Mies ei ilmeisesti pääse synnytykseen koska on työmatkalla...

Tai mitä jos se isä vaan ilmoittaisikin työnantajalle perheenlisäyksestä ja tulevasta isyyslomastaan, johon hänellä on täysi lainmukainen oikeus..? Mitä luulette, voiko olla tällainenkin mahdollisuus kahden ääripään (jätetään äiti yksin synnyttämään ja viikoiksi yksin vauvan kanssa toipilaana tai sitten otetaan lopputili ja jäädään kotiin elämään sossun tuilla) välillä?



Vai onko niin, että jos nainen kehtaa jotain mieheltä pyytää sen lisäksi että mies tienaa enemmän kuin nainen, on nainen auttamatta typerä lehmä ja kusipäinen feministi joka ei tajua oikeasti elämästä mitään?

eli jää isyyslomalle samana päivänä kun työmatkan piti alkaa, syntyi lapsi tai ei. Ja isä myös varautuu siihen, että toimenkuvansa rukataan sellaiseksi, että vastaavaa tilannetta ei enää synny eli palkka laskee.

parin viikon isyysloman takia! Oikeasti täällä tuntuu nyt joillakin olevan realiteetit hieman hakusessa... Pari edellistä vastaajaa tuntuivat ainakin siltä, että heidän on ihan mahdoton joustaa joskus perheen hyväksi. Ei kai nyt herran tähden synnytykseen osallistuminen ole sama asia kuin työttömäksi heittäytyminen ja kaiken elämän lopettaminen???

Joka päivä miesten ja naisten toimenkuvia tarkistetaan. Jos mies laittaa perheensä työn edelle niin hän samalla kertoo työnantajalle omasta sitoutumattomuudestaan

Minä jouduin sattumien summasta synnyttämään esikoisemme yksin. Miehellä ei edes silloin ollut "reissutyö" kuten nykyisin, kun työmatkat suuntautuvat Aasiaan ja USA:a.



Esikoisemme syntyi täysin "puun takaa" alle viidessä tunnissa viikon 37 alussa. Mies sattui juuri silloin olemaan Saksassa "viimeisellä matkalla" ennen synnytystä. Samana aamuna oli lähtenyt ja paluu seuraavana iltana. No, Murphyn laki kun on mikä on, niin vauva päätti sitten tulla lähes syöksynä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta.



Kokemus ei ollut kauhea. Oikeastaan 2 jälkimmäistä synnytystä, joissa mies on ollut mukana eivät henkisesti poikkea tästä ekasta paitsi siinä, että isä oli tietenkin jakamassa se THE hetken ja vauvan ensi henkäykset. KYllä se on ollut tärkeää, vaikkakaan mulla ei mitenkään 2 myöhempää synnytystä ole muistoissa kirkkaampaa tai arvokkaampaa vain siksi että mies oli paikalla.



Oma mieheni on todella keskeisessä roolissä ja johtavassa asemassa yleensä maapallon toisella puolella tapahtuvissa projektien käyntiinajoissa. Siltikään ei tulisi edes mieleen, että lasketun ajan läheisyydessä joutuisi tuollaiselle komennukselle. Ihan lasten tärkeät harrastustapahtumatkin aiheuttavat matkojen sumplimista kun vaan mahdollista. Lapsen syntymä estäisi matkustamisen kokonaan. Jos jostain paikasta saa tuon takia eron niin outoa on...

Vastaavasti "viimeisellä matkalla" ennen vauvan syntymää, kuten tuossa aikaissemmin kirjoittaneellakin. Ihan hyvin se synnytys sujui ilman miestäkin. Itselleni tilanne tuli yllättäen, mutta sinä ehtisit myös varautua tilanteeseen. Voisit pyytää jonkun muun tukihenkilöksi synnytykseen jos tunnet sitä kaipaavasi.



Itse kyllä ymmärrän, että on joitain hommia, joista on vaikea olla pois. Projektihommat menevät ohi, jos jää kotiin isyyslomalle ja joku muu tekee työt. Se on sitten eri asia, onko se jatkon kannalta "raskauttavaa". Kannattaa varmaan miettiä asiaa miehen kanssa. Itsekin ajattelen niin, että synnytyksestä kyllä selviää hyvin ilman miestä, mutta itse ainakin haluaisin miehen kotiin alkuviikoiksi. Ei oma mieheni paria päivää pidempiä isyyslomia ole pitänyt, mutta on kuitenkin tullut illaksi kotiin ja ollut mukana vauvan hoidossa. Varsinkin esikoisen kanssa on tärkeää päästä harjoittelemaan vauva-arkea alusta alkaen.

