Joudun luultavasti myymään itseäni, jotta pystyn huolehtimaan lapsistani.

Uskon, että olet pahassa jamassa. Ei kai kukaan tuota edes harkitsisi muuten. Ja luulenpa, että voisin itsekin tehdä vastaavan ratkaisun, jos olisi tuollainen tilanne.

Luuletko, että jaksaisit ylläpitää tätä ketjua kertomalla miten homma etenee ja sujuu? Siitä voisi tulla aika mielenkiintoinen...Millaista on ensimmäistä kertaa hoidella homma? Miltä se tuntui jälkikäteen? Oliko sen arvoista jne.

En usko, että olet ainoa korkeasti koulutettu, joka joutuu niin pahaan taloudelliseen ahdinkoon, että myy itseään. Olisi mielenkiintoista lukea siitä "blogimaista" ajatuksen juoksua...

Koti on ihmiset, ei seinät.



Mielummin ehjä äiti.

Nyt mulla on sellaset fiilikset, että vaan itken. Tää mun tarinani on pitkä ja raskas. Väkivaltaa on ollut aina, mutta nyt mä yritän tosi kovasti saada mun omat lapseni siiä kehästä pois. Mun miehelläni on iso palkka, mutta se tekee kaiken ihan kamalan vaikeaksi. Se kiusaa lapsia, sillä se tietää että se sattuu muhun kovimmin. Se on hallinnut aina kaikkea rahaan liittyvää. Mä olenkin tätä nykyä ihan idiootti ja avuton talouteen liittyvissä asioissa. Jos joku nyt huutelee, että olisit kantanut vastuusi, hän ei tiedä miten vaikeaksi se on tehty.Nyt mä yritän kantaa vastuuni, vaikka joudunkin tekemään jotakin moraalisesti arveluttavaa. Mies ei anna mun verotustodistustani, eikä mitään muitakaan muutossa tarvitsemiani papereita mulle. Mä varmasti saan ne jostakin muualta, mutta kaaos päässäni hankaloittaa asioiden järkevää hoitoa.. Tuntuu, ettei ole energiaa..

Onko niin, että rahat on yhteisellä tilillä ja sulla ei ole oikeutta koskea niihin? No mene pankkiin ja avaa oma tili. Siirrät tulosi sinne. Jos sulla ei ole papereita, niin saathan niitä virastoista tilaamalla. Ei tässä maassa voi ketään vangita rahalla. Sä asut lasten kanssa vaikka pikku yksiössä, patjat lattioilla ja ostat kirpparilta ne vaatteet, kyllä lapset on silti onnellisia. Ei tavara ja kauniit kulissit tee ketään onnelliseksi. Eikä varsinkaan vieraiden miesten mielistely rahaa saadakseen. Lopeta hupatus ja ryhdistäydy nainen, et tartte tota paskaa miestä. Mitä ihminen tarvitsee? Ruokaa vatsaan, katon pään päälle ja pienistä asioista iloisen mielen, ja loppu tulee, jos on tullakseen. Usko pois, hommat järjestyy kun rupeat järjestelemään.

terv. 9 & 35

Ymmärrän hyvin tällä jaettuja kommentteja.



Mä olen vain niin käsittämättömän epätoivoinen.



Kyllä se niin on, että vaikka saisin lisätienestejä, suurin osa lasten vaatteista tulisi kuitenkin kirpputorilta.



Mistään korkeasta elintasosta tässä ei ole kyse. Mulle riittäisi se, että saataisiin ruokaa ja koulukirjat. Mutta myös pitää kotimme.



Voihan se olla niin, että kodista on luovuttava :(



Mulla on sellainen historia, että mut on raiskattu alaikäisenä useasti. Voisi siis käydä niin, etä pamahtaisi vielä joku psykoosi päälle...



Ei se sitten varmaankaan onnistu, tuo itsensä myyminen.



Harmi, että omalla työllä ei pysty maksamaan tuollaista vuokraa..

Itse joudun myymään ällöttäville pervoille alusvaatteita, sukkia ja videoita itsestäni, jotta meillä olisi varaa kunnon ruokaan lapsille ja heidän päivähoitomaksuihin. Olemme miehen kanssa joutuneen elämään kaurapuurolla jo kuukausia. Vauvakiloista ei ainakaan ole enää jälkeäkään.

Mieheni tietää puuhistani. Tiedän sen olevan rankkaa myös hänelle kun hän ei pysty elättämään meitä ja vaimo joutuu myymään masturbaatiovideoita vanhoille ukoille.

En tiedä miten tästä selviämme. Jos mies saisi nyt neljän vuoden ketjutettujen osa-aikaisten sopimusten perään viimeinkin vakityöpaikan, elämä helpottuisi, mutta taas vapaa vakityö meni toiselle.

