7v-17v lasten äidit huom! Oliko vielä n. 10v sitten "kilpavarustelua" lastenvaatteissa?

Ei silloin ollut kuin Lassie ja Reima! Niistä sitten jaksettiin palstalla tapella. Sitten tulivat ruotsalaisketjut ja muutenkin kauppojen valikoimat laajenivat, mikä tuntui ihanalta, kun alkoi löytyä hiukan muutakin kuin Nansoa ja Tuttaa. Kilpavarustelu taitaa kyllä elää lähinnä netissä, tai sitten en edes huomaa jos se irl vastaani kävelee.

Ainahan lastenvaatteisiin on panostettu ja niitä on arvostettu. Miksi joku kokee sen kilpavarusteluksi? Jo joskus 40-50 luvullakin on ollut tosi hienoa jos jollakin on ollut kaupasta tai ulkomailta ostettuja vaatteita. Nehän olivat silloin tosi harvinaisia. Usein miten vaatteet oli itse tehtyjä.

Mutta kyllä valikoima oli pitkään aika suppea. Se alkoi kasvaa räjähdysmäisesti joskus tuolloin 10 v sitten.

Tällaista ei todellakaan ollut silloin.



Netissä on omat hyvät puolensa. Mutta tämä kuuluu niihin huonoihin puoliin. Lapset tuntuvat arvostelevat toistensa vaatteita jo alle kouluikäisinä (minulla on huomattavasti nuorempikin lapsi). Keneltä tämä opitaan...?

Minulle henkkoht se on vain nettimaailmasta tuttu ilmiö.



Toki osalla tutuista on paljon enemmän ja kalliimpia lastentarvikkeita kuin toisilla, mutta ei se käytännössä tunnu kilpavarustelulta, ei siitä esim. tehdä mitään numeroa puistossa tai toisten luona kyläillessä. Onhan osalla meistä omassakin vaatekaapissa enemmän ja kalliimpia vaatteita kuin toisilla, ja kotona hienompia tai vähemmän hienoja tavaroita, siihen olen tottunut jo kauan ennen lasten saamista.



Meidän lapset 2 ja 5.

Terkuin 10v pojan äiti

terv. 12-vuotiaan äippä

Esikoinen syntyi 1996 ja silloin lapsilla oli lähinnä collegevaatteita tms. Muistan, että esikoinen oli koulussakin usein collegepuvussa (tyttö).



Toinen ja kolmas lapsi syntyivät vasta 2004 ja 2005 ja nyt on ihan eri juttu lastenvaatteiden kanssa. Jo vauvoille myydään pillifarkkujen näköisiä kamoja ja todellakin äidit ostaa merkkivaatteita jo vauvoille. Ihan päätöntä.

Silloin kun olin lapsi, ei ollut niin paljon kauppoja (eli valinnanvaraa vaatteissa) ja riitti että ulkona pysyi lämpimänä. Sitten tuli juppikautta ja piti olla Levikset sun muuta, mutta se oli selkeästi nuorisomuotia, ei mitään pikkulapsia koskevaa.



Esikoisen syntyessä vuonna 2000 oli REIMA se ykkösjuttu. :D Palstalla vannottiin Reiman ja etenkin luksus-ReimaTecin nimeen. Oli muutamia nettivaatekauppoja, joista sai ostaa kalliilla uppo-outoja ranskalaisia jne. tuontivaatteita. Riitti, että oli jokunen "nimekäs" vaate ja hyvä ulkohaalari.



Nyt kun kakkonen syntyi, tuntuu että tuota vaateinnostusta tunkee joka tuutista. Vauvalehdissä esitellään merkkivaatteita ja ulkohaalareissa on nykyään monta kilpailevaa "kärkimerkkiä". Toisaalta kivaa että on valinnanvaraa, toisaalta hinnat tuntuvat ampaisseen pilviin, enkä jaksa innostua merkkitöhötyksestä.



