Lue keskustelun säännöt.
Miten te kestätte sen, että mies voi ihastua/tulee ihastumaan toiseen aika ajoin?
14.09.2010 |
Järjen tasolla tiedän, että ihastumisia tapahtuu sitä enemmän, mitä pidempi liitto on. Koska pidemmällä aikavälillä niitä tapahtuu enemmän.
Järjen tasolla tiedän, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa. Niitä oikeita voi olla parikin, ja mies voi hyvin törmätä niihin pitkän yhteiselon aikana.
Ja myös minä myös. Järjellä tiedän tämänkin.
Mutta tunteen tasolla ajatus on sietämätön. Että mies ihastuisi johon kuhun muuhun kuin minuun...? Mitä työkaluja teillä on antaa minulle, että kestän tämän ajatuksen? Itse vain ahdistus tästä ajatuksesta.
Kommentit (40)
eli työkalunasi on psykologinen defenssimekanismi nimeltä kieltäminen?
Minusta kieltäminen ei toimi, koska tiedän näin tapahtuminen. Se on sama kuin istun tässä koneella ja yritän ajatella "av.ta ei ole olemassa, av.ta ei ole olemassa"...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikin ollut vakava ihastus eikä liitto siihen kaatunut. Kun molemmat tiedostavat, että näitä vaiheita tulee ja molemmilla on vahva halu olla yhdessä niin ei siinä mitään vaarallista ole.
koska itsekin välillä ihastun :) Ei se tarkoita että rakastaisin miestäni vähemmän, tai että haluaisin erota koska tunne ei ole niin vahva. Ihastuminen tarkoittaa minulle vaan sitä että joku ihminen on minusta tosi ihana ja hänen kanssaan on kiva viettää aikaa, ehkä joskus vähän haaveillakin hänestä ;) Se että alkaisin toimia (siis pettää, tai harkita eroa) vaatisi jo rakastumista, ja SE olisikin sitten tietysti jo ihan eri juttu.
Olemme miehen kanssa näistä ihastumisistamme puhuneetkin, yleensä sitten kun ne ovat ohi. Sitten on yhdesäs naureskeltu toisillemme ja itsellemme :)
minusta tuntuu siis se ajatus sietämättömältä, että en olisi miehelleni se elämän ykkönen.
Ja sitten sekin, että mitä jos ihastuminen on vielä voimakkaampi kuin halu olla yhdessä`?
ap
Mietin miten itse olen joskus tuntenut jotain ulkopuolista kohtaan ja miten toiminut ja mitä ajatellut meidän suhteestamme. Vaikka olenkin ollut ihastunut, en ole ikinä meinannut vaihtaa miestä enkä ikimaailmassa pettäisi häntä! Näin oletan siis miehenkin toimivan ja ajattelevan, koska suurelta osin tiedän hänen arvonsa ja toimintatapansa.
Toisekseen voi miettiä myös miten mies yleensä käsittelee erilaiset kriisit ja ristiriitatilanteet. Lähteekö hän riidan aikana (tai kun muuten menee huonosti) karkuun kavereille, baariin ryyppäämään tms. vai selvittääkö asiat? Onko hän rehellinen? Onko hän meinannut erota joskus jostain epämääräisestä syystä tai onko pettänyt? Miten arvostaa sinua ja lapsia ja elämäänne? Ihmisen tulevaisuuden voi ennustaa parhaiten katsomalla hänen menneisyyteensä.
Ja kolmanneksi; on asioita joille ei voi mitään vaikka ne tietäisi vuosia etukäteen. Ne on vain hyväksyttävä osaksi elämää. Ei niin voi elää, että aina ja kaikkialla pelkää mitä kaikkea pahaa voi sattua! Et kai autoakaan ajaessasi mieti kaikkia niitä ihmisiä jotka vuosittain kuolevat autokolarissa ja vertaa itseäsi heihin? Tämä on sama juttu. Jos mies jättää, hän jättää. Ei sinun tekemisesi tai tekemättä jättämisesi asiaan vaikuta, joten on ihan turha tuhlata aikaa ja energiaa sen murehtimiseen!
