Onko teillä ja miten isä osallistunut pikkuvauvan yöhoitoon?

minä herään herkemmin öisin, ja tosiaan se imetys... Yöt ovat olleet lähinnä minun hoitovastuullani. vauva on nukkunut omassa korissa sängyn vieressä, paitsi kuopus (4.lapsi), hän nukkui aika paljon myös vieressä. Mutta ihan vastasyntyneenä hänkin korissa, pelkäsin että käännyn hänen päälleen.

Muutenkin ihan pienen hoito on ollut lähinnä minun vastuullani. Lapsen kasvaessa on isän hoitovastuu myös kasvanut. Ja yöt ovat siirtyneet hänen vastuulleen enemmän siksi ajaksi kun on vieroitettu rintamaidosta (n. vuoden iässä).

Esikoinen valvotti paljon öisin, ja hänen kanssaan myös mies valvoi jonkin verran. siis kun lapsella ei ollut nälkä, vaan lähinnä vatsavaivoja kitisi, niin mies kantoi ja hyssytteli, sain sitten huilata sen alkuyön.

Näin meillä.

mutta minä en ole ikinä tajunnut miksi isän pitäis nousta öisin vauvaa hoitamaan,koska hän oletettvasti käy töissä?? eri asia tietty isyysloman aikana.meillä vauvat ovat nukkuneet vieressäni,mies on siirtynyt vierashuoneeseen vauva-ajoiksi,näin on taattu kaikille maksimaalinen uni.vauva-aika on niin lyhyt, että kaikenlaiset erikoisjärjestelyt ovat mielestäni ok.toisissa perheissä taas vauvat nukkuvat tyytyväisenä omassa sängyssään alusta alkaaen.

Minä ajattelinkin lähinnä tuota isyysloma-aikaa, meillä on mies jäämässä 3 viikoksi kotiin ja mietin miten itse olen väsyksissä ja huonokuntoinen alussa. Että minäkö sitten kuitenkin valvon ja mies saa nukkua kuten ennenkin.

ja silti halusi hoitaa vauvaa myös yöllä. Imetys ei onnistunut alkuunkaan joten minä pumppasin tisumaitoa pulloon ja mies hoiti osan yösyötöistäkin vaikka töissä kävi, itsehän halusi. Mies on myös alusta asti osallistunut aktiivisesti tyttömme hoitoon, leikkii,laulaa ja kylvettää ym.

Meillä vauva nukkui pari ekaa kuukautta pehmeässä vaunun kopassa, se oli hilattuna ihan sängyn viereen, nykyisin nukkuu omassa pinnasängyssään kun ei öisin enää herää syömään, nukkuu siis samassa huoneessa.

Me olemme nukuttaneet vauvan yöunilleen useimmiten sylissä, välillä myös omassa sängyssään. Omaan sänkyynsä lapset kuitenkin aina kannettiin nukkumaan. Kun vauva heräsi syömään, minä nousin syöttämään, ja mies jäin nukkumaan. Meillä siis imetys on onnistunut, joten tämä tapa on ollut meille ihan ok. Yleensä nostan vauvan yöllä sänkyymme ja syötän hänet siinä. Sitten vaihtelevasti annan hänen joko jäädä nukkumaan viereemme tai nostan takaisin sänkyynsä. Isänsä on aina ollut kova pyörimään, mutta kummankaan lapsemme päälle hän ei ole kertaakaan kierinyt, sillä itse olen pitänyt toista kättäni aina vauvan yli ja huomannut siis, jos mieheni on alkanut kääntyä käteni päälle ja saanut hänet työnnettyä sitten toiseen suuntaan. Kerrankin siis jotain hyvää siitä, että olen herkkäuninen.