Tonnin vuokra kuullostaa kyllä kohtuuttomalla,kun itse lyhennän asuntolainaa pienemmällä summalla.Lapset kyllä tottuvat ajatukseen että,koti voi olla muuallakin.Ei rakkaus asu seinissä ja materiaalissa.Sinä ja perheesi muodostatte kodin.Entä jos vuokrasuhteesi päättyy jostain sinusta riippumattomasta syystä?Olet myynyt itsekunnioituksesi halvalla muutaman satasen tähden.Ja ennen kaikkea mikä on mielenterveytesi laita? Pystytkö elämään asian kanssa? 

90-luvulla lama-aikaan työttömäksi jäänyt yksinhuoltaja meni töihin seksilinjoille ja ilmeisesti tapasi miehiä myös puhelinlinjojen ulkopuolella kotonaan kun poikansa oli muualla. Nainen surmattiin eikä tekijää ole vieläkään saatu kiinni. Poliisi taisi ottaa dna-näytteitä asiaan liittyen. Epäillään että joku asiakkaista on murhaaja. Muistanko oikein että poika vielä löysi äitinsä ruumiin vai sekoitanko toiseen tapaukseen?

Vierailija kirjoitti:

Itse joudun myymään ällöttäville pervoille alusvaatteita, sukkia ja videoita itsestäni, jotta meillä olisi varaa kunnon ruokaan lapsille ja heidän päivähoitomaksuihin. Olemme miehen kanssa joutuneen elämään kaurapuurolla jo kuukausia. Vauvakiloista ei ainakaan ole enää jälkeäkään.

Mieheni tietää puuhistani. Tiedän sen olevan rankkaa myös hänelle kun hän ei pysty elättämään meitä ja vaimo joutuu myymään masturbaatiovideoita vanhoille ukoille.

En tiedä miten tästä selviämme. Jos mies saisi nyt neljän vuoden ketjutettujen osa-aikaisten sopimusten perään viimeinkin vakityöpaikan, elämä helpottuisi, mutta taas vapaa vakityö meni toiselle.

Meidän perheessä on ollut työttömyyttä, lomautuksia ja pätkätöitä eikä ikinä ole talous mennyt niin tiukille että olisi pitänyt alkaa harkita itsensä myymistä. Suomessa on kuitenkin suht hyvät sosiaalituet ja päivähoitomaksutkin suhteutetaan tuloihin.

Tälläkin hetkellä minä olen vanhempainvapaalla (kuukauden päästä olen kotihoidontuella) ja mies lomautettuna mutta ihan kivasti rahat saa riittämään kun suunnittelee kuukauden budjetin etukäteen (ja tiedän, se voi syystä x mennä ihan täysin nurin mutta  sitten saa tt-tukea jos tulot jäävät liian pieniksi). Ei, ei tässä mitään etelänreissuja tehdä eikä säästöönkään jää juuri mitään mutta toisaalta niin meillä aikuisilla kuin lapsillakin on kaikki tarpeellinen. Ruokaa on eikä jokaista leikkelesiivua tarvitse laskea. Lapsilla on ehjiä ja sopivan kokoisia vaatteita jotka sopivat vuodenaikaan.

Siksi en voi ymmärtää miten voi mennä niin tiukille että pitäisi ryhtyä huoraksi. Ehkä sitten elän jossain kuplassa koska moinen ei minulle, pienituloiselle, ole mitenkään tuttua.

Sihteeriopisto on aika kaamea sivusto. Kokeile mieluummin seksitreffit.fi ja iskuri.net -sivuja. Noista seksitreffit on parempi. Muista suojaus, ja kerro siitä jo ilmoituksessa! Paljaalla vonkaajia riittää! 

Vierailija kirjoitti:

Sihteeriopisto on aika kaamea sivusto. Kokeile mieluummin seksitreffit.fi ja iskuri.net -sivuja. Noista seksitreffit on parempi. Muista suojaus, ja kerro siitä jo ilmoituksessa! Paljaalla vonkaajia riittää! 

Jatkoa vielä... Käytä maalaisjärkeä, jos joku tuntuu epämiellyttävältä sun ei tarvitse tavata. Asioista mitään tietämättömät kotimammat vouhkaa täällä kaikkea typerää hakatuksi tulemisesta hiv:stä ja niin edelleen... Kun pitää järken päässä ja kumit mukana, kaikki menee hyvin.

Aloittajalle:

Uskon että saat hyvinkin itsellesi lisätuloja palveluja myymällä, on ne sitten pikkuhousuja tai seuralaispalveluja. Varoitukset kannattaa ottaa huomioon ja muista työturvallisuus, mutta moraalisaarnaajien paasausta älä kuuntele.