Kehuskelette täällä ökyelintasollanne ja vihaatte köyhiä.



Olisit ottanut varastomies-Reiskan ukoksesi. Ei olis työmatkoja! Mutta ei se 1600 euron palkka kelpaa, ei ei.



Työmatkamiehet usein kokeilevat erilaisia pilluja matkoillaan...

Kun minä mieheni "otin" (niinhän se just meneekin...) niin ei ollu raha mielessä ensimmäisenä. Ihmisillä nyt on erilaisia töitä. Kyllä me varakkaammat taidetaan olla paljon suvaitsevaisempia kuin 27:n kaltaiset katkeruuteensa tukehtuvat lähärit. Heh.

(en ole ap)

Kun minä mieheni "otin" (niinhän se just meneekin...) niin ei ollu raha mielessä ensimmäisenä. Ihmisillä nyt on erilaisia töitä. Kyllä me varakkaammat taidetaan olla paljon suvaitsevaisempia kuin 27:n kaltaiset katkeruuteensa tukehtuvat lähärit. Heh. (en ole ap)

täällä on monen niin vaikea ymmärtää että kansainvälisissä yrityksissä ei monesti tunneta käsitettä isyysloma eikä kaikista hommista oikeasti ole mitään oikeutta jäädä pois koska vaimo synnyttää, se olisi syy erottamiselle.

Ymmärrän että sua harmittaa mutta ole vihainen hetki ja sitten anna sen tunteen mennä ja keskity lähenevään synnytykseen positiivisin mielin.

On siitä yhä vieläkin katkera. Isä oli eläinlääkärinä ja joutui reissaamaan aika paljon työn perässä suuressa kunnassa. Äiti vieläkin naljailee siitä isälle.



Harmillista, mutta on naiset toki siitä selvinneet. Jos se matka todella on ihan pakko tehdä niin kai se niin sitten on, mutta on sinulla oikeus olla pettynyt. Ehkä silti kannattaa alkaa miettiä millä keinoin saisit tilanteen kohtuullisen mukavaksi itsellesi, kenet saisit mukaan miehen sijasta? Sisko, äiti, paras ystävä?

Se on väärin sinua kohtaan ja mies menettää jotain mitä ei voi ikinä saada takaisin. Onko hänellä käsitystä siitä miten kipeä ja tarvitseva olet todennäköisesti myös synnytyksen jälkeen? Ennen kaikkea hän menettää ensi hetket oman lapsensa kanssa!

tai doula eli paras ystäväsi



relaa- miehet ovat sellaisia- totuus eli juuri tuo miesten itsekkyys paljastuu kun esikoinen syntyy- viimeistään- sorry



t. feministi, 2 lasta ja mies

vauvantulosta? Aivan varmasti asia olisi osattu huomioida, jos miehesi olisi ajoissa kertonut töissä, että tämä aika pitää rauhoittaa matkojen suhteen.

Kun minä mieheni "otin" (niinhän se just meneekin...) niin ei ollu raha mielessä ensimmäisenä. Ihmisillä nyt on erilaisia töitä. Kyllä me varakkaammat taidetaan olla paljon suvaitsevaisempia kuin 27:n kaltaiset katkeruuteensa tukehtuvat lähärit. Heh. (en ole ap)

Ymmärrän muuten kommenttisi täysin, mutta tuo lähäriveto teki sinusta itsestäsi naurettavan :(

Itse arvostan lähihoitajien työtä suuresti vaikka teen ihan muunlaista hommaa.

Kyllä voisin mennä ystäväni tai äitini kanssa sinne synnytykseen. En usko että se mies siellä on mitenkään korvaamaton.



MUTTA kyllä minua ainakin harmittaisi jos mies olisi vauvan ensimmäiset viikot poissa. Vauvanhan voisi ap:n tapauksessa olla reilusti yli kuukauden ikäinen ennen kun isä edes ensikertaa näkee lastaan!

Ehkä joissakin paikoissa sitten meno tosiaan on tuollaista; jos työntekijä saa lapsen, hän on automaattisesti vaarassa joutua irtisanotuksi tai ainakin tippua uraputkesta.



