Iso huoli 17 v pojasta!
Mieheni on eronnut aikoinaan ja hänellä on 16 ja 17 v lapset ed. liitosta (Ja hei vaimo löysi toisen ja muutti 300 km päähän heidän yhteisestä kodista!).
Nämä isot lapset ovat viime vuosina aika harvoin meillä käyneet, ihan käytännön syistä koska välimatkaa on paljon ja on harrastuksia, tyttö- ja poikaystäviä yms.Lähinnä pidemmillä lomilla ja joskus vkl:na tavataan.
Nyt tavattiin vkl:na ja nuorempi lapsista oli selkeästi huolissaan isosta veljestä! Ja kertoi aika huolestuttavia juttuja.
Poika seurustelee 15 v tytön kanssa. Ja ilmeisesti tällä tytöllä on laitostaustaa ja alkoholiongelma taustalla!?!
Yksi kaveri piiriin kuuluva poika on juuri päässyt lastenkodista ja käyttää ainakin jotakin "aineita".
Poika on muutaman kerran tehnyt häviämistempun ja kerran äitinsä on hälyyttänyt poliisin.
Meillä ollessaan oli sovittu, että palaa kaupungilta klo 16. Ei vastannut puheluihin, ei viesteihin ja lopulta soitettiin hänelle sellaisesta numerosta, joka hänelle outo, niin saatiin kiinni ja lopulta herra saapui klo 24 meille.OLi siis juuri tuon "aineita käyttävän kaverin luona". Ja me emme vielä tuolloin asiaa tienneet.
Oltiin siis lähdössä isovanhempien kanssa matkalle
seuraavana aamuna ja oli aika ikävä tunne, kun ei poikaa löytynyt mistään.
On 15 -vuotiaana alkanut tupakoimaan ja nyt menee aski päivssä.
Kaljaa kai myös , ainakin sisaren mukaan aika paljon.
Poika on mukava ja aika kiltti (siis ainakin aikaisemmin ollut).On myös isovanhempille aina ollut tärkein lapsenlapsi ja tiedämme, että on heiltä saannut säännöllisesti rahaa, ei suuria summia kerralla, mutta kuitenkin. Sisko sanoi, että rahat menevät tupakkaan ja kaljaan.Kertoi myös , että veli on alkanut valehtelemaan kovasti.
Poika aloitti ammattikoulun nyt syksyllä ja eilen isä soitteli koululle ja siellä kaiken sanottiin olevan kunnossa.
Mutta itse olen tosi huolissaan. Isä ja isovanhemmat selkeästi eivät nyt haluneet asiaa käsitellä. Pojan äiti ei ole koskaan pitänyt lasten isään yhteyttä, vaikka yhteishuoltajuus onkin. Hänellä uusi perhe ja pieniä lapsia.
Nyt en tiedä reagoinko minä liian voimakkaasti, mutta huoli on kova. Ja haluaisin tietenkin poikaa auttaa, jos siihen oln tarvetta. J a tiedän , että nämä isommat sisarukset ovat tosi läheisiä toisilleen ja uskoin kyllä siskon kertomusta.
Mitä ihmettä tässä tekisin?!
Kommentit (6)
itselläni on 16v tyttö joka on vapaaehtoisesti nyt sijotettuna,ei laitoksessa,vaan pienkodissa.
Tyttö on lopettanut juomisen,polttamisen ja koulukin sujuu.
Mielestäni tyttöni on samanlainen kuin muut.
Ei se tee mitään laitosihmistä jos joutuu olosuhteiden pakosta olemaan jossain muualla kuin kotona.
Meillä tämä johtuu siitä etten jaksanut ja kyennyt enää tyttöä saamaan kuriin.
Hän lähti aamuisin muka kouluun,jonne ei sitten ollut mennytkään.
ADHD todettiin tuolla sijoituspaikassa ja nyt tyttö rauhoittunut kun sai siihen lääkityksen...
Älkää tuomitko ennenkuin tiedätte miten asiat oikeasti ovat.
Minustakin on juoruttu ties mitä että lapset otettu pois.Ei otettu.Itseasiassa sain itse vaatia tytölle tuon paikan.PITI PERUSTELLA MIKSI HALUAN LAPSENI TUONNE.
Ja nuoremmat lapset asuvat kotona ja kaikki on hyvin.
Tyttö saa joka päivä soittaa kotiin ja viikonloppuisin nähdään.
Meillä tytön elämän ja asiat pelasti tuo sijoitus.
Ties missä katuojassa olisi jos en olisi puuttunut asioihin näin.
niin väittäisin, että todennäköisesti lapsen tilanne on hanskassa. Kyllähän ihminen voi seurustella laitostaustaisen ihmisen kanssa ja viettää aikaa päihteitä käyttävän kanssa olematta silti itse kumpaakaan.
Aika monet 16-17-vuotiaan polttavat ja käyttävät kaljaa. Se on valitettavaa ja vanhempien pitäisi pyrkiä tekemään siitä loppu, mutta se ei ole katastrofi.
Luulen, että tärkein auttamisen muoto on se, että pidätte( isä pitää) tiivistä yhteyttä sinne koululle. Sitä kautta asiaa on helppo tarkkailla ja ongelma tulee siellä kyllä näkyviin, jos sellainen on. Se ei kuitenkaan tule ehkä ensikysymällä esiin, mutta säännöllisellä yhteydenpidolla pian.
Ja kiinnittäkää huomiota myös siihen nuorempaan sisareen. Hänellä voi olla omat ongelmansa jotka on hänen huolestumisensa takana tai ainakin hänen kuuluu saada tukea tuommoisen huolen kantamisessa.
siellä ammattikoulussa vedä sen askin päivässä röökiä, se kuuluu jo amiksen imagoon. Kaljottelu kuuluu myös tuon ikäisen autonrassaajan elämään ja tyttöystävät nyt vaihtuvat vielä moneen kertaan... Normaalilta kuulostaa jos kerran koulun kanssa ei ole ongelmia.
välittävän ja olevan mahdollisuuksien mukaan läsnä. Kannattaa pitää keskusteluyhteys eli en lähtisi painostamaan ja läksyttämään ja kuulustelemaan vaan ennemminkin tukemaan ja olemaan mukana. Kannattaisi tutustua tyttöystävään ja luoda jonkinlaiset puhevälit jne.
Koulussa on varmasti koulukuraattori tai psykologi jonka puoleen kääntyä tarvittaessa mutta tärkeintä lienee säilyttää välit ja lähentää niitä hallitusti
Pysy mahdollisuuksien mukaan pojan elämässä, kysele hienotunteisesti ja juttele mahdollisimman paljon kaikista asioista. Mielestäni voit myös ilmaista huolesi hänelle, nätisti ja saarnaamatta. Kertokaa, että olette huolissanne siksi, että hän on tärkeä ja rakas, ei siksi, että haluaisitte kytätä kyttäämisen ilosta.
Näillä eväillä koetan pärjätä oman 17-vuotiaani kanssa, joka on alkanut pyöriä myöhään ulkona kavereiden kanssa, joista osa on minulle tuntemattomia.
itse todella vahvasti uskon, että tuo "aineita" käyttävä kaveri, jonka luona poika aikaansa viettää, polttee ainakin pilveä, niin ettekö oikeasti olisi siitä tosi huolesteuneita?
Vai onko se tosiaan, niin yleistä nuorilla?
Tuo kalja ja tupakka on ällöttävää, mutta toki tiedän, että se lähes kaikilla tulee kokeiltua. Mutta huumeista olen eniten huolestunut.
t.ap