Ja muista; jos miehelle löytyy joku toinen "Se Oikea", niin silloin sellainen on myös sinulle jossain!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakastumisessa se ykkössija sitten menisi.
-5
minusta tuntuu siis se ajatus sietämättömältä, että en olisi miehelleni se elämän ykkönen.
Ja sitten sekin, että mitä jos ihastuminen on vielä voimakkaampi kuin halu olla yhdessä`?
ap
En minäkään ole ihastunut keneenkään muuhun vielä, ja nyt olen ollut vaimoni kanssa 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on mieheni kanssa hyvä liitto. Olemme olleet naimisissa 10v. Rakastamme toisiamme kovasti, eikä meillä kummallakan ole halua rikkoa liittoamme pettämällä.
Mutta, tottakai ihastuksia tulee. Olen itsekin ollut liittomme aikana ihastunut pariin muuhunkin mieheen. Mutta varon visusti, ettei mieheni huomaisi niitä.
Miehelläni on ollut ainakin yksi kunnon ihastus liittomme aikana. Sitä ei voinut olla huomaamatta. Koska olen suora ihminen, niin sanoin miehelleni huomanneeni sen. Mieheni meni tosi vaikeaksi ja miltei purskahti itkuun, kun hiillostin häntä kysymyksilläni...
No pääsin siitä aika helpolla yli, vaikka mieheni ihastus onkin mallimittainen- ja näköinen työkaverini..Eikä se ihastus ollut edes yksipuolista :(
Ehkä se on vaikuttanut hieman suhtautumiseeni työkaveriini. Hän ei nimittäin tiedä, että minä tiedän, että hän on kiinnostunut miehestäni ja päinvastoin. Joskus on vain ihan kiva kiusata häntä hehkuttelemalla kuinka ihana mieheni on ;)
Eli palatakseni alkuperäiseen kysymykseen.. vastaukseni on se, että ihastuksia tulee ja menee. Mutta se riippuu sitten miehen moraalista ja luonteesta miten hän toimii ihastuksensa kanssa. Jos mies on sitoutunut sinuun ja perheeseensä, niin ihastumiset eivät tule haittaamaan parisuhdettasi ja perhe-elämääsi. Joten minä en ole em. syystä huolestunut mahdollisista mieheni ihastumisista.
ja hän on kuitannut olleensa ihastunut "lukemattomia kertoja". No, ihan tarkkaanhan en tiedä, mitä hänen "ihastumisensa" tarkoittaa - sehän voi olla vain viehättymistä, jos niitä on lukemattomia kertoja.
Olemme olleet yhdessä 20 vuotta. Hassua, että koskaan ennen tämä ei ole minua vaivannut :-). Mutta me juuri taannoin olemme suorittaneet perusteelliset keskustelut.
Kiitos seiska konkreettisesta avusta. Kyllähän minä mieheni tunnen, hänen arvonsa ja toimintatapansa. Hän on ns. hyvä mies.
Itse asiassa sinä osuit juuri siihen minun perimmäiseen ongelmaani - ongelmahan ei ole pelkkä ihastuminen, vaan yritys kontrolloida elämää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei minun kannaltani ollut ongelmallinen. Toinen oli ja yhä varattu, ja silti katseli minua sillä silmällä. Mutta kun mitään ei tapahtunut niin kyllä se tunne meni ohi molemmilta.
Luulen, että sinulla on vielä yksi kivi käännettävänä. T. Täti 41v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että sinulla on vielä yksi kivi käännettävänä. T. Täti 41v.
että enpä ole koskaan edes ajatellut moista. Ollaan oltu miehen kanssa 21v yhdessä enkä itse ole koskaan ollut ihastunut keneenkään muuhun enkä ole koskaan miehestäkään huomannut mitään sen suuntaista (ei toki tarkoita etteikö mahdollisesti olisi ollut). Onnellisia ollaan yhdessä ja viihdytään edelleen toistemme seurassa loistavasti joten en ala tuommoisia murehtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen viimeksi ihastunut parikymppisenä. Ihastumiset kuuluvat nuoruuteen. Eihän aikuinen kypsä ihminen ihastu. Olisi sietämätöntä elää parisuhteessa ja ihastua jatkuvasti uusiin ihmisiin. Pidän tälläistä ihastujaa lievästi mt-sairaana.
