Minkä ikäisenä lapsi hoitoon?

http://tomi33.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46520-alle-3v-lapsi-paivakodissa…

http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aoff…

Keskimmäinen oli 1v7kk ja kuopus menee tarhaan 2v4kk iässä.



Isompien kohdalla ei ollut sopautumisongelmia mutta me käytettiin n. 2vkoa totutteluun. Ja sitäkin ennen käytiin ulkoilun aikana päiväkodin pihassa leikkimässä. Siitä sitten alkuun lapset jäi muutamaksi tunniksi, sitten lisättiin mukaan ruokailu, sitten päiväunet jne.



Kannattaa varmaan sopia joku tottuttelujakso, jos suinkin se on mahdollista. Helpompi lapselle ja vanhemmillekin.

Kaikkien hoidon aloitus sujui ilman itkuja ja hoitopäivät toisinaan 10h. Esikoinen(tuolloin 3v) otti muutamia kertoja mallia kaverista joka itki äitiä joka kerran kun tuli hoitoon. Ihmettelin asiaa jolloin hän sanoi että "Kun Minnakin itkee niin minäkin itken."

Kuopuksen vien hoitoon ens vuoden alusta ja katsotaan kuin käy. Ikää nyt 2v ja itkee aina kun joku lähtee pois oli kyseessä tuttu tai vieras. Erotilanne on hänelle vaikea, ollut jo vuoden ajan.



Lapset ovat erilaisia. Toiset jäävät itkemään hetkeksi ja toiset vain vilkuttavat ja juokset jo leikkeihin. Ei tuo itkukausi kauaa kestä jos tulee ollenkaan. Ole huoletta.

Ei ole meidän lapsille ainakaan mitään traumoja jäänyt aikaisesta hoidon aloituksesta.Nyt jo 3kpl reippaita koululaisia.

Hyvin meni kaikki.



Kuopus aloitti elokuussa ja oli 1v 8kk, hyvin on mennyt hänelläkin. Ikävä kyllä tuollaista pitkää päivää joutuu myös meidän pieni tekemään.

Vieläkin olen pahoillani asiasta ) :



Nyt "mummoäitinä" minun ei tulisi mieleenikään vielä taaperoani tarhaan alle kolmevuotiaana. Ei vaikka olen vaativissa asiantuntijatehtävissä isossa kansainvälisessä pörssiyhtiössä.

Vanhetessa viisastuu.



Oi aikoja - oi tapoja.

Oli hoidossa 2-4 päivää viikossa. Ei ole ollut mitään ongelmia, jää hyvin eikä ole koskaan itkenyt perään.



Kannattaa käydä tutustumassa hoitopaikkaan yhdessä ennen varsinaista hoitoa, jotta lapsi ei joudu jäämään ihan vieraaseen paikkaan.

on huolestuttavaa. Sillä asialla en kehuskelisi.

on huolestuttavaa. Sillä asialla en kehuskelisi.

Se, että lapsi ei ikävöi eikä itke perään, on huolestuttavaa. Sillä asialla en kehuskelisi.

jos lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa heti alussa ja on tekemistä koko päiväksi niin tuskinpa silloin itkeskelee vanhempien peräänkään.

1 v 7 kk, kun aloitti päiväkodissa 3 pvä/vko, n. 6 h kerrallaan.



Minä tai puolisoni kävimme lapsen kanssa päiväkodissa 2 vkoa yhdessä tutstumassa ennen kuin hän jäi yksin. Laitoimme hoidon alkamaan viikkoa todellista tarvetta aikaisemmin, joten lapsemme oli ensimmäisiä kertoja hoidossa puolesta tunnista pariin tuntiin. Tämä toimi mukavasti, sillä paikka ja sen tavat olivat jo tuttuja, kun varsinainen hoito alkoi.



Meidän päiväkodissa oli myös niin hyvä palvelu, että omahoitaja tuli käymään meillä kotona (siis ihan päiväkodin puolelta tuli aloite). Tämä helpotti mielestäni huomattavasti päiväkotiin sopeutumista.

ikäisenä, kun on pakko palata päätoimiseksi opiskelijaksi :( En kyllä tykkää yhtään, mieluummin odottaisin vielä puoli vuotta. Mutta ympäristön painostus onnkova. Jo nyt, vaikka olen äitiyslomalla, kaikki kyselee , joko olen aloittanut opiskelut :(

1 v 7 kk, kun aloitti päiväkodissa 3 pvä/vko, n. 6 h kerrallaan.

