Te jotka olette viimeksi masturboineet yli vuosi sitten,

25-vuotiaana raskaana ollessaan. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä omasta näkökulmasta, kun itselle se on ollut tapana 13-vuotiaasta. Minulla on omat epäilykseni siitä, että tällainen henkinen seksuaalinen kehittymättömyys muodostuu suhteessa ennen pitkää rasitteeksi. Onko muita naisia, jotka eivät koskaan ole kokeneet tarvetta masturboimiseen murrosikäisenä? Mikä herätti teidät seksuaalisesti?

Heippa masturboin aina silloin tällöin, kun tulee kova seisokki eikä meinaa lerpahtaa ja silloin kun vaimollani on kuukautiset.

Heippa masturboin aina silloin tällöin, kun tulee kova seisokki eikä meinaa lerpahtaa ja silloin kun vaimollani on kuukautiset.

Olisit lukenut kysymyksen vai ovatko vaimosi kuukautiset kerran vuodessa.

kertokaa suhtautumisestanne masturbointiin. Kerro myös kuinka usein rakastelet kumppanisi kanssa.

Mikähän tossa nyt mätti? nussin 90 kertaa kuussa ja masturboin vuodessa 24 kertaa riittääkö vastaus?.

Minä olen oppinut masturboimaan vasta kahden lapsen äitinä, yli kolmekymppisenä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Luulisin että hormonitoimintani on voimistunut, tai ehkä olen vaan paremmin sinut kehoni kanssa. Olen kyllä kuullut muistakin naisista, jotka muuttuvat iän myötä viirilimmiksi, ja naisen seksielämän pitäisi kai olla parhaimmillaan nelikymppisenä.

25-vuotiaana raskaana ollessaan. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä omasta näkökulmasta, kun itselle se on ollut tapana 13-vuotiaasta. Minulla on omat epäilykseni siitä, että tällainen henkinen seksuaalinen kehittymättömyys muodostuu suhteessa ennen pitkää rasitteeksi. Onko muita naisia, jotka eivät koskaan ole kokeneet tarvetta masturboimiseen murrosikäisenä? Mikä herätti teidät seksuaalisesti?

Tuntuu niin oudolta että jotkut naiset vasta 20-30-vuotiaana alkavat "harrastamaan" masturbointia...itse aloitin jo nuorena ja tuntui että teininä sitä oli koko ajan kiimassa..ei tarvinnut kuin olla vastakkaista sukupuolta lähellä niin johan pikkuhousut kostui.

Edelleenki 27v kiihotun nopeasta,pieni kosketus niin olen valmiina..



Mielenkiintoinen aihe,ettekö nuorena tuntenut tarvetta masturbointiin?Kai teillä jonkinlaisia haluja on ollut?

Minä olen oppinut masturboimaan vasta kahden lapsen äitinä, yli kolmekymppisenä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Luulisin että hormonitoimintani on voimistunut, tai ehkä olen vaan paremmin sinut kehoni kanssa. Olen kyllä kuullut muistakin naisista, jotka muuttuvat iän myötä viirilimmiksi, ja naisen seksielämän pitäisi kai olla parhaimmillaan nelikymppisenä.

25-vuotiaana raskaana ollessaan. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä omasta näkökulmasta, kun itselle se on ollut tapana 13-vuotiaasta. Minulla on omat epäilykseni siitä, että tällainen henkinen seksuaalinen kehittymättömyys muodostuu suhteessa ennen pitkää rasitteeksi. Onko muita naisia, jotka eivät koskaan ole kokeneet tarvetta masturboimiseen murrosikäisenä? Mikä herätti teidät seksuaalisesti?

Minä nainen muistan masturboineeni joskus 10-11 vuotiaana ensimmäisiä kertoja ja siitä lähtien se on kuulunut elämään ihan oleellisesti

....kaikki naiset tumputtaa jo ihan nuoresta lähtien, Jotkut vaan peittä sen esim. puhtaanapidon taakse. Pesevät omaa elintään monta kertaa päivässä....pelkkää runkutusta...

Että ei olisi mitään ongelmia masturboida. Minä en tiedä mistä mun estot itseeni koskemiseen johtuu. Mutta olen todellakin joutunut tietoisesti harjoittelemaan sitä vuosia, ennen kuin olen oppinut nauttimaan omasta kosketuksesta. Vielä aikuisenakin meni vuosia, että vaikka olisin ollut alussa kiihottunut, niin oman käden kosketus sai kaiken lopahtamaan. Epäilen, että minua on lapsena komennettu pimpin koskemista, ainakin se tuntuisi loogiselta selitykseltä. Itse en kyllä muista mitään, joten arvailuksi menee.