Sun kriteerien mukaan suurin osa ihmisistä on "mt-sairaita" Mitä sekin tarkoittaa..? Ai niin kuin mielenterveys sairaita?
Sinä itse kuulostat vakavalta, huumorintajuttomalta ja sosiaalisesti kömpelöltä Asperger diagnosoidulta henkilöltä ;)
Eihän ajatus tietysti mukavalta tunnut, mutta järki käteen - olen itsekin välillä ollut ihastunut muihin miehiin, eikä se ole mihinkään johtanut. Kun yhteistä elämää on takana yli 20 vuotta, niin tällaiset asiat osaa kai sitten suhteuttaa eri tavalla.
pistän vain paremmaksi. Ostan seksikkäät alusvaatteet, olen oiken ekstramukava ja hassuttelen kuin alkuaikoina. Vaikka mies ihastuisi toiseen, olen varma, että saan mieheni ihastumaan ja rakastumaan itseeni yhä uudelleen ja uudelleen. Siinä jää muut satunnaiset ihastukset kauas taakse!
Miksi vasta sitten jos mies ihastuu johonkin toiseen?
Itse teen tätä jatkuvasti, ostan seksikkäitä alusvaatteita, teen pieniä asioita joista tiedän että mies tykkää ja hassuttelemme usein yhdessä.
Samoin mies tekee asioita joista tietää minun ilahtuvan.
Näin rakkaus ja välittäminen näkyvät jokapäiväisessä elämässä ja suhde pysynyt ns. tuoreena jo vuosia.
Arki ei kiusaa niin pahasti ja olemme onnellisia :)
että vaikka mies aivan varmasti ihastuu ja on ihastunut (on töissä naisvaltaisella alalla, ja noi työkaverit on lievästi sanottuna viehättäviä tapauksia) niin hän ei vie asiaa sen pidemmälle. Ehkä mä olen sinisilmäinen, mut koska itse olen tosi uskollista tyyppiä (ja miesvaltaisella alalla töissä) niin uskon että järki voittaa teoissa kuitenkin. En mä hirveästi sitä ajattele, koska on niin päivänselvää että terve ihminen ihastuu monta kertaa elämässään, jotkut ihan jatkuvasti. Toisaalta meillä on vasta kymmenen vuotta yhdessäoloa takana, joten ehkä vielä sellaista kunnon kriisiä ei ole tullut, joka kyseenalaistaisi tän meidän sitoutumisen ja hyvän yhteisen elämän.
Kehitä itsetuntoasi ja omanarvontuntoasi, arvosta itseäsi aivan itse, nauti elämästäsi, niin sitten miehen mielenliikahdukset eivät ole elämäsi keskipiste! Ihastuminen ei sinua uhkaa, sinun pitäisi nyt vain saada elämääsi jotain muuta sisältöä kuin tuollaisen märehtiminen!
Periaatteessa olet oikeassa. Mutta kun parisuhde tulee tiettyyn kriisivaiheeseen, siinä ei auta se että itsetunto on kohdallaan. Se kriisivaihe on kulminaatiopiste, josta parisuhteen kehittyminen lähtee ylös- tai alaspäin. Märehti asioita tai ei.
Kehitä itsetuntoasi ja omanarvontuntoasi, arvosta itseäsi aivan itse, nauti elämästäsi, niin sitten miehen mielenliikahdukset eivät ole elämäsi keskipiste! Ihastuminen ei sinua uhkaa, sinun pitäisi nyt vain saada elämääsi jotain muuta sisältöä kuin tuollaisen märehtiminen!
Itse olen ajatellut ja toiselle sanonutkin, etten halua tietää ihastuksista ellei puoliso harkitse oikeasti tyyliin eroavansa ja muuttavansa muualle. Työkaluna varmaan siis lähinnä se, ettei ajattele asiaa.