Minä tai puolisoni kävimme lapsen kanssa päiväkodissa 2 vkoa yhdessä tutstumassa ennen kuin hän jäi yksin. Laitoimme hoidon alkamaan viikkoa todellista tarvetta aikaisemmin, joten lapsemme oli ensimmäisiä kertoja hoidossa puolesta tunnista pariin tuntiin. Tämä toimi mukavasti, sillä paikka ja sen tavat olivat jo tuttuja, kun varsinainen hoito alkoi.

Meidän päiväkodissa oli myös niin hyvä palvelu, että omahoitaja tuli käymään meillä kotona (siis ihan päiväkodin puolelta tuli aloite). Tämä helpotti mielestäni huomattavasti päiväkotiin sopeutumista.

ikäisenä, kun on pakko palata päätoimiseksi opiskelijaksi :( En kyllä tykkää yhtään, mieluummin odottaisin vielä puoli vuotta. Mutta ympäristön painostus onnkova. Jo nyt, vaikka olen äitiyslomalla, kaikki kyselee , joko olen aloittanut opiskelut :(

hoidossa 1 v täytettyään. Vanhemmat päiväkodissa, kuopuksen täytettyä 1 meille tuli 3-perhehoitaja kotiin (+ 1 muu hoitolapsi). Päiväkodissa oli totuttautumista kaksi muutaman tunnin päivää ja 3-ph:n tapauksessa hän kävi meillä pari kertaa ennen hoidon alkamista. Sitten kun hoito alkoi, se oli kokopäivähoitoa 5 pv/vko.



Hoidon alkamisessa ei ollut kenenkään tapauksessa mitään ongelmia. Lapset viihtyivät alusta pitäen tosi hyvin.



Mutta tosiaan kyllä siihen hoitopaikkaan kannattaa edes jonkin verran tutustua etukäteen.

Se, että lapsi ei ikävöi eikä itke perään, on huolestuttavaa. Sillä asialla en kehuskelisi.

jos lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa heti alussa ja on tekemistä koko päiväksi niin tuskinpa silloin itkeskelee vanhempien peräänkään.

se ei todellakaan ole mikään ideaali tilanne.

meillä esikoinen oli jo yli 4v kun meni päiväkotiin ja pienempi oli juuri 2v täyttänyt , minusta 2v sopeutui isoveljeään parmmin päivkäkotiin kun esikoinen joka oli saanut olla kotihoidossa ekat neljä vuotta..

lapset sopeutuvat kyllä nopeasti ja kovatsi tykkäävät mennä hoitoon kun siellä kavereita ja tekemistä...

onhan 1,5v vielä niin pieni mutta jos saisit hänet vaikka perhepäivähoitajalle tai ryhmikseen jossa vähemmin lapsia kun päiväkodissa???

älä suotta murehdi, kyllä lapsi pärjää ja noista pienistä pidetään hyvä huoli =) itse tiedän kun olen päiväkodissa ollut töissä , juuri sellaisella osastolla jossa oli 9kk ikäsestä ylöspäin lapsia....=)

Se, että lapsi ei ikävöi eikä itke perään, on huolestuttavaa. Sillä asialla en kehuskelisi.

jos lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa heti alussa ja on tekemistä koko päiväksi niin tuskinpa silloin itkeskelee vanhempien peräänkään.

Jos lapsella on selvästi parempi olla päiväkodissa kuin kotona, se ei todellakaan ole mikään ideaali tilanne.

Tätähän en tarkoittanut ettei kotona olisi hyvä olla vaan että viihtyy heti alusta alkaen hoitopaikassa ja on menossa joka päivä sinne innolla leikkimään lasten kanssa.

Ajatelkaa nyt jos lapsi jouduttaisi väkisin vaikka raahaamaan hoitopaikkaan ja tämä itkisi kauhusta ettei sinne haluaisi ja koko päivän itkee vanhempien perään.

Kiintymyssuhteen ilmenemisen muotoja



Turvallisesti kiintynyt lapsi hakee aktiivisesti vanhempiensa fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä. Hän on etenkin uhkaavissa mieluummin vuorovaikutuksessa vanhempiensa kuin vieraiden kanssa. Lapsi on muodostanut käsityksen, että hän itse sekä hänen tunteensa ovat arvokkaita. Hän luottaa vanhempiensa saatavilla oloon myös hätääntyessään ja uskaltaa hakea lohdutusta ja tukea.