Itse en ole ikinä tavannut ketään, jonka töissä olisi tuollainen linjaus, mutta näköjään näitäkin paikkoja sitten on. Minulla ja kaikilla tutuillani on riittänyt ihan se, että kertoo ajoissa tulevasta perhetapahtumasta ja aina se on järjestynyt. Todella surullista jos nämä vastaajat olivat tosissaan ja heillä töissä on oikeasti se linja, että työ ennen perhettä. Käsittääkseni kaikki tutkimukset tukevat sitä, että mikäli työntekijän perhetilanne on hyvä, myös hänen jaksamisensa ja työpanoksensa on aivan eri luokkaa kuin niiden loppuun ajettujen ja nurkkaan ahdistettujen. Kummallista etteivät jotkut työnantajat vieläkään sitä tajua.



Toki tiedän myös isiä, jotka työkiireisiin vedoten jättäytyvät pois lastenhoidosta, mutta heidänkään kohdalla kyse ei ole siitä, että töistä tulisi kenkää jos menisi mukaan synnytykseen ja satsaisi viikon pari vauvan hoitoon että vaimo saa toipua, vaan siitä että isällä ei ehkä oma henkilökohtainen arvomaailma ole ihan kohdillaan ja hän kokee pääsevänsä töissä helpommalla. Tahtoo ns. poimia rusinat pullasta: saa lapsia ilman, että joutuu heihin panostamaan juuri mitenkään.



Tsemppiä ap ja toivottavasti kaikki menee hyvin!

Miten voi olla 6 viikon työmatka?

Minunkin mies on juuri 6 viikon työmatkalla, viikko vielä jäljellä. Ulkomailla on 6 viikkoa kestävä projekti, jossa häntä kaivataan. Eikä hänellä ole mitenkään reissutyö, kerran aikaisemmin on ollut työmatkalla. 2vuotta sitten oli 2 viikkoa toisella puolella maapalloa. Silloin olin raskaana, kuten myös nytkin, mutta viikkoja vasta reilu 20 joten eipä tuolla niin ole merkitystä. Kuitenkin molemmilla kerroilla on minulta kysynyt "luvan" matkoilleen. Ei takuulla lähtisi itsekään lasketun ajan nurkilla!

Mies voi ilmoittaa, ettei voi lähteä työmatkalle juuri silloin, jolloin työnantaja voi irtisanoa hänet, koska kieltäytyy työtehtävistä. Sitten otetaan tilalle sellainen, joka voi hoitaa työtehtävät silloin kun ne täytyy hoitaa. Mies puolestaan voi etsiä sellaisen työpaikan, jossa voi keskittyä perheasioidensa hoitoon.

hänellä on ehkä mahdollisuus vaatia työnantajaltaan oikeutta pitää lakisääteiset lomansa. Tällainen työntekijä nimittäin löytää usein myös nopeasti toisen työpaikan.

Tiedän myös työnantajia, joille se, että työntekijä asettaa työn perheensä edelle, aiheuttaa ennemminkin huolta työntekijän priorisointikyvystä kuin se, että työntekijälle työ olisi perhettä tärkeämpi.

Moni työnantaja on myös joutunut huomaamaan, että myös töiden kannalta on hyvä, että työntekijä on toisinaan myös vapaalla ja perheensä kanssa.

Joka päivä miesten ja naisten toimenkuvia tarkistetaan. Jos mies laittaa perheensä työn edelle niin hän samalla kertoo työnantajalle omasta sitoutumattomuudestaan

että harmittaa, itse en tuollaiseen suostuisi.



Mutta jos matka on pakko tehdä, selviät varmasti synnytyksestä ilman miestäkin. MUTTA: pyydä äitiäsi/siskoasi/ketä vain asumaan luoksesi siksi aikaa, kun mies on poissa. Saatat olla synnytyksen jälkeen huonossa kunnossa (jos leikataan tms) etkä pysty yksin hoitamaan vauvaa. Myös synnytyksen alkaminen kotona voi olla pelottavaa ensikertalaiselle, kun pitää yksin lähteä sairaalaan.



BTW, ei ennen tarvinnut yksin selvitä. Ilman miestä kyllä, mutta synnytyksessä ja lapsivuodeaikana apuna oli liuta muita naisia.