Miten hoidatte OMAN osuutenne asuntolainasta sillä välin kun olette hoitovapaalla?

Avomiehesi tulot nimittäin vaikuttavat kotihoidontukesi määrään (siihen, saatko ollenkaan ns. lisäosaa, ja jos saat, paljonko se on). Kela siis käsittelee perhettä taloudellisena yksikkönä.

Eli, koska minä olen aina tienannut vähemmän, maksoin pienemmän osuuden lainaakin. Nyt osuus on vielä pienempi.

:D

Muuten käy vielä niin, että räkä poskella ja itku silmässä viet 9,5kk:n ikäistä vauvaa päiväkotiin, kun mies ei suostu sopimaan raha-asioissa. Älä ihmeessä luota, että miehen mieli muuttuu, älä.

Ja toinen asia on se, että jos mies ei haluaisi minun kanssa naimisiin, en alkaisi moisen kanssa lastentekoon. Jos naimisiinmeno ei ole tärkeää naisellekaan, on ok perustaa perhe avoliittoon, mutta en jaksa ymmärtää niitä pariskuntia, joissa nainen haluaisi naimisiin, mies ei ja silti lapsia tehdään..

pitenee vastaavasti. Eli kun sulla on erillinen laina yksinäsi, niin saat ihan varmasti lyhennysvapaita vuosia. Ei pankki käsittääkseni kysy varsinaisesti edes syytä tai kai kysyy mutta ei sillä liene merkitystä ellei vastaa, että käyttää makeaan elämään. Hyväksyttävää on esim. sairaus, työttömyys, lapsi, armeija jne missä tulot tippuu tavallaan ilman sun omaa syytä.



Meillä on yhteinen laina ja 50/50 asunto. Maksetaan " tavallaan" puoliksi lainaa, mutta esim. äitiyslomalla maksoin oman osuuteni, hoitovapaalla en ollenkaan. Hoidin yhteistä lastamme. Ja siis koska lapsi on myös miehen niin täytyyhän hänenkin kantaa vastuu siitä, että MINUN tuloni tippuvat.



Teillehän sopiva vaihtoehto voisi olla, että pidätte hoitovapaan puoliksi myös. Siis olet vuoden pois töistä ja mies toisen vuoden tai vaikka 6kk sinä 6kk mies taas 6kk sinä ja 6kk mies. Silloinhan molempien tulot tippuvat samassa suhteessa. Eli myös mies joutuu rahallisesti huomaamaan lapsen tulon taloudellisen merkityksen. Toivottavasti myös mies maksaa osansa vaipoista, vaatteista, ruoista jne. Lapseen kuluu yllättävän paljon rahaa (meidän keskiarvio lapsen elämiseen on n. 130 euroa/kk ja tässä luvussa eivät ole isot hankinnat kuten vaunut ym. eikä myöskään lelut ja vaatteet, lähinnä vaipat, ruoat eli ns. päivittäistavarat).



Koska lapsi on käsittääkseni vasta suunnitteluasteella niin kannattaa tehdä niinkuin meillä että itse laitoin esim. lomarahoista säästöön suurimman osan ja lisäksi joka kuukausi hieman enemmän ns. lainatilille, joten siellä oli sitten " pesämunaa" valmiiksi hoitovapaata varten, kun tiesi jo etukäteen ettei silloin ole varaa laittaa sinne mitään (miehellä sellaiset tulot että sain vain perusosan 294e miinus verot).

