Jos imetys ei onnistunut täysin jonkun lapsen kohdalla ja toisen kohdalla onnistui,

imetys millään ottanut onnistuakseen ja loppuikin kokonaan n2kk iässä. Tuntui ettei oikein oppinut imemään rintaa, eikä malttanut tehdä maidon eteen töitä, oli muutenkin aika malttamaton vauva.

Olin ajatellut että tuskin toistakaan tulen imettämään kun oli vain vastenmielinen kokemus asiasta, mutta vauva sitten päätti ihan itse jo heti synnyttyään että tätä hän haluaa. Pulloa ei huolinut, täysimetystä kesti 6kk ja osittain 1v2kk.

ei huolinut pulloa toisin kuin kaksi vanhempaa lastani. Siksi imetän edelleen, kun hän on jo 10 kk, vaikka kahdella edellisellä kerralla vauvat hylkäsivät rinnan alle puolivuotiaina. Lisäksi minulle ei kukaan silloin ollut kertonut tiheän imemisen kausista eli lapsentahtisesta imetyksestä, vaan kehotettiin antamaan pullomaitoa, kun "oma maito ei riitä", koska lapsi imi rintaa niin usein. Ja nyt on parempi itsetunto, enkä välitä enää pätkääkään, jos joku toljottaa, kun imetän.

ekalla tiukka kielijänne, josta puhui hammashoitaja, kun lapsi oli 6kk. Leikkautimme yksityisesti. Hyvä juttu, sillä äänneongelmia, r-kirjaimen sanoo vasta nyt, kun meni kolmannelle ja paljon on tehty työtä sen eteen. Eli leikkaus olisi todennäköisesti tehty myöhemmin joka tapauksessa. Synnytin Lohjalla, jossa vain tarjottiin rintakumi selviin ongelmiin saada lapsi imemään. Kätilöopistolla olisi leikattu kielijänne jo vastasyntyneeltä, jos se tiukaksi olisi todettu. Nyt tiedän siis pyytää kielijänteen tarkastusta ja tarvittaessa leikkausta.



Minulla siis onnistui toisen ja kolmannen imetys. Tosin aloitin 4kk iässä kiinteät, koska annoin mieluummin niitä kuin korviketta. Mulla jostain syystä lapset eivät tykkää oikean rinnan maidosta, joten siitä imettäminen on hankalaa ja aina jossain vaiheessa imetänkin vain vasemmalla. Imetin tosi kauan eli tytöt kummatkin noin 3-vuotiaiksi.



Eka hylkäisi rinnan tuttipullon takia. Itse olen varautunut niin (en muista nimeä, mutta) se laite, jolla voi pienelle antaa maitoa ilman tuttia ja sitten aventin hitailla tuttpulloilla. En niitä ole tarvinnut, mutta ekan imetyksen pilasi liian nopeasti maitoa antava tuttipullo sen kielijänteen lisäksi.



Mulle annettiin Lohjalla myös erilaiset ohjeet kuin toisella kertaa Kätilöopistolla eli Lohjalla kehottiin imettämään molemmista rinnoista joka kertaa. Kätilöopistolla vain yhdestä, jotta tulee sitä takamaitoa, joka on rasvaisempaa ja kasvattaa lasta.



Onnea matkaa. Kyllä, kyllä se voi onnistua.

Mitään kikkoja en ole tarvinnut itse imetykseen esim rintakumia. Kaikkien imuote on ollut hyvä. Jyväpussia käytin ennen imetystä jotta sain maidon hyvin herumaan.

Esikoinen oli pieni jo syntyessään(2800g) ja mielestäni söi ihan hyvin rinnalla mutta kun paino ei noussut käyrien mukaan piti ottaa korvikkeet mukaan. Neuvolassa vielä sanoivat että minulla on laihaa maitoa joka ei riitä vauvan kasvuun mikä ei kyllä pidä paikkansa. Eipä paino noussut korvikkeillakaan joten näin jälkikäteen olisi vain pitänyt jatkaa imetystä ja antaa kiinteitä siinä sivussa. Imetin 3,5kk.

Kakkosta odottaessa olin jo päättänyt että imetän ja annan aina päälle korviketta ettei taas tarvitse kuunnella neuvolassa valitusta alhaisesta painosta. Hyvin sujui sen 3kk jonka imetin.

Kolmannen kanssa suunnitelma oli sama mutta tämä neitipä ei suostunutkaan juomaan tuttipullosta. Kauhulla odotin neuvolakäyntiä kun paino ei tietenkään nouse niinkuin pitäisi. Mutta vauva piti huolen että maitoa riitti ja kasvu oli tasaista. Kiinteitä aloin antamaan 4kk iässä ja imetystä jatkoin 6kk ikään saakka.

Neljättä odottaessa olin luottavainen kun takana oli kuitenkin yksi onnistunut imetys. Mutta tällä kertaa vauva oli vähään tyytyväinen. Imetin häntä sen kokoajan minkä oli hereillä ja sitten unet 4-6h. Paino ei noussut vaan laski jolloin korvikkeet oli taas otettava mukaan. Pettymykseni oli suuri koska imetin häntä vain 1kk. Vielä tänä päivänäkään vaikka on jo taapero ei ilmoita nälkäänsä vaan syö kun ruokaa annetaan. Joinain kertoina on tullut 8h väli ruokailuissa(tutkimusten ja nukutusten vuoksi) eikä hän herätessään ole yhtään kiukkuinen. Jatkaisi vain touhujansa normaalisti. Muut lapsemme olisivat hyppineet jo seinille noin pitkän ruokailuvälin vuoksi.



