12-vuotias ei uskalla lähteä leirille :-(
Meillä 12-vuotias poika joka harrastaa urheilua, on siihen motivoitunut ja joukkueensa luottopelaajia. Nyt tuli kutsu/käsky viikonloppuleiristä koko joukkueelle, mutta mutta... meidän poika ei halua lähetä, koska pelkää ettei saa nukuttua tai että herää yöllä painajaiseen eikä voikaan pyytää äitiä peittelemään kuten kotona.
Pojalla on kauhea stressi asiasta, koska tietysti muut jätkät ovat ihan innoissaan reissusta ja koska selkeästi hänenkin pitäisi mennä. Ehdottelee nyt meille että lähdetään jollekin perhematkalle tuolloin, että saa siitä syyn... Eilen itkeskeli ja eoätoivoissaan jo ilmoitti loepttavansa koko lajin, jos tämmöisiä alkaa nyt tulla. Mitähän ihmettä tässä tekisi?
Kommentit (12)
älä pakota. Joskus, ehkä piankin, halu olla leirillä on kovempi kuin koti-ikävä. Muuta syytä tuohon pelkoon ei kai ole?
Pari kertaa olimme reissuissa mukana, emme kuitenkaan samassa huoneessa.
Nyt menee jo reippaana ilman vanhempia.
Teidän täytyy tehdä tuolle asialle jotain, muuttuu tulevaisuudessa vielä SUUREKSI ongelmaksi muuten.
Älkää paapoko liikaa niitä poikia!
että vanhemmista pitää joidenkin lähteä mukaan huoltajiksi/valvojiksi tai näin ainakin turvallisuudenkin takia pitäisi olla. Onko teidän mahdollista jommankumman vanhemmista lähteä? jatkossa miettisin kyllä miten ihmeessä poika on noin arka, johan tuosta kiusatuksikin joutuu jos kavereille selviää.
ilman vanhempia. Emme ole kokeneet tarvetta PAKOTTAA yökylään kavereille. Yhdellä leirillä oltiin, mutta siellä toinen vanhemmista oli mukana valvojana samassa luokkahuoneessa. Se reissu meni hyvin, mutta ei poika kauhean innostunut ollut eikä haikaile uudelle.
Tällä leirillä pojat nukkuu huoneissa keskenään. Vähän ajattelin että jos pojan saisi lähtemään sillä, että muu perhe menee samaan paikkaan lomalle, mutta sekään ei oikein tunnu nyt auttavan. Poika kun ei ollenkaan kaipaa sellaista porukalla rymyämistä, tykkää käydä treeneissä ja olla kavereiden kanssa vaikka pyöräilemässä mutta viihtyy hyvin myös yksinään.
Mun on vaikea nähdä että tästä tulee SUURI ongelma tulevaisuudessa. En tunne ketään, joka ei jossain vaiheessa olisi alkanut haluta reissata ilman vanhempia enkä usko sen olevan vaarallista vaikka tuo vaihe tulisi vasta viiden vuoden kuluttua. Todennäköisestihän se tulee jo paljon aiemmin. Mutta nykyisyyden helpottamiseksi ehkä tosiaan yritämme keksiä jotain konstia rohkaista lapsi leirille.
ap
Kuulostaa aika riippuvaiselta tuo poika sinusta ap :(
kulkee itsenäisesti ja hoitaa asioita ihan reippaasti. Kaikki uusi vaan jännittää ja lisäksi näkee paljon painajaisia + on aina ollut huono nukkuja. Kaverithan ei saa tietää, ellei niille kerrota - ja onneksi meille on sattunut sen verran kivoja kavereita että tuskin ekaksi ajattelisivat ruveta kiusaamaan vaikka kuulisivatkin.
ap
ei millään halua lähteä yöksi muualle kuin mummolaan ( ja sinnekään ei ole mielellään menossa). Kavereille ei halua mennä eikä ole ikinä ollut
Nyt tilanne muuttui kesällä: kun mummon ja papan mökillä oli kivaa tekemistä ja minun piti lähteä kotiin jäi sinne "pitkin hampain" . aina välillä sanoi että jää, sit taas viiden min kuluttua että ei jää jne. Loppujen lopuksi jäi sinne ja kun tuli sieltä oli ihan innoissaan ja heti seuraavana viikonloppuna meni kaverille naapuriin.
Mielestäni kuuluu ikään. tyttö oli samanlainen 10-13 vuotiaana.
Keksikää vaikka joku oma meno sille viikonlopulle, laivalle tms. Ja sen takia poika joutuu jättämään viikonloppuleirin väliin.
Mun lapsi, 9-vuotias, oli vasta leirillä ekaa kertaa. Jännitin hirveästi hänen puolestaan, mutta onneksi se ei huomannut...
Otti otsalampun mukaan, ja käytti sitä kerran yöllä vessareissulla ja kerran aamulla kun heräsi ennen muita ja luki hiljaa kirjaa.
Ainakin meidän tapauksessa oli huoneessa useampi kerrossänky, ja lapsemme alapedillä. Ei tullut ongelmia.
Kuten joku jo vastasikin, jos ei halua mennä niin ei ole pakko, mutta kaikkeni tekisin, että rohkaisisin poikaa lähtemään.
Voi tosiaan ottaa otsalampun mukaan, ja sitten on myös sellaisia kirjaan kiinnitettäviä pieniä lukuvaloja, jotka valaisevat vain yhden sivun. Esim. Clas Ohlsonilla. Jos ei saa unta, ei saa, yhden yön valvominen ei maata kaada. Jos on ongelmia, voi lukea. Meillä myös poika oli tuossa iässä huono yökyläilijä, mutta meni kuitenkin, otti lampun mukaan ja luki, kun ei saanut nukuttua vieraassa paikassa.
Missään nimessä en järjestäisi tuolle viikonlopulla mitään perhematkaa tms., sehän vaan tukee tätä ns. "epätoivottua" käytöstä.
Ja ehkä kotonakin voisi jo opetella sitä selviytymistä ihan yksin yön yli (siis perhe toki kotona, mutta ettei äitiä tarvisi yöllä vaivata), selviytymistä painajaisista ja mahdollisesta unettomuudesta ym....
ihan ekaksi toteat lapselle, että ei ole pakko lähteä kotoa mihinkään jos ei halua. Kotona saa aina olla.
Mutta sitten mietitte yhdessä myös, että voisko siitä kuitenkin selvitä. mitä poika voi itse tehdä jos tulee painajainen (Käydä vaikka vessassa niin painajaistunne lähtee pois, voiko pitää yövaloa, lukea sarjiksia?) ja mitä pahimmillaan tapahtuu jos ei saa nukuttua - yhden viikonlopun kyllä selviääkin, joten oisko tuo nyt niin kauheaa? Ja niin edelleen.. Rohkaise lastasi selviämään itse, mutta pidä huolta, että hän tietää, ettei hänen ole pakko selvitä itse.