Mutta mieti nyt hyvä nainen vielä hetki, haluatko tehdä lapsen miehen kanssa, joka todella ajattelee, että omat rahat ja omat osuudet lainoista. Lapsettomalla avoparilla vielä ymmärrän moisen ajattelun, mutta äitiysloman alkaessa tilanteen täytyy muuttua. Vain harvat pystyvät jakamaan menot puoliksi lapsen syntyessä. Siihen ei tavallisen duunarin rahat riitä. (paperityöläiset ei sitten kuulu tavallisten duunareitten joukkoon ;-) )



Meidän perheessä on kolme lasta, kaikki minun ja yksi miehen. Jos meillä olisi omat rahat, tilanne olisi vähintäänkin monimutkainen. Ensin erotetaan elatusmaksut ja kahden vanhimman lapsilisä vain näiden lasten menoihin. Sitten on nuorimman lapsilisä ja minun palkkani, josta pitäisi riittää kolmen lapsen elämiseen rahat. Eihän voi olettaa, että mies osallistuisi näihin kahden vanhimmat elättämiseen. Nuorimman kulut toki jaettaisiin tasan. Asuntolainaa jouduimme ottamaan paljon, että saimme ison asunnon, sitähän ei oltaisi tarvittu, jos meillä olisi vain tämä yhteinen lapsi. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta helpointa on, kun kaikki rahat tulevat yhdelle tilille, suoraveloitus vie kaikki laskut ja maksut. Rahaa on siellä tarvitsevalle ja kukaan ei kysele, kuka sen tienasi.



Mutta tehän teette tasan niinkuin itse tahdotte. Miettikää nyt vielä, onko se raha nyt niiiiiin tärkeää ja varsinkaan se, kenen se raha on.

Laina yhteinen ja rahat yhteiset. Laina menee miehen tilistä. Kun olin hoitovapallaa kuten nytkin, käyn yleensä kaupassa ja siihen rahat menevätkin.

En edelleenkään ymmärrä omia rahoja kun perhe on mielestäni yhteinen yritys.

Maksatteko lapsen ruuat puoliksi? Entä vaatteet, lelut, harrastukset jne.

Vierailija:

Siihen ei tavallisen duunarin rahat riitä. (paperityöläiset ei sitten kuulu tavallisten duunareitten joukkoon ;-) )

Paljonkohan sinäkin paperityöläisten palkoista tiedät? Taidat luulla vain, ja liikoja!

t. paperiDUUNARIN vaimo

Eli van halen, mitä tienaan...

Meillä miehen kanssa yhteinen asuntolaina ja yhteiset rahat. Ei tarvitse paljon miettiä.

Ei todellakaan saa " omaan osaan" mitään lykkäyksiä. Jos asuntolaina on yhteinen, te olette yhdessä vastuussa lyhentämisestä. Pankkia ei paskan vertaa kiinnosta jos teidän perhe on niin sairas ettei mies voi hoitovapaalla olevan puolisonsa lyhennysosaa maksaa.

se on kokonaisuudessaan meidän yhteinen, se maksaa jolla sattuu olemaan rahaa. Eihän meillä ole mun töissäollessakaan tasan samansuuruinen palkka molemmilla sentilleen.

meidän elämä ei kyllä onnistuis millään tolla tyylillä, että sun rahat mun rahat sun jääkaapin hylly ja mun pakastimen lokero. mut kaikki taplaa tyylillään... mikäs siinä. :)

Mitäs jos jossain kuussa miehen osuus yhteisistä kuluista on 5 senttiä pienempi kuin sinun. Sahaatteko kolikon puoliksi, vai pystytkö antamaan anteeksi tuollaisen hirmuisen eron panostuksessa perheen talouteen?

Ei olla ikinä mietitty, että meidän asuntolaina olisi kaksi lainaa, kummallekin omansa vaan se on yhteinen.

Tällä hetkellä mies tienaa ja mä hoidan lapsia kotona.

yhtä hyvin voisi mies jäädä kotiin, ja sitten elettäisiin minun tuloillani.

kyllä multakin olis jäänny miehen kaa asunto ostamatta, jos olis tuolleen joutun maksamaan. Puolet toki omistan, mut yhteisistä rahoista maksetaan.

ukon aikataulun

Mitään omaa osaahan ei yhteisessä asuntolainassa edes ole, se on ihan oma asianne jos olette menneet lyhennykset noin jäykän kaavan mukaan jakamaan.