on pettänyt alle parikymppisenä kännissä vaikuta siihen millanen ihminen on aikuisena.

Voi olla, mutta mikä sen todennäköisyys on. Luultavasti aika pieni. Jos suhde on riittävän lyhyt, ihailua riittää kotona, tilaisuuksia ei tule jne, niin kyllä se kai mahdollista on.



Keskimäärin kuitenkin menneisyys ennustaa parhaiten tulevaa. Kuvaavaa on, että jos uusi avioliitto muodostetaan niin, että se on alkanut niin, että jompi kumpi on pettänyt, niin sen uuden avioliiton kestämistodennäköisyys on 5%. Arvelisin, että aikaisemmin pettäneen miehen todennäköisyys pysyä pettämättömänä on samaa luokkaa eli about 5%.



Tai samaa luokkaa siis myös kuin se, että on laihduttanut ja ei liho takaisin... tai alkoholisti pysyy kuivilla...



Mahdollista, mutta epätodennäköistä siis.

...että täällä tuollaisia hölmöjä horiseva voi joskus päästää suustaan jotain järkevääkin? Tai kirjoittaa? -tuskin, kaikki on tietysti aina samanlaisia. Kohdusta hautaan...

koska suhteet on aina erilaisia. Joistakin ihmisistä on vain niin pirun hankala päästä eroon vaikka puhuisi kuin ruuneberg.



Toisaalta jos pettää kerran yhtä, niin uskon että kynnys pettää tätä samaa uudestaan on pieni.

suhteesta, ehkäpä voisi olla vielä luottamuksen arvoinen seuraavassa suhteessa. Jos tuota on tapahtunut useammassa suhteessa, niin eiköhän se tapa jatku edelleen. Hyvällä (?) säkällä on oppinut sen verran, että ei jää kiinni.

Petin jokaista entistä poikaystävääni, ja entistä aviomiestäni myös. Monta kertaa.



Nykyisen aviomieheni tapasin vuonna 1999 enkä ole kertaakaan pettänyt häntä.

Kuvaavaa on, että jos uusi avioliitto muodostetaan niin, että se on alkanut niin, että jompi kumpi on pettänyt, niin sen uuden avioliiton kestämistodennäköisyys on 5%







Ja me tavattiin myös netissä, kuten sinäkin, Melba :) Ja oliko tää sun viisi prossaa ihan jostain tutkimuksesta peräisin?

asia joka liittyy ihmisen perusluonteeseen, kuten joku tuolla jo sanoi.



Siinä on oltava jotakin "vinossa" mikäli ihminen näin tekee. Jos on rehellinen niin jos suhde vetelee vaikka viimeisiäänkin niin silloin sitten ensin jättää sen kumppaninsa ja sitten kääntyy vasta muiden puoleen, vaikka se toinen olisi jo katsottuna.

Itsekin olin pettäjämies ennen, tapasin vaimoni 1998, enkä ole kertaakaan pettänyt.



Tuota ennen petin jokaisessa suhteessa ja paljon.



t. mies 46 vuotta

Joo, no katsotaan sitten ne prosentit kun toinen on kuollut ;-)



Niin ja ihan DrPhilin sanoja vaan lainaan, kai se jostain tutkimuksestakin on.



Itse menen sillä 30% todennäköisyydellä. Tähän mennessä näyttää, että kuulutaan siihen joukkoon, mutta jos elinikää on vielä jäljellä hmm. keskimäärin ehkä yli 40 v, niin ehkä aikaista ilakoida.



PS. Jo eka mies oli netistä, tosin yliopiston sisäisestä, jostain vuodelta 1995.

Vaan siitä, että jotain muuttunut siinä, joka on pettänyt.

Kerran pettänyt, aina tilaisuuden tullen pettää.

Mutta jos pettäminen on tapana, niin samalla tavalla luultavasti jatkaa. Yhdestä kerrasta voi myös oppia, että ei kannata.

liittyä perusluonteeseen..



Itse petin koska mies rupesi pitämään minua itsestääselvyytenä. Ei seksiä, ei läheisyyttä, ei puhumista, ei apua kotona eikä muutenkaan.

Puhe ei auttanut, ei seksikkäät hepenet, ei nalkutus, ei mykkäkoulu, ei kirjeet.

Olin yksin vaikka oltiin muka yhdessä.

Lopulta puhuin erosta monesti, oli kuulemma pelkkää höpöhöpöä, pakkasin miehen tavarat monesti mutta vain nauroi. Lopulta petin, mies raivoistui mutta allekirjoitti heti eropaperit ja uskoi etten halua enää jatkaa hänen kanssaan.



Mielestäni vähän eri asia sitten jos järjestelmällisesti pettää jokaisen tilaisuuden tullen eikä aijettakaan kertoa vaimolle/miehelle.

Itse olen pettänyt kerran jo viimeisiään vedellessä suhteessa. Sen jälkeen vietin muutamia villikkovuosia.

Nykyisen miehen kanssa oltu yhdessä nyt 6 vuotta. Kertaakaan ei ole käynyt edes mielessä, että pettäisin.

Ihan varma en tietenkään voi olla. Sitten kun omien ongelmiensa myötä ratkesi pettämään, teki sen useamman kerran. (Heitin pihalle ja otin eron heti kun myönsi tekonsa). Mutta on luonteeltaan epärehellinen ja ei pidä valehtelua yleensäkään kovin pahana asiana. Valehtelee monille monista asioista. Eikä olisi jatkossa ollut minulle uskollinen, kun kerran ratkesi pettämään.



En usko että pystyy jatkossakaan olemaan uskollinen muillekaan, jos ongelmia omassa elämässä ilmaantuu.

pettämiseen on joku syy (joku muu kuin ei saisi tarpeeksi kotona). Se syy löytyy siitä pettäjästä itsestään. Jos pettäjä pystyy tutkailemaan itseään ja pohtimaan miksi aina pettää ja sen jälkeen päättää muuttaa itseään ja toimintatapojaan, uskon että pystyy olemaan pettämättä. Mutta moniko niin tekee? Helpompi syyttää puolisoa, kuin katsoa peiliin ja todeta että tuossa se syypää on.