Olen varmaan outo, mutta olen onnellinen, ettei mulla ole

sellaista yhtä ja ainoaa sydänystävää. Kuitenkin jossain vaiheessa toisen naama alkaisi ärsyttää ja sitten saisi lukea tältä palstalta millainen olenkaan ollut.



Mulle riittää että saan joskus anonyymisti jutella palstan kanssa asioista, joita en muutaman sellaisen pintapuolisemman kaverin kanssa jaksa jutella. Sitten on mies, joka tuntee mut läpikotaisin, että onpahan ainakin yksi ihminen joka hyväksyy mut tällaisena ja kenelle mun ei tsrvitse esittää mitään.