Lue keskustelun säännöt.
anoppi hermostui, mies yhtäkkiä samaa mieltä...
07.10.2010 |
Meillä esikoisen laskettu aika 1.1. ja oltiin miehen kanssa ajateltu että joula vietetään tänä vuonna rauhassa kahdestaan kotona ja odotellaan vauvaa.
Tänään sitten anoppi soittija kyseli että kai tulemme hänen mökilleen jouluksi kuten aina. Mökki on saaristossa, reilusti yli puolen tunnin lauttamatkan takana. Parhaimmillaankin matkaa lähimpään sairaalaan tulisi ajallisesti n.4h. Ja lautan aikatauluista riippuen voisi mennä helposti 6-7h ennen kun sairaalaan pääsee.
Selitin anopille mitä olimme miehn kanssa jo ehtineet sopia. Myös sen että en halua lähteä enää loppuvaiheessa niin kauas ja hankalan matkan päähän sairaalasta. Anoppi loukkaantui ja löi luurin korvaan.
Oli sitten soittanut miehelleni ja kertonut tälle mitä sanoin. Nyt äitinsä kanssa puhuttuaan mies on yhtäkkiä sitä mieltä että miksi sitä mökkiä ei voi edes harkita ja hermostui minulle kun selitin sairaalaan pääsyn vaikeudesta. Olen kuulemma kohtuuton ja ajattelen vain itseäni...
Mies menköön mökille jos haluaa, minä pysyn kotona. Tämän myös miehelle sanoin...
Kommentit (58)
Mä en enää noin lähellä laskettua aikaa suostuis edes istumaan autossa paljon puolta tuntia pidempään, jos ei oo ihan pakko! Siis vaikka vauva ei nyt justiin jouluna syntyiskään.
Mulla on joka kerta vauva laskeutunut jo siihen mennessä ja pitkä istuminen paikallaan on ollut ihan täyttä tuskaa. Painaa tonne alakertaan -> jalat puutuu -> takalisto puutuu -> jalat turpoaa -> jalkoihin sattuu... Selkä on huutanut näkkäriä ja matkustaminen kaikkea muuta ku mukavaa. Täyttä tuskaa sanoisin. Esikoisen laskettu aika oli vasta helmikuun alussa, enkä silti pystynyt enää jouluna matkustamaan 250km anoppilaan, eikä mua saanut sinne lähtemään oikeasti mikään mahti maailmassa...
HUH! Kyllä sais mun mies lähteä ihan keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos äitinsä on tärkeämpi kuin sinä ja vauva. Ei sulla ole enää mitää syytä lähteä joulun aikaan kauppaa ja neuvolaa pidemmäksi kotoa. Älä vaan anna periksi, ajattele itseäsi ja vauvaa, teidän terveyttä.
Meillä muksut syntyneet rv 39+6 ja rv 37+3, ekaa jo odoteltiin syntyväksi, mutta kakkonen pääsi ihan yllättämään. Eli ei ne raskaudet aina mene yli aikaisiksi.
Minäkään en pystynyt viimeisinä viikkoina enää istumaan autossa. Pelkkä kauppareissu (vajaa 10km/suunta) oli niin tuskaa ettei rajaa. Aina todella kivuliaat supistukset.
Ja mitään neuvolan tätiä tarvita miehelle selittelemään, sinä päätät.
Mä en enää noin lähellä laskettua aikaa suostuis edes istumaan autossa paljon puolta tuntia pidempään, jos ei oo ihan pakko! Siis vaikka vauva ei nyt justiin jouluna syntyiskään.
Mulla on joka kerta vauva laskeutunut jo siihen mennessä ja pitkä istuminen paikallaan on ollut ihan täyttä tuskaa. Painaa tonne alakertaan -> jalat puutuu -> takalisto puutuu -> jalat turpoaa -> jalkoihin sattuu... Selkä on huutanut näkkäriä ja matkustaminen kaikkea muuta ku mukavaa. Täyttä tuskaa sanoisin. Esikoisen laskettu aika oli vasta helmikuun alussa, enkä silti pystynyt enää jouluna matkustamaan 250km anoppilaan, eikä mua saanut sinne lähtemään oikeasti mikään mahti maailmassa...
HUH! Kyllä sais mun mies lähteä ihan keskenään.