....kaikki naiset tumputtaa jo ihan nuoresta lähtien, Jotkut vaan peittä sen esim. puhtaanapidon taakse. Pesevät omaa elintään monta kertaa päivässä....pelkkää runkutusta...

Olen 22 vuotias nainen ja masturboin ennen kerran päivässä kurkulla. Mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta, paikat tulehtuivat ja kutisivat. Lääkäriin ja rasvaa monttuun. Nyt olen siirtynyt käyttämään banaania.

En ole harrastanut seksiä enkä masturboinut nyt yli kolmeen vuoteen. Se ei vain kiinnosta. Se on vähän samanlainen tunne kun olet erittäin väsynyt ja pitäisi aloittaa siivoaminen tai tiskaaminen. Sitä keksii niin tekosyitä ja paljon parempaa käyttöä tuolle ajalle.



Syy miksi olen täälä palstalla on juuri se että yritän etsiä itsestäni sitä jotain mikä puuttuu. Tiedän ettei tämä ole normaalia. Mutta tätä palstaa lukiessani tuntuu että tuo jokin on vain entistä enemmän hukassa.



M28

Eihän tuo tuollainen ole normaalia, minusta tulee ainakin ärtyisä paska jollen saa pillua viikkoon tai runkatakseni. Kyllähän täällä asiaa on paljon luulisi sinunkin syttyvän, tuo olotilasi voi olla psyykkeen puolella.

Olet kyllä varmasti oikeassa. Psyykkinen juttuhan tämä on.



Kun tätäkin palstaa olen nyt lukenut jonkun verran ja tutustunut ihmisten ongelmiin niin mielenkiinto seksiä kohtaa vain vähenee. Seksi tuntuu niin kovin työläältä näiden kirjoitusten perusteella. Kukaan ei ole enää tyytyväinen mihinkään. Tuntuu että tavallisella tallukallakin pitää vähintään olla kotona panokeinu, pinkki gag ball, ruoska, 10 panoparia ja valtava lerssi. Ilman niitä et ole mitään.

Joskus teini-ikäisenä siis viimeksi. Parisuhteessa ollessani en ole masturboinut, enkä koe tarvetta sille. Seksiä vaihtelevasti, yhdestä neljään kertaan viikossa.

Nuorempana sitä harrastin päivittäin, mutta parisuhteen/avioliiton ja lasten syntymän myötä se on käytännössä jäänyt kokonaan omalta osaltani. Joskus on mielessä, että voisihan se olla kivaa, mutta koen, ettei mulla ole aikaa ja tilaisuutta.



Itse masturbointiin en siis suhtaudu negatiivisesti enkä kielteisesti lainkaan, päinvastoin minusta on oikein tärkeää naisten tutustua omaan kehoonsa ja seksuaalisuuteensa myös tällä tavalla. Itse vain haluaisin sen pitää omana, yksityisenä asianani, josta en halua puhua mieheni kanssa, enkä halua hänen olevan paikalla. Miehen läsnäolo, sekä tietoisuus masturboimisestani (siis vaikkei olisikaan läsnä) aiheuttaa "lerpahduksen", eli ei kiinnosta enää pätkääkään, enkä pysty keskittymään itse toimintaan, kun mielessä pyörii vain, että "tuossa se mies tuijottaa" tai "tuolla se istuu sohvalla miettimässä mitä mä teen".



Mieheni kanssa en rakastele, mutta seksiä harrastamme aina kun mieheni sitä haluaa. Käytännössä se tarkoittaa joskus 8-10 kertaa viikossa, toisinaan taas 1-2 kertaa kuukaudessa, raskaus- ja imetysaikoina ei ollenkaan. Rakastelu on mielestäni jotakin hempeää ja hellää, enkä pysty millään kumpaakaan termiä yhdistämään meidän seksielämäämme.

Itse en ainakaan edes kirjoitteli tänne, jos olisin tyytyväinen. Tyytyväiset siis paneskelevat eivätkä luuhaa täällä.

Seksi tuntuu niin kovin työläältä näiden kirjoitusten perusteella. Kukaan ei ole enää tyytyväinen mihinkään.

Olet kyllä varmasti oikeassa. Psyykkinen juttuhan tämä on. Kun tätäkin palstaa olen nyt lukenut jonkun verran ja tutustunut ihmisten ongelmiin niin mielenkiinto seksiä kohtaa vain vähenee. Seksi tuntuu niin kovin työläältä näiden kirjoitusten perusteella. Kukaan ei ole enää tyytyväinen mihinkään. Tuntuu että tavallisella tallukallakin pitää vähintään olla kotona panokeinu, pinkki gag ball, ruoska, 10 panoparia ja valtava lerssi. Ilman niitä et ole mitään.

muista että olet VAAN vauvalehden foorumilla