Jos vauva(t) taas olisi öisin heräillyt paljon muutenkin kuin vain syömään, olisi mieskin saanut kyllä öisin heräillä nukuttamaan vauvaa, mutta me olemme siltä osin päässeet aika helpolla.

eli kun vauva itkee vaihtanut vaipat (jos tarvetta ja tuonut sitten vauvan mule imetettäväksi



vauva nukkuu omassa sängyssään

Jos löydät sellaisen, josta reunan saa laskettua alas, vauva on vieressä, mutta omassa turvallisessa "sivuvaunussaan". Vastasyntynyttä hoidimme kumpikin niin, että minä imetin ja isä kävi vaihtamassa kakkavaipat yöllä. Vauvat kakkasivat AINA. Pullosyötöt öisin myöhemmin hoidin minä, isä kävi töissä. Hän antoi minulle kokonaisia nukkumaöitä silloin tällöin vapaapäivillään, muuten tilaisuutta päiväuniin.



2 nuorinta olivat ihan toivottomia koliikkiparkujia ym. ym. ongelmaa, itkivät yötä päivää 7kk. Meidän oli pakko siirtyä vuorotellen nukkumiseen tai nukkua ihan eri huoneessa. Toinen saattoi esim. hoitaa ja heräillä ensimmäiset 4h ja sitten vaihdettiin vuoroa. Nukkumisvuorolainen oli tulpat korvissa olkkarissa. Vietimme myös iltoja olohuoneen lattialla telkkarin ääressä niin, että kävimme vuorotellen tassuttamassa vauvaa/ vauvoja omissa sängyissään.



Mies päästi minut nukkumaan 2h:ksi kun tuli töistä, sitten minä vuorostani hänet.



Vauva-aika oli todella raskasta, lapset syntyivät 11kk:n välein ja osoittautuivat myöhemmin sairaiksi. Selvisi siis itkun syykin.



Suosittelen teillekin vuoronukkumista, että kumpikin saa häiriötöntä unta edes pätkittäin.

vienyt poiskin. Heräsi vauvan pienimpäänkin inahdukseen, jo silloin, kun mä vasta käänsin kylkeä.

kummankaan vauvan kanssa. Varsinkin imettävällä naisella hormonitoiminta auttaa jaksamaan katkonaisella unella, ja myös pääsemään takaisin uneen nopeasti. Miehellä näitä apuja ei ole, joten hänelle yöheräily olisi ollut paljon rankempaa. Mies nukkui kuitenkin omassa sängyssään, missä minäkin, mutta korvatulppien kanssa. Apu oli siinä, että viikonloppuisin mies nousi isomman lapsen kanssa aikaisin, ja minä sain nukkua vauvan kanssa siihen saakka, kun vauva heräsi.



Meillä meni niin, että vauvat on laitettu omaan sänkyyn, joka äidin sängyn vieressä, nukkumaan, mutta he ovat sitten jossakin vaiheessa yötä tulleet siitä viereen. Imetin yöllä maaten, ja usein nukahdin heti autettuani vauvan rinnalle. Jo synnärillä opetettiin, missä asennossa kyljellään voi nukkua siten, että vauvan päälle kierähtäminen onnistuisi vaan vääntämällä oma olkapää sijoiltaan (ja siihen kyllä herää), eli vauva on kanalossa ja äidin käsin hänen selkänsä takana.



Siinä vaiheessa kun yösyöttöjä oli enää 2-3, aloin pikkuhiljaa syöttää istualtaan makuuhuoneessa olevassa nojatuolissa, ja nostaa vauvan omaan sänkyyn jatkamaan unia.



Imetyksen loputtua ja lasten siirryttyä omaan huoneeseen nukkumaan, yöllä on noustu suurinpiirtein vuorotellen. Nyt yöherätyksiä on enää pari kertaa viikossa (lapset 3 ja 4).



Mutta liikaa tätä ei kannata pohtia etukäteen, vauvat ovat erilaisia ja eri tavat toimivat eri perheissä. Mutta siihen kannattaa kyllä varautua, että 99% yöheräilyt vauva-aikana ovat äidin hommaa, ja isät nukkua porskuttavat.

Vauva nukkui omassa sängyssä, meidä nsängyn vieressä. Ja meillä mies on aina osallistunut yöhoitoon, ottanut vauvan, vaihtanut vaioan ja röyhtyyttänyt, minun tarvitsi oikeastaan vain imettää. Ja jos pullossa oli valmiina niin hän syöttikin.