Ihan oikein teet kun pidät puoliasi. Tuossa tilanteessa sinun pitääkin ajatella itseäsi ja mikä sinulle on mukavinta. Itsellä laskettu aika vasta tammikuun loppupuolella, mutta silti en suostu lähtemään ahvenanmaalle joulunviettoon. Onneksi se on sentään täällä ymmärretty.
Miehesi reaktio on ikävä, mutta kylläkin ihan ymmärrettävä, on vaikea olla puun ja kuoren välissä kun mies ei varmasti haluaisi mitään konflikteja eikä tiedä miten sanoa hysteeriselle emolleen ei. Sitten hän kyselee sinulta että eikö sitä nyt voisi edes harkita, saadakseen tilanteen edes sitä kautta purkautumaan. Ei siinä varmasti ole sen kummempaa eikä sinun kannata pahoittaa mieltäsi siitä. Mies ei ole raskaana, ja ei ymmärrä millainen olo sinulla on lähestyvän synnytyksen ja kasvavan mahan kanssa. Sellaisia jutikoita ne äijät vaan on! Miehen tietopohja raskaudesta voi olla hyvinkin niukka vaikka onkin olevinaan kuunnellut mitä nainen höpöttää. Ei mies esimerkiksi välttämättä ollenkaan ymmärrä mitä se tarkoittaa ja miltä se tuntuu, kun vaikka autolla matkustaessa supistelee. Se on täysin abstrakti käsite sille joka ei ole asiaa kokenut tai ymmärrä mitä se voi tietää, kun istuu 4 tuntia siellä autossa supistelemassa pari viikkoa ennen synnytystä.. ei siinä auta kuin puhua ja kertoa.
Hyvä että saitte asiaa puhuttua, ei sitä varmaan kannata sen enempää jankata. Pidä tyynesti puolesi, ja jos asia tulee vielä puheeksi (varsinkin anopin kanssa jos ymmärtää soittaa ja pyytää anteeksi) niin tuo vaan kantasi selkeästi ilmi: päätöksesi on tämä, ja se perustuu sinun ja lapsen hyvinvointiin. Toivottavasti miehesi oppii ymmärtämään miten tärkeää hänen tukesi sinulle juuri nyt on.
Sinulla ei ole oikeutta ajatella itseäsi ja vauvaa
vaan VELVOLLISUUS. Istuta miehesi hetkeksi alas ja kysy häneltä, onko hän todella äitinsä helmoissa pyörivä nössykkä vai äidistään itsenäiseksi kasvanut ja vaimoonsa liittynyt MIES.
Ylläoleva kommentti on täyttä asiaa!
Hänhän on tulossa ISÄKSI, moinen mammampoika, haloo!
Nyt viimeistään pitää osata irtautua terveellä tavalla lapsuuden kodista ja kantaa oma osansa vastuuta oman perheen hyvinvoinnista eli sinusta ja lapsestanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei kyllä ajattele tippaakaan sinua ja vauvaanne, jos vaatii tai edes ajattelee lähtemistä noin pitkälle matkalle juuri ennen laskettua aikaa. Lapsistahan vain muutama prosentti syntyy juuri laskettuna päivänä. Ja ei tuohon asiaan kyllä mitään neuvolatätiä väliin tarvita, asiahan on itsestään selvä!
Jos miestäsi harmittaa se ettette pääse saaristoon, niin annan hänen mennä yksin, onhan se mukava soittaa sitten sairaalasta hänelle, että alas tulla sieltä synnytykseen, jos lapsi sattuukin syntymään jouluna. Ja toisaalta tuo matkustus tulisi olemaan sinulle yhtä tuskaa.
Pelottaa ihan ajatella, kuinka anoppi pyörittää teitä kun lapsi on syntynyt, jos ennen syntymää on jo näin pahasti asiat. Sitten varmaan vetoaa, että et annan hänen viettää aikaa lapsenlapsen kanssa... Anopin tehtävä on tukea teidän perhettä, EI puttua teidän asioihin tai päätöksiin. Näin ainakin meillä. Anoppi ei ole koskaan ollut mielipiteitä tyrkyttämässä, toki kysyessä kertoo oman mielipiteensä, vaikka ollaan tosi läheisiä anopin kanssa. Olenkin varmaan poikkeus, kun Anoppin kanssa menee niin hyvin.
