Miten ihmiset "kerkeävät" lihota?

minusta tuntuu että en kerkeä syödä koskaan. Aamut alkaa esikoisen aamupalalla ja valmisteluilla kouluun lähtöön. Tämä tapaus kun ei kuulu "normaaleihin" lapsiin niin vaatii aikansa että saadaan aamupala syötyä ja vaatteet edes kutakuinkin oikein päin päälle ennen kuin taksi tulee hakemaan.



Kun ovi pamahtaa kiinni alkaa eskarilaisen aamupala ja samalla vuosikkaan aamupuuron syönti. Tässä välissä yritän itse keritä edes leivän ottamaan. Sitten kiireesti aamupesuilla nuoremman kanssa jaeskarilaiselle vaatteet päälle ja kamat kasaan. Kiireesti lähdetään kohti eskaria.



Nuorimman kanssa jään ulos ja sisälle tullaan laittamaan ruokaa. Monesti en vaan "jaksa" laittaa itseleni annosta, pääsen muka helpommalla kun syötän vaan nuorimman ja saan sitten hänet unille. Pojan nukkuessa, yritän jotakin syödä ja juoda kahvin rauhassa. Tähän aikaan tuleekin jo koululainen koulusta ja aloitetaan läksyjen teko. valmistelen samalla välipalan kun sitten saapuukin eskarilainen kotiin ja nuorin herää päikkäreiltä.



Päivällisen aikaan tuntuu että oma syöminen jää aika vähäiselle, kun saa komikolle sapuskan lautaselle niin autan nuorimmaista lusikoimaan oman ruokansa ja samalla kaadan maitoa/piimää ismmille ja teen leipää yms. Kun lapset nousee pöydästä minulla on edessäni jo kylmä ruoka. Pitkin hampain yritän sen sitten saada tuhotuksi.



Iltapalalla tulee sama systeemi, eli lapset ensin palvellaan ja sitten laitan nuorimman yöunikuntoon ja patistan isommat hammaspesuille ja sänkyihin. Tässä vaiheessa kun talo hiljenee keitän itselleni teen ja nautin muutaman leivän.



Taistelen jatkuvasti painoni kanssa ettei se tippuisi vallan alas. En ole koskaan ollut helppo lihoamaan, ei painooni vaikuta vaikka söisin jatkuvasti suklaata tai sipsejä yms. mutta ensinnäkään en välitä tällaisista herkuista yhtään. Enkä juo limsaakaan juuri koskaan.