Olen " virikelapsen" äiti. Haukkukaa, kysykää, neuvokaa. :)

sitten pikkuhiljaa kertoilla niitä asioita, kun on ensin " suututtanut" kaikki veronmaksajat, jotka kustantavat sinun lapsesi hoitoa, koska äiti on liian laiska.

" Kyllä ap huomaa, että sinua saa haukkua ja itsetuntosi kestää

kritiikin, joopa joo ja lehmät lentää.

Mitä tulet tänne sillä asenteella että sinua saa kritisoida ja sitten suurinpiirtein haistattelet kaikille jotka niin tekevät?? "





Tottahan toki minua saa kritisoida! Olen tullut siihen tulokseen, että tällä palstalla suurin osa on tylyjä toisten pilkkajia, siispä sopudun vain vallitsevaan ilmapiiriin ja " uin kuin kala vedessä" täällä joukossanne :DDD



Että antaa palaa vaan, jos on jotain hampaankolossa minunlaistani laiskimusta kohtaan.



ap

Onko sinullakin lukihäiriö? Etkö huomannut lainausmerkkejä viestin alussa? Vastasin lainatun viestin perään.



ap

??

Ei,minä kirjoitin ap:lle viestin alunperin.

Olen pitkälti samanlaisesa tilanteessa ja puolipäivähoito esikoisellemme on auttanut suuresti niin esikoista kuin minuakin. On olemassa vammaisia lapsia jotka kaikesta ihanuudestaan huolimatta voivat käydä välillä hyvinkin raskaaksi muille sisaruksille. Arki ei ole tavallisinta perhe arkea ainakaan meidän perheessä.

Nyt, öitä kaikille!

kirjoitan olet laiska ja sinä vastaat en ole. Sanon olet huono äiti, sanot en ole. Sanon ajattelet vain itseäsi, sanot en vaan lastani.



....sinusta ei selvästikään ole käymään yhtään aikuismaisempaa keskustelua asiasta, joten jätän sinut omalta osaltani rauhaan. En sinun tilannetta todellakaan tiedä, mutta itse en laittaisi lastani hoitoon, jos kotona olisin. Minä kun haluan itse nähdä lasteni kehityksen enkä vain kuulla siitä hoitotäteiltä.

" Säälittävää touhua ap, eikö kannattais kertoa kaikki faktat jo siinä aloitusvestissä, eikä

sitten pikkuhiljaa kertoilla niitä asioita, kun on ensin " suututtanut" kaikki veronmaksajat, jotka kustantavat sinun lapsesi hoitoa, koska äiti on liian laiska. "







En kertonut koko tarinaa heti aloitusviestissä ihan syystä. Oletteko huomanneet että kaikki " kotiäidit, jotka vievät esikoisen hoitoon ja ovat vauvan kanssa kotona" niputetaan samaan laiskojen, tyhmien ja saamattomien joukkoon? Kyselemättä mitään taustoja.



Kummastakaan lapsistani ei näy päälle päin mitään vikaa olevan, vaikka sairaita ovatkin. Ulkopuoliset eivät voi perhettämme katsomalla päätellä tilanteestamme yhtään mitään.



Te tuomitsijat, neuvojat ja sättijät, kannattaisiko joskus miettiä pidemmälle, ennenkuin olettaa jotakin?



ap

Unohtakaa kuntosali ym. harrastuksenne iltasella äidit! Ettette missaa minuuttiakaan!

Vähät lapsen hyvinvoinnista, kunhan vaan on kotona silmän alla, ilman kavereita ja useimmiten myös vailla äidin syliä tai jaksamista.

Joku kirjoitti ettei laittaisi lasta hoitoon jos olisi kotona. Hah! Saappa oikein vaikeastivammainen lapsi, mitä se vaatisikaan sinulta ja muilta lapsiltasi.

Älä tuomitse tilanteita joista et mitään tiedä.

Huh huh, nyt riitti minullekin, menen nukkumaan. Uskon kuitenkin että AP on tehnyt ratkaisun joka on heidän perheelleen ja esikoiselleen hyväksi.

Siis ei liity asiaan, eikä millään pahalla, mietin vaan. Tällaista kun ei normaalisti voi keneltäkään päin naamaa kysyä.

Jos lapsistani kasvaa rasistisia, ennakkoluuloisia omaannapaan tuijottajia kokisin epäonnistuneeni.

