Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
5v ja painajaiset/pimeän pelko... apua tarvitsen!
27.09.2010 |
Pojalla on mennyt nukahtaminen ja yöt ihan kivasti jo monta vuotta, kunnes nyt 5v kynnyksellä on alkanut herätä yöllä... no aina on tullut aamuyöstä viereen, mutta nyt erona on se, että ei nukahda. Pelkää kuulemma pimeää ja muuta ei osaa oikein kertoa.
Poika haluaisi, että silitän, mutta en minä voi joka yö opettaa tapaa, että silitän 15 minuuttia, että uni tulee. Olen sanonut, että olen kyllä tässä vieressä ja pidän sylissä. Haluaa ihan, että pidän kasvotkin häneen päin, sekin on liian pelottavaa, että olen toiseen suuntaan. Sitten, kun tulee ilta ja vähänkin hämärää, ei halua olla sekuntiakaan yksin toisessa kerroksessa, eikä vessassa yksin ja omassa huoneessa pitää nykyään istua niin kauan, että nukahtaa.
Arvaatte varmaan ongelman - miten tätä pitäisi käsitellä. Jos tosiaan silitän ja istun vieressä, siitä voi seurata se, ettei osaa nukahtaa kohta ollenkaan enää yksin. En toisaalta muutakaan voi tehdä, jos toinen sanoo pelkäävänsä, kuin uskoa, että niin varmasti on. Mikä olisi kultainen keskitie? Onko muilla vastaavia kokemuksia, meneekö ohi? ja miten auttaa pimeän pelossa?
(Luin, että tässä iässä unet muuttuvat ja lapset alkavat nähdä painajaisia ja puhua unissaan/kävellä - ne, jotka sitä tekevät)
Kiitos neuvoista jo etukäteen!!
Kommentit (10)
myös tuota 'keksimistä', esim. pitää käväistä vessassa jne, että on aina pikkasen aikaa pidempää yksin siellä ns. pimeässä. Valoja tosin on jo niin, että niiden lisäämisen jälkeen on kaikki valot sitten päällä.
-ap
pimeänpelkoa. Laitettiin upotettaviin lamppuihin sellaiset yövalot, jotka paloivat koko yön. Kärsivällisesti piti vain viedä se lapsi aina yläkertaan ja halia pitkään sängyssä. Mä aloin keksimään kaikkea, että pesukone päällä, pyykit pitää ripustaa juttuja, että sain lapsen jäämään yksin ja sitten olikin nukahtanut heti. Meillä tuo on kestänyt ainakin sen parisen kuukautta eli vaatii kärsivällisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kesällä ja esikoulun alettua on ollut painajaisia. Unessa mm. Spidermanin kiiltävät silmät tulee lähelle ja jahtaa. Isä on nukkunut pojan kanssa muutaman yön. Puhui tästä myös esikoulun vanhemapainvartissa. Opettaja kertoi että muillakin on ollut painajaisia. Uskon että liittyy ikään ja kehitysvaiheeseen.
juuri näitä spidermanin silmiä :D mutta siis, painajaiset juu ovat normaaleita ja luin jostain, että tässä iässä myös yölliset kauhukohtauksetkin, mutta miten se jatkonukahtaminen tapahtuisi. Ja se pimeän pelkäämisen vähentäminen..
-ap
Nyt kesällä ja esikoulun alettua on ollut painajaisia. Unessa mm. Spidermanin kiiltävät silmät tulee lähelle ja jahtaa. Isä on nukkunut pojan kanssa muutaman yön. Puhui tästä myös esikoulun vanhemapainvartissa. Opettaja kertoi että muillakin on ollut painajaisia. Uskon että liittyy ikään ja kehitysvaiheeseen.
Ei olisi niin pimeää ja voisi nukkua yksinkin.
hämäräkin riittää tähän pelkoon. Yksi tietysti on valo päälle, mutta luulen, että illalla pelottaisi siitä huolimatta nukkumaan mentäessä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt muutaman viikon ollut täysin "hukassa" melkein 5v:n kanssa, ennen niin hyvin nukkuva/nukahtava lapsi on alkanut itksekellä jo nukkumaan mentäessä, heräilee ja vaihtaa omasta sängystään mun viereen melkein joka yö eikä suostu nukahtamaan ellei valo pala sekä eteisessä että hänen omassa huomeessaan. Sanoo näkevänsä unia ja kuulemma pelottaa mutta ei osaa kovin hyvin kertoa mikä pelottaa. Lisäksi tarhaan meno on alkanut ahdistaa vaikkei siellä ole tapahtunut mitään muutoksia. Ei kai noihin auta kuin aika ja sylissä pitäminen, kärsivällisyyttä siis =)
Hei
MInä jään pojan kanssa huoneeseen, kunnes on nukahtanut. Häntä pelottaa, piste. Se on mulle riittävä syy jäädä. On onneksi aina tosi väsynyt siinä vaiheessa, joten nukahtaa nopeasti.
Ap:n mainitsema 15 min ei kyllä musta ole pitkä aika istua lapsen huoneessa. Istun vieressä lattialla ja tarvittaessa silitän.
Usein sanoo, että pelottaa. Sitten pyydän kertomaan siitä pelosta ja sanon, että onkin aika pelottavan kuuloinen juttu. Pelkää ihan absurdeja asioita, kuten että karhu tulee sisälle. Totean sit myös että karhut ei voi tulla sisälle, mutta yritän olla vähättelemättä pelkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en silitä, koska se riittää mielestäni, että olen vieressä. Jos silitän joka ilta vielä päälle sen 15, niin tottuu varmasti nukahtamaan silittämiseen.
Meillä pelkää toistaiseksi vain pimeää. Itse en hirveästi pyydä niitä pelkoja kertomaan, nopeasti käsitellään, ettei keksi lisää siinä samalla, sellaistakin se lapsen mielikuvitus tekee.
Kiva tietää, että muilla on sama, mutta konkreettisia vinkkejä vielä täs kaipaa :) (ja tietoa siitä, että se menee ohi)
-ap
Hei
MInä jään pojan kanssa huoneeseen, kunnes on nukahtanut. Häntä pelottaa, piste. Se on mulle riittävä syy jäädä. On onneksi aina tosi väsynyt siinä vaiheessa, joten nukahtaa nopeasti.
Ap:n mainitsema 15 min ei kyllä musta ole pitkä aika istua lapsen huoneessa. Istun vieressä lattialla ja tarvittaessa silitän.
Usein sanoo, että pelottaa. Sitten pyydän kertomaan siitä pelosta ja sanon, että onkin aika pelottavan kuuloinen juttu. Pelkää ihan absurdeja asioita, kuten että karhu tulee sisälle. Totean sit myös että karhut ei voi tulla sisälle, mutta yritän olla vähättelemättä pelkoa.
Alue: Aihe vapaa
pimeänpelkoa. Laitettiin upotettaviin lamppuihin sellaiset yövalot, jotka paloivat koko yön. Kärsivällisesti piti vain viedä se lapsi aina yläkertaan ja halia pitkään sängyssä. Mä aloin keksimään kaikkea, että pesukone päällä, pyykit pitää ripustaa juttuja, että sain lapsen jäämään yksin ja sitten olikin nukahtanut heti. Meillä tuo on kestänyt ainakin sen parisen kuukautta eli vaatii kärsivällisyyttä.