Mies on aina ollut yöllä helppo heräämään, minulla kesti pidempään. Ihana mies mulla, kiitos kun muistutit tuostakin ajasta :)

omassa kopassaan, sängyssään tai vaikka äp-laatikossa alkuun. Vanhempien sängyn vieressä kuitenkin. Ihan pientä en ole oikein uskaltanut ottaa viereen, isompina meillä kyllä vauvat ovat nukkuneet vieressä.



Mies on myös alkuaikoina osallistunut yöhoitoon: Meillä rintojeni muodon vuoksi lapsilla ollut alkuun vaikeuksia saada kunnon otetta rinnasta, joten olen pumppaillut ja vauvat saaneet äidinmaitoa myös pullosta. Kaikilla lapsilla on ollut myös keltaisuutta, joten on ollut pakko huolehtia riittävästä nesteen saannista. Koska vauvat ovat syöneet myös pullosta ja olen saanut hyvin pumpattua maitoa, on ollut helppo antaa iltavirkku vauva isälle ja olen itse mennyt aikaisemmin nukkumaan. Isä hoitanut viimeisen iltasyötön ja minä olen saanut nukkua pidemmän yhtenäisen pätkän. Välillä ollut todella arvokasta. Muut syötöt olen sitten hoitanut itse ja mies nukkunut. Meillä mies ei ole edes herännyt pikkuvauvan itkuun...



Kaikilla satunnainen iltasyöttäminen pullosta lopetettu kuitenkin 2kk ikään mennessä, joten sen jälkeen olen hoitanut yön itse. JOskus olen kyllä mennyt aikaisemmin itse nukkumaan ja yökyöpeli mieheni jäänyt vauvan kanssa valvomaan. Tuonut sitten tarvittaessa syömään. Mieheni valvoo yleensä aina myöhään, joten hänelle iltavalvomiset eivät ole olleet ongelma. Aamuheräilyt sitä vastoin ovat aina olleet minun heiniäni...

siksi koska kävi töissä, toisaalta olisin kyllä kaivannut että viikonloppuisin olisin saanut edes nukkua vähän aikaa vaikka sitten päivällä.



Meillä oli koliikki vauva ja huusi ensimmäiset 8 viikkoa yötä päivää, nukkui 10min unia kerrallaan... =(

missä te olette nukuttaneet vauvaa öisin? Onko vieressä vai omassa sängyssä?

Alusta asti omassa sängyssäänm meidän (minun) sängyn vieressä. Toimii hyvin ja kaikki saavat nukkua syvää unta.







Entäpä onko isä muuten osallistunut yöhoitoon vai saanut nukkua yönsä aivan rauhassa?

Ei ole meillä osallistunut yöhoitoon. Joskus on saattanut apunani imeä räkää nuhanenästä tms mutta kyllä ne yöheräämiset ja aamuheräämiset ovat ollee täysin minun vastuullani. Hiukan ihmettelen sitä, sillä aikoinaan hän on kuulemma aina valvonut esikoisensa kanssa kello 4-6, että vaimo sai nukkua (tämän kertoi ennen kuin olimme naimisissakaan)..

sillä mieheni edellisen liiton lapset tulivat meille ensimmäisiksi 4 viikoksi. Mies oli heidän kanssaan, minulle jäi vauvan hoito kokonaan.

Minä ajattelinkin lähinnä tuota isyysloma-aikaa, meillä on mies jäämässä 3 viikoksi kotiin ja mietin miten itse olen väsyksissä ja huonokuntoinen alussa. Että minäkö sitten kuitenkin valvon ja mies saa nukkua kuten ennenkin.

ja silloinkin valittaen niin vietävästi.



Mutta imetyshän on mun hommaa, joten eipä siinä iskä auta. Ja mieluummin imetän kuin antaisin isän syöttää pullosta, koska aluksi tissit meinaa poksahtaa muutenkin ja myöhemmin taas maitoa tulee sen verran niukalti, että yöimetykset tekee hyvää.