ja tee miehellesi varsin selväksi se, että tukee sinua tässä asiassa. Jos anoppisi on nyt jo tollanen päällepäsmäri niin on sulla kivat ajat edessä sitten kun vauva syntyy, sit ne anopit vasta yltyykin komentelemaan. Älä vaan ala nöyristelemään millään tavalla! Itselläni vauva syntyi jo 35+6 viikoilla et kiire voi tulla. Ymmärtäisin asian jos se mökki olis helpomman matkan takana, mut et saaressa..hohhoijakkaa näitä nykyajan anoppeja ja niiden mammanpoikia. Painukoon miehesi sinne saareen. Onko omat vanhempasi lähellä? Jos on vietä sinä joulusi omien vanhempiesi kanssa, ei tartte ainakaan yksin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lähtisi minäkään tuolle reissulle. Ja vaikka sairaalaan ei tulisi edes kiire, niin olisi helvetillistä odottaa paniikissa lauttaa ja kärsiä supistuksista samaan aikaan.
Itsellä kaksi ekaa lasta on syntynyt ennen laskettua aikaa ja vika meni pari päivää yli, joten ei se aina tosiaan niin mene, että ensisynnyttäjät synnyttäisi la:n jälkeen.
ilmiselvään provoon ja on pyhää vihaa täynnä anoppeja ja miehiä kohtaan:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja itse kannattaa huomauttaa miehelle, että äidin ja vaimon kanssa asioita järjestellessä ei voi kumartaa toiseen suuntaan pyllistämättä toiselle.
löisi mulle luuria korvaan niin anteeksipyynnön vaatisin. Ei se vanhempikaan sukupolvi voi käyttäytyä miten tahansa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsellinen anoppi, lapsellisesti käyttäytyy. Tuommosen kanssa joutuu varmasti jatkossakin ongelmiin. JA eihän anopilla ole mitää sanomista missä toiset aikuiset ihmiset joulun viettävät. Ei se kuulu sille mitenkää. Te ootte aikuisia ja itse päätätte missä joulunne vietätte, ihme tossu miehesiki.
tehä heti selväksi että jos ei ole sun tukena niin voi muuttaa takasin ädin helmoihin'. Mies on yhessä sun kanssa ja sillon pietää yhtä, vai haluaako se avioitua äitinsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies muutti mieltänsä aina anopin mukaan...
se vaan paheni kun lapsi syntyi ja erohan siitä tuli(:
en muuten lähtis minäkään noin kauas viimisilläni raskaana...
Onko miehesi todella valmis riskeeraamaan sinun ja vauvansa hengen, jotta äitinsä ei pahoittaisi mieltään. Kysypä neuvolasta, suosittelevatko he sinulle saarijoulua ja kerro vastaus sitten miehellesi. Joulun aikaan vauvanne on jo täysiaikainen ja valmis syntymään. Selitä se miehellesi, kyllä hän ymmärtää. Pakkohan hänen on.
Kyllä se on tyhmä, joka sua sinne meinaa pakottaa (Rosala/ Hiittinen?). Ennen synnytystä ja yleensä niihin aikoihin voi sattua mitä tahansa, jolloin on tärkeää olla avun lähellä.
Huomaa, että miehesi vanhemmat eivät ilmeisesti itse ole saaristosta kotoisin, nimittäin vakituiset asukkaat ehdottomasti suosittelisivat pysymään mantereella H-hetken lähellä.
on ku mun kirjoittama,että pakko on sanoo komps!
en lähtis minäkää missään tapauksessa!
Mutta ymmärrän kantasi ap. Ja en minäkään anoppia ja ukkoa kovin suopeasti katselisi tuossa tilanteessa.
oikeus ajatella "vain" itseä ja tietenkin tulevaa lasta, niin koska sitten? Hitsi, että muo ärsyttää noi mammanpojat.. >:(
Nyt vaan sanot, että miehesi tehtävä on ajatella sinua ja lastanne. Ja muutenkin tästä eteenpäin ainakin, kun teistä tulee perhe, ovat miehesi prioriteetit sinussa ja lapsessa. Äitinsä tulee sitten siellä jossain...
Voimia :)
Oletko ajatellut, mitä tapahtuu jos vauva syntyykin laskettuna aikana tai ylipäätään joulun jälkeen? "Ihan hyvin olisitte voineet tulla joulua viettämään saaristoon, blaa, blaa..." Toivottavasti vauva haluaa maailmaan ennen joulua!