Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huomenna A-talkissa aiheena pakkoruotsi!

Vierailija
06.10.2010 |

Muistakaahan katsoa!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a_talk



(tuossa sivulla on kyllä väärä päivämäärä, oikeasti se tulee huomenna eikä viime viikolla)





Vieraina:





Anna-Maja Henriksson (RKP), kansanedustaja ja Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja ihmettelee ruotsin opiskelusta noussutta mekkalaa. Koko itsenäisen Suomen historian ajan maa on ollut kaksikielinen, eikä nykyajassa ole mitään sellaista, mikä vaatisi radikaaleja muutoksia kummankaan kielen asemaan. Vaatimukset muutoksista vaikuttavat lähinnä helppojen äänten kalastelulta tulevissa vaaleissa.





Pekka M. Sinisalo (Peruss.), Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtaja on eri mieltä Henrikssonin kanssa. Työssään erityisluokanopettajana hän törmää oppilaisiin, joille ruotsin opiskelu on suuri taakka ja aivan tarpeeton koulutyön hidaste. Ruotsin kielen kanssa myös tuhlataan kouluissa aikaa, joka voitaisiin käyttää hyödyksi esimerkiksi tärkeitä maailmankieliä opiskelemalla.





Sanna Lauslahti (Kok.), kansanedustaja tekisi ruotsin opiskelusta vapaaehtoista. Sen osaaminen ei saisi myöskään olla edellytys esimerkiksi valtion virkojen saamiselle. Ruotsin kielen asema osana suomalaista identiteettiä, kuten myös kielivähemmistön palvelut voitaisiin taata muutenkin kuin velvoittamalla kaikki opiskelemaan kieltä.





Anu Koivunen toimii lehtorina Tukholman yliopistossa ja puolustaa Ruotsin kielen nykyistä asemaa. Itse hän ei vielä kouluiässä arvannut päätyvänsä Ruotsiin työhön, eikä olisi sen opiskelua osannut aloittaa. Ruotsi on tärkeä osa suomalaista yleissivistystä, sillä muuttoliike maiden välillä on edelleen vilkasta. Koululaiset myös kykenevät omaksumaan enemmänkin kieliä – ei ruotsin tarvitse olla muilta kieliltä pois.

Vierailija
2/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ylimielisyys.

Ihan kuten tuossakin: "eikä nykyajassa ole mitään sellaista, mikä vaatisi radikaaleja muutoksia kummankaan kielen asemaan" Siis mitä helvettiä?? Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on nykyään hippasen toista luokkaa kuin 1900-luvun alussa.

Näiltä tyypeiltä on todellisuudentaju kadonnut täysin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole koskaan ollut mikään kielinero koulussa (enkussa ja ruotsissa järkiään jotain vitosen/kutosen arvosanoja, samoin lukiossa kun piti ottaa lyhyt saksa),



mutta jessus mikä kielten maailma aukeni muutaman vuoden Norjassa asumisen jälkeen:



Ummikkona opin norjan, ja sitä myötä aloin yhtäkkiä ymmärtää myös ruotsia ja tanskaa (no tanska puhuttuna on vähän siinä ja siinä), islannista, hollannista ja saksasta aloin päästä jyvälle, ja jopa englannin kielessä norjan osaaminen on auttanut.



Siis kaikki tämä saattaa olla myös saatavilla, jos vaivautuu oppimaan sitä pakkoruotsia.



Pelkällä suomenkielellä ei pitkälle pötkitä, ja sama kait se, onko toisena/kolmantena kielenä ruotsi/englanti/saksa/espanja, sillä niistä kaikista on apua monien muiden kielen oppimiseen.

Vierailija
4/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkällä suomenkielellä ei pitkälle pötkitä, ja sama kait se, onko toisena/kolmantena kielenä ruotsi/englanti/saksa/espanja, sillä niistä kaikista on apua monien muiden kielen oppimiseen.


Jos mietit suhteessa kieltä puhuvien väkimäärään (ja siten todennäköisyyttä sen tarvitsemiseen), niin onhan se nyt ihan eri asia opiskella ranskaa, espanjaa tai saksaa, verrattuna ruotsiin.

Vierailija
5/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en jaksa katsoa koska minusta ruotsin opiskelussa ei ole mitään "pakkoa". Onhan siellä koulussa muitakin aineita joita on "pakko" opiskella kuten "pakkomatikka" "pakkohistoria" jne.



Otetaan esimerkiksi vaikka "pakkohistoria" mitä sillä on oikeasti virkaa jos tarkemmin ajattelee. Mennyttä mikä mennyttä. Ihan sama koska esim. Kekkonen tai kuka tahansa historina henkilö eli ja mitä teki tai koska missäkin sodittiin. 10 historiasta ulkolukuna saaneena en muista vuosilukja yhtään. En edes suomen presidenttejä.

Vierailija
6/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkialla, missä opetetaan koulusivistystä, opetetaan historiaa, matikkaa, maantietoa jne.

Mutta muissa maissa harvemmin turhataan aikaa marginaalikielien opetteluun siinä määrin mitä meillä.

Siinä se ero, miksi ei puhuta "pakkomatikasta".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Globaalisti aika monissa maissa on oppivelvollisuudessa muitakin maan kieliä kuin se oma puhuttu

Niin, englanti taitaa olla aika monessa maassa pakollinen (Suomessa ei ole).

Osaatko sanoa esimerkkejä pakkokielistä, joka ei ole maan pääkieli eikä englanti?

Vierailija
8/8 |
06.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikki kielet hyviä oppia

en jaksa katsoa koska minusta ruotsin opiskelussa ei ole mitään "pakkoa". Onhan siellä koulussa muitakin aineita joita on "pakko" opiskella kuten "pakkomatikka" "pakkohistoria" jne.

Otetaan esimerkiksi vaikka "pakkohistoria" mitä sillä on oikeasti virkaa jos tarkemmin ajattelee. Mennyttä mikä mennyttä. Ihan sama koska esim. Kekkonen tai kuka tahansa historina henkilö eli ja mitä teki tai koska missäkin sodittiin. 10 historiasta ulkolukuna saaneena en muista vuosilukja yhtään. En edes suomen presidenttejä.

Ihanko kaikki maailman kielet olisi hyvä oppia? Vai olisiko sittenkin järkevä opiskella vain osa niistä? Esim. sieltä tärkeimmästä/isoimmasta päästä? Ruotsi ei valitettavasti kuulu tähän kärkijoukkoon.

Kauhulla ajattelen, miten opetat lastasi ajattelemaan, että historialla ei ole mitään väliä... Hyvä ihminen sentään, ei voi ymmärtää nykyisyyttä jos ei tunne historiaa!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yksi