Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tapahtui anoppilassa:
28.09.2010 |
Olin raskaana ja voin pahoin, minun oli syötävä säännöllisesti, jotta oloni olisi pysynyt edes siedettävänä.
Olin nukkumassa ja kun heräsin, kuulin muiden olevan syömässä, joten menin pöytään. Saapuessani ruokahuoneeseen huomasin muiden syövän rapuja, kullakin oli oma puolikas. Jokaiselle pöydässäolijalle oli varattu puolikas rapu (ei siis mitään jokirapuja, vaan suurempia), eikä pöydässä ollut niitä enää. Anoppi sanoi: "Ostimme rapuja, mutta sinun ei varmaankaan tee mieli, vai mitä? Et varmasti saa edes syödä rapuja." Sieraimiini leijaili ihana ravun tuoksu, mutta sanoin, ettei erityisemmin tehnyt mieli, istuin alas, ja löysin pöydältä kinkkupaketin. Söin siis kuvottavaa kinkkua ja katsoin, kun muut nautiskelivat ravuista. Kyllä korpesi ja loukkaannuin.
Tietty olisin voinut sanoa, että itse asiassa minun teki kovasti mieli rapua ja etten kyllä koskaan ole kuullut, ettei raskaana saisi syödä rapuja, mutta se olisi tarkoittanut sitä, että joku pöydässäolijoista olisi joutunut jakamaan oman rapunsa kanssani.
Kunhan valitin, kiitos.
Kommentit (22)
Kiitoksia, yritän aina käyttäytyä ja päästä harmistuksistani ylitse. Anopin kanssa siinä onnistunkin, mutta oman äitini kanssa en. Menetän tulipunaisella sekunnilla hermoni ja annan palautetta joka asiasta ja heti.
Luulen kyllä että erotus on siinä että vaikka anoppini on luja ja sanoo mielipiteensä herkästi, hän ei tuputa, kuten oma äitini, joka tekee sumeilematta päätökset puolestani ajatuksella 'ei se kuitenkaan itse osaa päättää oikein'. Ja sitten palaa hermot.. :)
Nyt on kyllä oppinut hänkin kysymään mielipidettäni huomattuaan että jää asioista sitten ulkopuolelle jos ei osaa käyttäytyä, koska en sitten vaan pidä yhteyttä. Helpompaa se on, kun tapella ja lyödä päätään seinään. Hänelle on vaikea hyväksyä että teemme asiat tavallamme, eikä hänen tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kyseessä oli taskuravut.
Ap