Ja vauva nukkuu pinnasängyssä minun sänkyni vieressä. Tosin joskus jää imetyksen jälkeen viereeni, jos en jaksa (tai uskalla heräämisen pelossa) nostaa vauvaa takaisin. Mies nukkuu muualla, kun joudun öisinkin vaihtelemaan vaippaa, laittamaan valoa jne...

Minulla on itsellä 3kk ikäinen poika. Yö herääminen kyllä yleensä jää äidin hoidettavaksi, koska äiti imettää niin on melkeimpä turhaa herättää sen takia isäkin. Poika nukkuu meillä omassa sängyssä, koska mielestäni sen on turvallisempi nukkua omassa sängyssä. Itsekkin saa siten nukkua yön rauhassa, kun ei tarvitse heräillä melkein koko ajan ja varmistaa että vauva ei tipahda tai ole jäänyt alle. Mutta nyt kun poika on 3kk ja osaa itse kääntyilla nukkuessaan on hän nukkunut vieressä, mutta nukkuu myös omassa sängyssä. Päivä unet poika on meillä yleensä nukkunut vanhempien sängyssä, tyynyt vaan kannattaa laittaa reunoilla lakan alle niin ei pääse putoamaan.

hyväksi havaittua: isä on vaipanvaihtovastaava. Imetyksen ajaksi ei ole yöllä järkeä herätä. Mutta aamuimetyksen jälkeen voisit jo ojentaa vaipanvaihtoa tarvitsevan vauvan isälle ja itse vielä kääntää kylkeä hetkeksi.



Meillä pinnasänky kiinni parisängyssä ja vauva nukkuu minun ja pinnasängyn välissä ensimmäisen imetyksen jälkeen aamuun.

Vaaditte lepoa, jos siltä tuntuu. Yliväsynyt äiti ei ole vauvalle hyväksi.



Se, joka väitti hormonien auttavan äitiä heräämisissä: bullshit. Joillakin auttaa, joillakin ei. Älä yleistä omaa kokemustasi tai kirjatietoa koskemaan kaikkia uusia äitejä. Voi nimittäin olla aikamoinen shokki ja pettymys, kun näin ei tapahdukaan, vaan väsymys uuvuttaa äidin fyysisesti ja psyykkisesti. Moni äiti on joutunut unettomuuskierteeseen, jolloin ei pysty nukahtamaan, vaikka siihen olisi mahdollisuus.



Eli tulevat äidit: pyytäkää ja vaatikaa apua, kun sitä tarvitsette. Antakaa isän luoda läheinen suhde vauvaan ja laittakaa isä hoitamaan esim. vaipanvaihdot ja pesut. Nukkukaa päiväunia, jos yöimetykset väsyttävät. Syökää eineksiä. Mies voi siivota ja hoitaa kotityöt. Ottakaa rauhallisesti ja kuunnelkaa itseänne ja tarpeitanne.

tekee kahta työtä ja olen antanut hänen nukkua. Onneksi meillä lapset olleet hyviä nukkujia ja en ole kokenut yösyöttöjä raskaiksi.

mutta aina samassa huoneessa ja mies on aina osallistunut sillä mulla muutenkin paha uniongelma eikä vauva-aikaan voinut käyttää unipillereitäkään. Mies antanut joskus tuttipullosta maidon mutta kun imetin niin mies hoiteli nostelut...meillä vauvat olleet aina hyviä nukkujia onneksi eli ovat vain syönet ja jatkaneet uniaan. Äiti valitettavasti valvoikin sitten monta tuntia yhden 10 min syötön jälkeen :( jossain vaiheessa sitten kun imetys loppui ja muutenkin yösyönnit vähentyneet ja loppuneet niin muutin toiseen huoneeseen nukkumaan ja mies jäi vauvan kanssa. Tästähän nyt tietty moni palsta mamma vetää herneet nenään mutta näin me kaikki saimme nukuttua eikä mun tarvinnut valvoa öitäni peläten että vauva herää mun pyörimiseeni...mulla on hyvä mies!