Vuoroviikkoasumisen vastustajat - kysymys teille!

ei siihen asumista tarvita! Eli tutuilla se systeemi, että lasten koti on äitinsä luona, mutta isällä saa käydä koska tahansa, vaikka joka ilta. Yöksikin saa jäädä, jos siltä tuntuu, mutta se oma koti on äidillä ja äidin on tiedettävä, missä lapsi on. Virallisesti 2 viikonloppua kuukaudessa "kuuluu" isälle, mutta käytännössä isä hakee lapset harrastuksiin joka lauantai.



Erittäin toimiva systeemi, jossa lapsilla on 2 vanhempaa, mutta yksi koti. Lomalla lapset ovat mökillä 2 vko isän kanssa ja 2 vko äidin kanssa.

kun perheensä halusi hajoittaa. Jos ero olisi minun syytäni, tyytyisin siihen että minä se perheen hajotin ja toimisin niin kuin mies haluaa.

LAPSEN parhaaksi, tietenkin.



Ei sen kummempaa. Kaikkea ei voi saada joten vanhempien tulee yhdessä päättää kumpi on etä- ja kumpi lähivanhempi. Voihan etävanhempi silti nähdä lasta usein, jos vanhemmat asuvat suhteellisen lähellä toisiaan, vaikkei lapsi asuisikaan vuoroviikoin hänen luona. Siihenhän juuri kannustettiin, useisiin muutaman tunnin tapaamisiin viikolla etävanhemman kanssa jos se on mahdollista.



Lapsen edun pitäisi mennä KAIKEN muun edelle.

virallisesti isällään, mutta tahtoisin kyllä tavata hieman useammin kuin parin viikon välein. Muuttaisin asumaan siten, että lapsilla olisi mahdollisuus tulla minun luokseni koska tahansa.



Eikä mieskään varmaan tahtoisin kynsin ja hampain kiinni pitää tapaamisajoista, pienet hengähdyshetket olisi ok.

yksinään noin pitkää aikaa. Minun olisi pakko suostua vuoroasumiseen, koska siinä lasten asiat hoituisivat edes joka toinen viikko.



Sitä paitsi huoltajuus on yleensä molemmilla, vaikka lapset kävisivät toisella vain viikonloppuisin. Ei vuoroasuminen ole sama asia kuin yhteishuoltajuus.

LAPSEN parhaaksi, tietenkin.

Ei sen kummempaa. Kaikkea ei voi saada joten vanhempien tulee yhdessä päättää kumpi on etä- ja kumpi lähivanhempi. Voihan etävanhempi silti nähdä lasta usein, jos vanhemmat asuvat suhteellisen lähellä toisiaan, vaikkei lapsi asuisikaan vuoroviikoin hänen luona. Siihenhän juuri kannustettiin, useisiin muutaman tunnin tapaamisiin viikolla etävanhemman kanssa jos se on mahdollista.

Lapsen edun pitäisi mennä KAIKEN muun edelle.

LAPSEN parhaaksi, tietenkin.

Ei sen kummempaa. Kaikkea ei voi saada joten vanhempien tulee yhdessä päättää kumpi on etä- ja kumpi lähivanhempi. Voihan etävanhempi silti nähdä lasta usein, jos vanhemmat asuvat suhteellisen lähellä toisiaan, vaikkei lapsi asuisikaan vuoroviikoin hänen luona. Siihenhän juuri kannustettiin, useisiin muutaman tunnin tapaamisiin viikolla etävanhemman kanssa jos se on mahdollista.

Lapsen edun pitäisi mennä KAIKEN muun edelle.

Kerro minulle, miten sinä kestäisit sen, että lapset asuisivat isän luona. Isä laittisi heidät nukkumaan, heräisi aamulla samasta asunnosta lasten kanssa ja sinä saisit käydä leikkimässä lasten kanssa ja saisit myös välillä viikonloppuisin lapset yökylään.

Kerro minulle, suostuisitko sinä siihen. Oleta hetkeksi, että isä ei suostu etävanhemmuuteen. Joten jos vastustat vuoroasumista, sinun olisi suostuttava olemaan etävanhempi.

