Ratikassa vapaana juoksevat lapset, ärh!

Miten vaikeaa on niille lapsille edes kohtuullisia tapoja kasvattaa? Tänään (taas) raitiovaunu ykkösessä meni nuori isä (näytti olevan alle 30) kahden noin 5-7v pojan kanssa. Isä istui itse invapaikalle ja toinen pojista siihen viereen. Tilaa olisi ollut muuallakin.



Toinen poika jäi seisomaan ja pojat alkoivat telmiä. Pienempi poika makasi puoliksi penkillä ja otti isomman pojan jaloillaan koukkuun, siis sillälailla kiinni jalkojen väliin. Isompi poika alkoi painia pienemmän kanssa. Leikillään kyllä eivät riitaisasti. Sitten pojat juoksivat ratikan toiseen päähän katsomaan maisemia ja huusivat kovaan ääneen isälleen nähneensä jonkun tutun. Isä huusi takaisin, että ai on pappa siellä vai. Pojat juoksivat taas toiseen päähän vaunua ja nousivat kengillään penkille, muksivat toisiaan siinä samalla leikillään ja koittivat huutaa että tuttunsa kuulisi..



Tässä välissä jäin itse pois. Että ärsytti. iskä vaan selaa iphoneaan ja muksut telmii kuin leikkipuistossa. Tilanpuutetta ei ollut kun oli vain puoliksi täysi ratikka, mutta oikeasti joku roti olla pitää.



Vai mitä olette mieltä?