10-vuotias esikoinen on myös kunnostautunut merkkitietoisuudessa koulun myötä, eli vaikka kotona ei merkkivaatteita ole, niin tietää jo mitä releitä pitäisi päällä olla. Ei siis mielestäni ole edes "nuorisomuoti-iässä", mutta osaa heti lonkalta nimetä kymmenkunta muotimerkkiä, joita luokassa näkee ja joita itsekin jo haluaisi. Eka oma merkkituotteeni oli Leviksen farkut 15-16-vuotiaana...

Tosiaan kun tyttö oli vauva niin suurin osa lapsista käytti ihan Lotta&Lassin tms. haalareita ja Vendin collegepukuja jne. Kaikilla oli hyvin samantyylistä (tytöillä punasävyistä collegea, pojilla sinisävyistä), ei siis ollut pienillä lapsilla jo omia tyylejään kuten nykyään tuntuu olevan.



Aika nopsaan se siitä kuitenkin alkoi, varmaan suunnilleen kun tyttöni oli 4v. Toisaalta kiva: enemmän valinnanvaraa lastenvaatteissa, mutta siinä on sitten ne varjopuoletkin.

Minulla on 2002 - 2010 syntyneitä lapsia, enkä kyllä ole mitään kilpavarustelua huomannut. Tai sitten vain olen sille sokea, koska minulle on aivan sama, mitä toisten lapsilla on päällä.



Itse ostan lapsille sitä mitä pidän tarpeellisena. Ulkoiluvaatteissa se nyt sattuu tarkoittamaan goretexia ym. laadukasta ja ennen muuta vedenkestävää. Jos tämä on teistä kilpavarustelua, niin olettepa hassuja!

Aiemmin se oli Reimatec, joka nyt on jo out. Nyt on in Ticket to heaven ja Cupcaken sydänhaalarit. Jne. Sisävaatteissa mm. Me&I on selkeästi muotia juuri nyt.

Mutta silloin ei mulla ollut nettiä, jossa asiasta vaahdota. Eikä kyllä ollut niin paljon kalliita merkkejäkään ulkovaatteissa kuin nyt on. Liekö noita oli muita kuin Reima.

Meillä lapset 01, 03, 05 ja 00. Kuopuksen ja toiseksi nuorimman välillä tää on räjähtänyt käsistä.



Mun mielestä on mennyt jo sillai yli, ettei enää ole kivaakaan. Aiemmin hirveän helpolla sait lapsesi kivan näköiseksi ja oli hyvät vaatteet. Nyt tulee helposti sellainen pllääääh-tunne, on mennyt överiksi joo.

kyllä oli aiheesta ainakin silloin jo narinaa täällä.



Sen sijaan itse en ole koskaan käytännössä törmännyt tähän kilpavarusteluilmiöön! Siis en nykyisin sen enempää kuin ennenkään.

Mun mielestä silloin oli vaatetuksen suhteen suvaitsematonta ja umpimielistä (esikoinen meillä 7v). Tyyliin olet huono äiti jos lapsellasi ei ole Reimatecia. Silloin joskus ihan oikeasti se Reimatec oli ainoa kosteussuojattu haalari. Nyt niitä saa laidasta laitaan Cirafin 30 euron vedepitävästä puvusta Molon 200 euron vedenpitävään pukuun. Merkkejä on niin paljon ettei kukaan niitä tunnista. Tyylejä on niin paljon ettet erotu joukosta jos lapsellasi on jotain erilaista.



Silloin kun mun esikoinen oli pieni oli sellainen vaihe että ne punaiset/siniset colitsipuvut oli ihan yök ja niitä katsottiin pahasti joilla sellaiset oli. Aika vähän kuitenkaan oli muuta tarjolla joten kaikkien kunnon äitien lapsilla oli sitten samanlaiset jokaisen tunnistamat vaatteet päällä. Oli helppo tsekata naapurin lapsen haalarista että onko se Reimaa vai ei. Nyt oikeasti on tosi vaikea päätellä onko naapurin likan vaatteet satojen eurojen hintaisia vai parilla eurolla jostain halvalla. Niin on kaikenlaista ja samoilla merkeilläkin eri tyylejä.