Oma epäilykseni siihen miksi kolmannen imetys sujui niin hyvin muihin verrattuna on syntymäpaino. Hän oli meidän lapsista suurin(3880g). Toki on lapsilla temperamentti erojakin joista parhaiten eroaa neljäs, kaikki on aina hyvin eikä itke mistään.



Tiedän että imetys mietityttää mutta anna asioiden mennä niinkuin ne menee. Jos korvikkeet tarvitsee ottaa mukaan niin sitten ne otetaan. Liika stressi vain pahentaa asiaa.

Esikoisen kohdalla hankaluuksia tuottavia asioita oli varmaan nämä: Ensinnä raskausdiabetes, joka kuulemma monilla vaikeuttaa maidon nousua. Toisekseen tutti, jonka annoin lapselle tietämättömyyttäni jo alussa. Imetin kyllä tunti kaupalla, ettei se kokonaan selitä mutta ehkä osin. Kolmanneksi stressi, jota lisäsi äitini jatkuvat "ei se onnistu kuitenkaan kun ei minultakaan" ja neljänneksi lapsen kärsimätön luonne ja viidenneksi vielä tavalliset tuttipullot.



Tein mielestäni kuitenkin hirveästi työtä imetyksen eteen. Tunti kaupalla imetystä, kaiken maailman tissinlämmittimiä, pumppausta, kellon tahdilla menoa ja yrittämistä. Mutta no, tuli tuosta ihana lapsi ilmankin imetystä, eli koitan suhtautua seuraavaan vähemmällä stressillä.



Jäin miettimään tuota toisen rinnan hylkäämistä. Esikoinen ei tykännyt vasemmasta rinnasta, mutta koitin sitkeästi imettää siitäkin. Miten sinulle, joka imetit enemmän toisesta rinnasta, kävi rintojen koon suhteen? Paisuiko toinen kovasti?



Ja miten tuo imetysohje nyt siis menee, kun imetystuki-ihmiset sanoivat että rintaa pitää vaihtaa tiheään jotta tilaa lisää maitoa..? Miten sitten käy takamaidon kanssa? Ehkä se oli syynä lapsen huonoon kasvuun sitten?



ap

Imetin molempia lapsiani kaikkien sääntöjen mukaan ja kokeilin rauhallisesti kaikki niksit. Lapsilla iso ikäero, eli elämäntilanteet olivat täysin erilaiset ja saamani tuki oli erilaista. Silti imetykset menivät ihan saman kaavan mumaan. Lopputuloksena se, että molemmille piti antaa lisämaitoa jo pienestä pitäen ja vähitellen imetys alkoi vähentyä. Ekaa osittaisimetin 6 vkoa ja se oli kamalaa, tokan kohdalla kamalaa osittaismetystä 4 vkoa, jonka jälkeen imetys on ollut siedettävää, mutten kykene ruokkimaan vauvaa täysin pelkillä rinnoilla. Nyt osittaisimetystä 9 vkoa ja katsotaan mihin asti sujuu. Vauva nyt alkanut itse vähentää rinnalla oloa ja repiä itseään irti tissistä noin 5-10 min syönnin jälkeen.

itsensä rinnalta repiminen kuulostaa rintaraivarilta joka on normaalia. Googleta.



Hyviä neuvoja on ap saanukin, mutta vielä lisäisin oleellisen eli syö ja juo hyvin. ÄLÄ LAIHDUTA heti. Monille mammoille tulee kiire laihduttaa vauvakilot heti pois ja se on usein sen imetyksen loppu sitten.

maito kyllä nousi, mutta ehtyi nopeastoí eikä imettänyt kuin muutaman viikon.



Toisen lapsen kanssa kivempi elämäntilanne ja maitoa tulee.

olin mukana yhden lehden laihdutushaasteessa ja siellä ravintoterapeutti sanoi mulle imettäessä riittävän 1900kcal. Huomasin pian ettei se ole totta, ja lakkasin vahtimisen. Join kyllä paljon aina.



Elämäntilanne oli esikoisen kohdalla kyllä tosi mukava niinkuin on nytkin, mutta esikoisen huono painonnousu aiheutti imetyspaineita yhdessä oman äitini lannistaviin lausahduksiin. Alkoi tuntua mahdottomalta onnistua lainkaan, kun vauva ei myöskään jaksanut lainkaan keskittyä imemiseen maidontulon tasaannuttua.



No, ei auta kuin kokeilla paremmalla tietämyksellä ja toivoa parasta.



ap

että tämä kolmas oli vauva jolla oli heti ihan erilainen meininkin imetyksen kanssa. Osasi heti ottaa lähes täydellisen imuotteen vaikka mulla onnettoman matalat rinnanpäät. Kaksi ekaa eivät koskaan oppineet imemään ilman rintakumia ja alkoivat sen takia saada rintaraivareita ja menivät kokonaan lakkoon. Siihen se sit tyssäs heidän kohdallaan...