Lue keskustelun säännöt.
Olen niin itsekäs, että tekisin abortin, jos sikiöllä todettaisiin esim. Down
30.09.2010 |
Niin, uskallan täällä sen tunnustaa. En haluaisi vammaista lasta, vaikka tiedänkin, että Down-ihmiset ovat useiin aikuisina omatoimisia ja iloisia ihmisiä. Abortoisin myös, jos sikiöllä todettaisiin muita (vakavia) häiriöitä.
Taidan olla natsi.
Kommentit (82)
AP:lle: Et todellakaan ole natsi. Tottakai perheen täytyy punnita omat voimansa ja kaikkein surullisinta on, jos vammainen lapsi syntyy perheeseen, jossa ei ole voimavaroja asian hoitamiseen.
Meidän perheessä on Down-lapsi ja en aikanaan halunnut mitään seulontoja, koska tiesin, että pystyisimme hoitamaan myös vammaisen lapsen. Toisaalta tiedän myös, että jos meille vielä tulisi lapsia, osallistuisin seulontoihin. Useamman vammaisien hoitamiseen meillä ei olisi taitoja eikä voimia.
Mutta siis: omat voimat täytyy tuntea ja toimia niiden mukaan. Moralisointi ei auta ketään!
Kiitos siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti jos asia jäisi huomioimatta ja perheeseeni tulisi siten kehitysvammainen lapsi rakastaisin ja kasvattaisin hänet miljonilla pusuilla täydestä sydämestäni.
Mutta abortoisin, jos tietäisin etukäteen.
mutta en yksinomaan itsekkäistä syistä sillä meillä 2 isompaakin lasta ja vammainen lapsi muuttaisi heidänkin elämäänsä liikaa valitettavasti. Se on koko perheen "taakka" ei pelkästään vanhempien.Sitä paitsi esim down-lapsia on myös hyvin sairaitakin! Kaikki heistä eivät ole hyväntuulisia hyvinvoivia auringonpaisteita..
ota huomioon että se syntynyt vauva on aivan eri asia kuin jokin rv12 oleva sikiö!
ota huomioon että se syntynyt vauva on aivan eri asia kuin jokin rv12 oleva sikiö!
vastaukseen menee kuukausi hyvinkin. Eli harvoin down on tiedossa alle 12. viikon.
18-viikkoinen on taas jo ihan oikea vauva eikä mikään sikiö, pitää synnyttää alateitse, ei ole mikään kaavinta-abortti.
Ensin saa lääkityksen, joka tappaa sikiön, ja sen jälkeen se synnytetään kuolleena. Näin se käytännössä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta jokainen saa päättää tuollaisista asioista ihan oman perheensä kesken. Jos tuntuu, että joko fyysiset tai psyykkiset voimavarat eivät riitä vammaisen lapsen hoitoon, niin eiköhän keskeytys ole paras ratkaisu.
Itse odotan vasta ensimmäistäni ja tätä on kaivattu niin kauan, etten varmaankaan pelkän downin takia päätyisi keskeytykseen. Eri asia ovat sitten ne varmaan kuolemaan johtavat ominaisuudet.
Tiedäthän että moni paljon vaikeampi kromosomimuutos kuin down tulee lähes aina yllätyksenä. Kaikkea ei tutkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos sairas lapsi syntyy niin siihen sopeudutaan mutta jos asia varmistuisi raskauden aikana tekisin minäkin abortin. Se vaikeasti vammainen lapsi kuitenkin muuttaa koko perhen elämän lopullisesti!
lapseen sopeuduttaisiin, jos yllättäen tulisi. Mutta downiin ei sopeuduttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän voi olla todella sairas koko lyhyeksi jäävän elämänsä! Huomaan että kaikki eivät tiedä tosiasioita. Down-lapsia on tyystin erilaisia toisilla vammat lieviä toisilla hyvin vaikeita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nykyään tunnen voimavarani. En vain mitenkään jaksaisi kehitysvammoja, kun näiden perusterveidenkin kanssa on kyllä tekemistä ja saan nykyäänkin nukkua vain 3-5h öisin.
koska vaihtoehtoja ei ole. Etukäteen tiedettyyn ei ole, koska on vaihtoehto.
lapseen sopeuduttaisiin, jos yllättäen tulisi. Mutta downiin ei sopeuduttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos yllättäen tulisi? Downit ovat harvoin vaikeasti kehitysvammaisia tai erityisen sairaita. Joku ei tiedä tätäkään tosiasiaa.
se kyky sopeutua. Jos kerran pakosti voisi sopeutua vaikeasti vammaiseen, niin eihän silloin voisi olla sopeutumatta lievemmin vammaiseen. Ei se etukäteen tiedetty voi siihen vaikuttaa.
Ja kyllä kiitos tiedän, että kaikkia vammoja ei pystytä etukäteen paikallistamaan, vauva voi vaurioitua synnytyksessä tai vammautua myöhemmässä elämässään, enkä tietenkään syntynyttä ihmistä rupeaisi tappamaan.
se kyky sopeutua. Jos kerran pakosti voisi sopeutua vaikeasti vammaiseen, niin eihän silloin voisi olla sopeutumatta lievemmin vammaiseen. Ei se etukäteen tiedetty voi siihen vaikuttaa.
voisi ottaa vammaista lasta perheeseen. Jälkimmäistä kun ei voi valita. Ihan sama jos menisit papakokeeseen ja sieltä hyvän tuloksen saatuasi olisit iloinen että sinulla ei ole syöpää. Eikä haittaisi ollenkaan vaikka syöpä muhisi vaikkapa keuhkoissasi.
AP:lle: Et todellakaan ole natsi. Tottakai perheen täytyy punnita omat voimansa ja kaikkein surullisinta on, jos vammainen lapsi syntyy perheeseen, jossa ei ole voimavaroja asian hoitamiseen.
Meidän perheessä on Down-lapsi ja en aikanaan halunnut mitään seulontoja, koska tiesin, että pystyisimme hoitamaan myös vammaisen lapsen. Toisaalta tiedän myös, että jos meille vielä tulisi lapsia, osallistuisin seulontoihin. Useamman vammaisien hoitamiseen meillä ei olisi taitoja eikä voimia.
Mutta siis: omat voimat täytyy tuntea ja toimia niiden mukaan. Moralisointi ei auta ketään!