Pukumieheitä ja duunareista:

Itse olin avioliitossa "pukumiehen" kanssa ja aina lampun vaihdot, pattereiden ilmaamiset ym "miesten hommat" tein minä. Mies ei osanut, eikä edes kiinnostanut opetella. "Miesten hommien" tekemättä jättäminen ei ollut syy eroon, mutta kyllä se silloin aikoinaan ärsytti suunnattomasti.



Erosin miehestä, enkä ole päivääkään katunut. Elintasoni laski, ainahan se laskee kun muuttaa yksin asumaan ja jos on lapsiakin. Mutta hyvin on pärjätty, minun tuloillani.



Nyt tapailen, olen tapailluy jo vuoden "ei pukumietä" ja voi, että nautin kun voin aina soittaa hänelle ja pyytää lampun vaihtoon. Eikä todellakaan tarvitse kuunnella, et en osaa... ;)

mutta syy ei ollut puvussa tai lampunvaihdossa:)

ja se ei varmaan edes huomaa sitä vilkkuvaa lamppua ;D Ja osaa kyllä yhtä ja toista...

meillä onneksi kotityöt kuuluu molemmille.

Lampun vaihtamiset, tiskaamiset, imuroimiset ymv.

Remonttihommia tykätään kumpikin tehdä.



Sieluni silmillä näen kuinka joku duunarimies vaihtaa keittiön lamppua ja yrittää näyttää ihan tosi mieheltä. Vaimonsa tietysti ihastelee ja huokailee vieressä ;D

Vai onko teillä niin, että vain nainen osaa tehdä ruokaa tai ommella napin?

tuli töistä, kävi juoksulenkillä ja suihkussa, teki perheelle pizzan, vastasi lapsen open sähköpostiin ja huomenna imuroi koko kodin ennen kun vie tenavat treeneihin. Lamput palaa, joten on varmaan vaihtanut nekin, kun minä en ainakaan ole.

Itse olen konttorirottana toimistoissa ollut töissä ja nähnyt näitä pukumiehiä. Kulkevat puku päällä, ei osata vaihtaa toimistolla edes lamppuun lamppua, vaan annetaan sen vilkkua jos ei ole kiinteistöhuollon firmaa paikalla. Eräskin mies aivan vapisee jos sitä pyytää tekemään jotain "miesten töitä" kuten juuri tuo lampun vaihto. Ei voi mitään, ällöttää tuollainen, jotenkin naismaista mun mielestä. Sen takia ei kiitos pukumiehille!

Olisi vahan noloa tuijotella alastonta miesta konttorissa.

Miksei rotta itse vaihda lamppua, kun kiertaa vasemmalle se irtoaa ja uuden sitten vaantaa oikealle.