Eli tykkään enempi nyt! :)

PALSTAILUN aloitin 10v sitten.

en muista oliko silloin vaatekilpailua, mä olin kaveripiirini ainut äiti, ikää mulla sillon 23.



Oma tyttäreni tais käyttää lassien haalareita, mekkosia ja seppälän trikoita. Ainakin kun kuvia kattoo. Parit seppälän trikoot vuodelta 96 on kävellyt vastaan puistossa.. tuli ihan nostalgiset olot.



Kait sitä sillonkin oli varustekilpailua, en tiiä kun ei mua niin vaatteiden merkit kiinosta.

vaikka käyttäisikin jotain kalliimpaa merkkiä! Mä suosin mm. Po.P:ä, Marimekkoa ja Ticket:iä ihan sen takia, että niiden vaatteet yleensä miellyttää ulkonäöllisesti, ominaisuuksiltaan ja laadullisesti. Hinta ei sitten niinkään.. :) Mulla ei ainakaan ole mitään näyttämisen haluja muille, että pitää olla kallista.

Ostan myös kirpparilta laadukkaita ja kivannäköisiä vaatteita, samoin käytän kyllä esim. lahjaksi saatuja, vaikkei ne nyt niin omantyylisiä olisikaan. Ei ole siis siitä kiinni etten voisi muita vaatteita lapsillani käyttää.

En myöskään katso vertaillen, mitä merkkejä toisten lapset käyttää. Ihan sama mulle, se on jokaisen oma asia. Silmäänpistävän kauniit vaatteet saa multa kyllä kehut, oli se sitten h&m: tai metsolan tai minkä merkin vaan.

Ei kai trendien seuraamisessa tai kalliimpien vaatteiden kohtuullisessa ostamisessa ole mitään väärää, jos siitä ei tule pakkomielle tai ihmisarvon mittari? Ja onneksi lapset leikkii keskenään, oli päällä minkä merkkinen vaate hyvänsä, ellei sitten vanhemmat tee sitä erottelua...

Niin kauan kuin lapselle kelpaa, niin vaate on helpostipuettava, kiva, siisti ja ehjä. Kierrätyksestä meillä on vino pino, liikaakin vaihtovaatteita. Itse heitän rikkimenneet pois, jos jostain repsottaa, niin on jo aikansa palvellut.



Merkkituotteita (Lego, Reima) olen raaskinut ostaa, kun vanhimmalla tyttärellä menee vuoden ja seuraavalla seuraavan vuoden ja on vielä kolmaskin :-) Muodikasta (Lindex, Seppälä, HM) joskus lapsen oman valinnan mukaan. Tunnustan, ostin kaksi hellokittypaitaa ja tunikan Seppälästä koko 128-134. Saas nähdä mikä tuomion niistä kohta tulee. Eivät vaan kestä jos miellyttävät.



Huomaan toisten nätit vaatteet ja ihailen, itse en ymmärtänyt koskaan taaperolla esim. vyötä housuissa. Kerhoissa ja hoidossa etsin kompromissia, ettei tuu kenelläkään sanomista tyyliin äidillä hyvät, lapsella huonot vaatteet. Itselle ei kirpparivaatteet kelpaa.

jos näillä bloggareilla on 100 Lindexin trikoopaitaa, kymmenen hennesin hellokittyä ja kolme minibodenin mekkoa jne jne... niin ei siinä kyllä paljon merkeillä leveillä :D näillä bloggareillahan on ihan tavisvaatteita...



Kyllä mä puin 2000-luvun alussakin poikani kauniisti :) silloin Nextiä ja jotain Gappia jaksettiin ihastella (huolimatta siitä että ne oli ostettu ulkomailta sekööönd händinä)..



Mutta musta nykyään just pojat (alakoululaiset) on kamalan merkkitietoisia. Pitää olla Volcomit ja DCt ja Elementit.... tytöillä en ole huomannut samaa (lienee tietty yksilöllistäkin)