Suosittelen että keskityt johonkin erikoisuuksiin, niissä on palkkiot paremmat ja niiden palvelujen asiakkaat haluavat usein olla ns tavallistakin anonyymimpiä joten sitäkin kautta turvallisempaa. Ja voin sanoa että jos joku ehdotus ällöttää, pyydä siitä sellanen hinta että se osaltaan kompensoi sitä, oikea asiakas kyllä maksaa sen ja tulee uudelleen. Ota se työnä etkä hauskanpitona niin erikoisemmatkin jutut onnistuu.

Itse aloitin pikkuhousukaupalla vahingossa, tai sanotaan tahattomasti jo nuorena ammattikoululaisena. Ensin yhdet viikossa ja sitten hetken päästä muutamia, tämä siis ennen netin markkinoita. Tienasin lamavuosina hyvin tällä ja sitten oman kämppään muuttaessani tuntui luonnolliselta myydä muutakin, ensin oraali ja käsijuttuja ja sitten koko kroppaa.

Hetken päästä tein jo erikoisuuksia ja kyllä ne jotkut aika ällötyksiä oli, mutta jos parikymppisenä saa etelän matkan maksettua sillä että antaa jonkun toteuttaa toiveensa niin aika helposti se lopulta menee, verrattuna siihen että rehkit töissäsi ja säästä, alistut sinä siinäkin ja melkein ilmaseksi.

Oli ja on mulla "oikeakin" työ, ja nykyään olen naimisissa ja lapsia. Eikä mieheni valita parista sijoitusasunnosta ja niiden tuloista, hänelle kerron että "olen perinyt" rahaa(vanhempieni kanssa emme ole tekemisessä juurikaan).

Aion vielä jatkaa uudelleen toimintaani, aion taata lapsille paremman elintason. Olen aistinut että "markkinoilla" on tilausta aikuiselle (oon 40+) erikoisuudelle, olen harjoituksen vuoksi jo tehnytkin juttuja, muodollista korvauksta vastaan.

Tuulia5 kirjoitti:

Aloittajalle:

Uskon että saat hyvinkin itsellesi lisätuloja palveluja myymällä, on ne sitten pikkuhousuja tai seuralaispalveluja. Varoitukset kannattaa ottaa huomioon ja muista työturvallisuus, mutta moraalisaarnaajien paasausta älä kuuntele.

Suosittelen että keskityt johonkin erikoisuuksiin, niissä on palkkiot paremmat ja niiden palvelujen asiakkaat haluavat usein olla ns tavallistakin anonyymimpiä joten sitäkin kautta turvallisempaa. Ja voin sanoa että jos joku ehdotus ällöttää, pyydä siitä sellanen hinta että se osaltaan kompensoi sitä, oikea asiakas kyllä maksaa sen ja tulee uudelleen. Ota se työnä etkä hauskanpitona niin erikoisemmatkin jutut onnistuu.

Itse aloitin pikkuhousukaupalla vahingossa, tai sanotaan tahattomasti jo nuorena ammattikoululaisena. Ensin yhdet viikossa ja sitten hetken päästä muutamia, tämä siis ennen netin markkinoita. Tienasin lamavuosina hyvin tällä ja sitten oman kämppään muuttaessani tuntui luonnolliselta myydä muutakin, ensin oraali ja käsijuttuja ja sitten koko kroppaa.

Hetken päästä tein jo erikoisuuksia ja kyllä ne jotkut aika ällötyksiä oli, mutta jos parikymppisenä saa etelän matkan maksettua sillä että antaa jonkun toteuttaa toiveensa niin aika helposti se lopulta menee, verrattuna siihen että rehkit töissäsi ja säästä, alistut sinä siinäkin ja melkein ilmaseksi.

Oli ja on mulla "oikeakin" työ, ja nykyään olen naimisissa ja lapsia. Eikä mieheni valita parista sijoitusasunnosta ja niiden tuloista, hänelle kerron että "olen perinyt" rahaa(vanhempieni kanssa emme ole tekemisessä juurikaan).

Aion vielä jatkaa uudelleen toimintaani, aion taata lapsille paremman elintason. Olen aistinut että "markkinoilla" on tilausta aikuiselle (oon 40+) erikoisuudelle, olen harjoituksen vuoksi jo tehnytkin juttuja, muodollista korvauksta vastaan.

Mis päin vaikutat, mitä juttuja teet?

Tää ketju on aloitettu jo aika monta vuotta sitten

Niin mitä sitte? Toi tuulia5 on kirjottanu tänään, siltä kyselin