Turvattomassa kiintymyssuhteessa, jossa voidaan erottaa välttävästi tai vastustavasti toimivia lapsia, vanhemmat eivät ole emotionaalisesti lapsen saatavilla niin paljon kuin turvallisessa suhteessa. Tällöin lapset eivät hae fyysistä kosketusta vanhemmistaan tai jopa välttävät sitä. Turvattomasti kiintyneet lapset eivät tervehdi vanhempiaan erotilanteen jälkeen, he eivät painaudu syliin tai vastusta sylistä pois laskemista.



Välttävästi kiintyneiden lasten vanhemmat jättävät erityisesti lasten negatiiviset tunteet huomiotta, mutta he puuttuvat lapsen toimintaan ja lohduttavat lasta, kun tämä ei sitä näyttäisi tarvitsevan. He saattavat olla pidätellyn vihamielisiä lastaan kohtaan ja se heijastuu myös heidän ilmaisemiinsa myönteisiin tunteisiin. Vanhemmat tuottavat kyllä paljon virikkeitä, mutta he eivät kuitenkaan vastaa lapsen tarpeisiin. He puhuvat lapselle paljon, mutta he eivät ota huomioon lapsen halukkuutta vuorovaikutukseen, eivätkä vastaa lapsen ääntelyihin.



Välttävästi kiintyneet lapset eivät erotilanteissa näytä ahdistustaan, vaan suuntaavat huomionsa ympäristöön. Lapset kohtelevat vieraita samoin kuin tuttuja. Lapset eivät luota vanhemman tai hoitajan apuun, vaan odottavat tulevansa torjutuiksi.



Vastustavasti kiintyneiden lasten vanhemmat ovat passiivisia ja käyttäytyvät epäjohdonmukaisesti lastensa kanssa. Vanhemmat tekevät aloitteita lapsille silloin, kun lapset ovat kiinnostunut muusta ja ovat haluttomia vuorovaikutukseen. Vanhemmat ovat vastaanottavaisempia lasten negatiivisille tunteille kuin välttävästi kiintyneiden lasten vanhemmat ja hoitajat.



Lapsen vastustava käyttäytyminen on seurausta lapsen epävarmuuden tunteesta vanhemman tai hoitajan saatavilla oloon, lapsen vihan ja avuttomuuden tunteesta ja hänen ristiriitaisesta suhteestaan reagoimattomaan aikuiseen. Vastustavasti kiintyneet lapset kyllä hakevat vanhemman fyysistä läheisyyttä, mutta he toimivat useinkin ambivalentisti eli ovat sylisssä passiivisia, vihaisia ja vastustelevia. Heidän on vaikea ottaa vastaan lohdutusta. Lapset suuntavat tarkkaavaisuutensa mieluummin ympäristöön.



Vastustavasti kiintyneet lapset herättävätkin usein huomiota negatiivisilla tunteilla ja käyttäytymisellä. He eivät opi kuitenkaan käsittelemään toimintaansa, jos tunteita ei jaeta kenenkään kanssa eikä niistä keskustella.

meillä esikoinen oli jo yli 4v kun meni päiväkotiin ja pienempi oli juuri 2v täyttänyt , minusta 2v sopeutui isoveljeään parmmin päivkäkotiin kun esikoinen joka oli saanut olla kotihoidossa ekat neljä vuotta..

lapset sopeutuvat kyllä nopeasti ja kovatsi tykkäävät mennä hoitoon kun siellä kavereita ja tekemistä...

onhan 1,5v vielä niin pieni mutta jos saisit hänet vaikka perhepäivähoitajalle tai ryhmikseen jossa vähemmin lapsia kun päiväkodissa???

älä suotta murehdi, kyllä lapsi pärjää ja noista pienistä pidetään hyvä huoli =) itse tiedän kun olen päiväkodissa ollut töissä , juuri sellaisella osastolla jossa oli 9kk ikäsestä ylöspäin lapsia....=)

Voisihan noita vaihtoehtoja vielä katsella.

Ajattelin lähinnä kun tuo päiväkoti Punahilkka on tuossa ihan vieressä ja näkyy meidän takapihalta ja kuuluu lasten äänet sieltä :)

Olisi helppo poika viedä siihen ennen kouluun menoa.

T:ap