Lapseni vammaisuus oli suuri sattuma. Ei johdu synnytyksestä, raskaus ajasta tms. Ei mistään mihin olisi voinut jollain tapaa vaikuttaa.

Huh. Raskasta tämä raivokkaasti (ja tyhmästi) vastaaminen. Kokeilinpa nyt kerrankin, että osaanko ottaa tyhmän ja ilkeän roolin. Nyt *pips*, olen taas oma itseni. Haluatko keskustella rauhallisemmin sanakääntein vielä? Olen niin monta kertaa tällä palstalla yrittänyt sitäkin tapaa, mutta aika usein laihoin tuloksin. Tosin, on seassa oikeita keskustelujen helmiäkin :)



Olisko sinusta keskustelu hedelmällistä, jos te antaisitte kritiikkiä ja minä en niihin vastaisi? -Tuskin. Eihän se olisi keskustelua ollenkaan.



Luen ja jopa punnitsen mielessäni kaikkia heittämiänne ajatuksia. Jos kirjoitat, että olen laiska ja minä haluaisin kritiikkiäsi kommentoida, pakkohan minun on vastata sen mukaisesti, miten itse itseäni arvioin, eikös? Ja tiedän ihan takulla, että laiskuus ei minua vaivaa. En myöskään ole huono äiti, en ainakaan halua niin uskoa. Ja se, että ajattelen lastani, on myöskin totta.



Älä huoli, kritiikkisi on vastaanotettu ja leimattu saapuneeksi ;)





Vielä, olen kanssasi samaa mieltä, että en haluaisi viedä lapsiani liian varhain hoitoon. Lasten kasvun seuraaminen on vanhemmuuden hienoin palkinto! Vaan, lapsen kannalta taas katsottuna...lapselle tällaisen arjen (itkua...itkua...sairautta...väsymystä...ei ulkoilua...ei aikaa äidillä leikkiä/askarrella tms...itkua...huolestuntu, väsynyt äiti) seuraaminen päivästä toiseen ei ole hyväksi, se ei ole lapselle palkinto, vaan taakka.



Esikoiseni on muuttunut surumielisestä :( lapsesta avoimeksi, iloiseksi lapseksi taas. Tällaisen lapsen olen nähnyt viimeksi ennen kupuksen syntymää! Hän nauttii päiväkodin rytmistä, ohjelmasta ja rauhallisuudesta(niin -päiväkodissa on jopa rauhallisempaa kuin meillä yleensä).



Jos molemmat lapseni olisivat perusterveitä lapsia, en usko, että olisi käynyt mielessänikään laittaa esikoista hoitoon.



ap



" Niin että saa kritisoida, mutta onko siinä mitään hyötyä, jos

kirjoitan olet laiska ja sinä vastaat en ole. Sanon olet huono äiti, sanot en ole. Sanon ajattelet vain itseäsi, sanot en vaan lastani.



....sinusta ei selvästikään ole käymään yhtään aikuismaisempaa keskustelua asiasta, joten jätän sinut omalta osaltani rauhaan. En sinun tilannetta todellakaan tiedä, mutta itse en laittaisi lastani hoitoon, jos kotona olisin. Minä kun haluan itse nähdä lasteni kehityksen enkä vain kuulla siitä hoitotäteiltä."

" ap miltä tuntuu tehdä vain sairaita lapsia, tunnetko epäonnistuneesi jotenkin?

Siis ei liity asiaan, eikä millään pahalla, mietin vaan. Tällaista kun ei normaalisti voi keneltäkään päin naamaa kysyä."



Ymmärrän, netti on oiva paikka kysyä arkaluontoisempaakin asiaa, kun ei halua kettän todellisessa elämässä naamatusten loukata.



Heti aluksi ajattelin, että onpa oto kysymys! En ole ikinä ajatellut mitenkään epäonnistuneeni. Olen aina ajatellut vain, että kyllä on ollut p...a tuuri meidän perheessä niin monessa asiassa...En tiedä onko tällaisissa asioissa mitään merkitystä mailmankatsomuksella. Itse olen agnostikko, enkä usko kohtaloon jne. Uskon kaiken olevan vain sattumaa, toisille käy huonompi munkki kuin toisille.



ap

...vai oiskos kenties kellon ajallakin jotain tekemistä asiaan ;p

Hyvää yötä rakkaat siskot.



ap