Suostuisitko?

katsottaisiin, että isä on pystyvämpi vanhempi kuin minä ja soveltuu paremmin lähivanhemmaksi kuin minä. Lapsen edun pitäisi mennä kaiken muun edelle. Rakastan lapsiani enkä voisi toimia muutoin. Omat vaatimukseni ovat toissijaisia kun toisessa vaakakupissa on lasteni psyykkinen hyvinvointi. 4

LAPSEN parhaaksi, tietenkin. Ei sen kummempaa. Kaikkea ei voi saada joten vanhempien tulee yhdessä päättää kumpi on etä- ja kumpi lähivanhempi. Voihan etävanhempi silti nähdä lasta usein, jos vanhemmat asuvat suhteellisen lähellä toisiaan, vaikkei lapsi asuisikaan vuoroviikoin hänen luona. Siihenhän juuri kannustettiin, useisiin muutaman tunnin tapaamisiin viikolla etävanhemman kanssa jos se on mahdollista. Lapsen edun pitäisi mennä KAIKEN muun edelle.

Kerro minulle, miten sinä kestäisit sen, että lapset asuisivat isän luona. Isä laittisi heidät nukkumaan, heräisi aamulla samasta asunnosta lasten kanssa ja sinä saisit käydä leikkimässä lasten kanssa ja saisit myös välillä viikonloppuisin lapset yökylään. Kerro minulle, suostuisitko sinä siihen. Oleta hetkeksi, että isä ei suostu etävanhemmuuteen. Joten jos vastustat vuoroasumista, sinun olisi suostuttava olemaan etävanhempi. Suostuisitko?

niin hän varmasti tekisi kaikkensa, että äisi saisi laittaa lapsia nukkumaan useammin kuin pari kertaa kuukaudessa tai äiti saisi tehdä lasten kanssa muutakin kuin leikkiä. Lapset voisivat olla äidin luona yhtä paljon kuin isällään, mutta se ainoa koti olisi isällä ja se olisi tukikohta.

katsottaisiin, että isä on pystyvämpi vanhempi kuin minä ja soveltuu paremmin lähivanhemmaksi kuin minä. Lapsen edun pitäisi mennä kaiken muun edelle. Rakastan lapsiani enkä voisi toimia muutoin. Omat vaatimukseni ovat toissijaisia kun toisessa vaakakupissa on lasteni psyykkinen hyvinvointi. 4

Mitä tarkoitat, että katsottaisiin että isä on pystyvämpi?

Lähtökohtaisesti olette yhtä hyviä. Sinun nyt vain pitäisi olla se joka luopuu, sillä isä ei suostu etävanhemmuuteen.

Minä olen kyllä varmaan se itsekäs äiti, joka ei moiseen suostu, vaan lähtee siihen lapsille vaikeaan systeemiin, jossa lasten pitää vuoroasua.

MInä ottaisin mieluiten siis yksinhuoltajuuden, jossa isä tapaa lapsiaan. Mutta mielestäni SE EI ole reilua lapsille eikä isälle.

katsottaisiin, että isä on pystyvämpi vanhempi kuin minä ja soveltuu paremmin lähivanhemmaksi kuin minä. Lapsen edun pitäisi mennä kaiken muun edelle. Rakastan lapsiani enkä voisi toimia muutoin. Omat vaatimukseni ovat toissijaisia kun toisessa vaakakupissa on lasteni psyykkinen hyvinvointi. 4

Jos isä olisi _huono_ isä, esim. väkivaltainen asia olisi tottakai toinen, mutta silloin en suostuisi vuoroviikkoihinkaan.

[Lapset voisivat olla äidin luona yhtä paljon kuin isällään, mutta se ainoa koti olisi isällä ja se olisi tukikohta.

Tätä en ymmärrä. Jos lapset ovat yhtä paljon molemmissa kodeissa, eivätkö he silloin vuoroasu?

Selitä mulle, mikä tässä systeemissä on parempaa vuoroasumiseen?

Huom, en missään nimessä kannata vuoroasumista, silti itsekkäistä syistä varmaan siihen lähden. Koska en itse pysty vain tuohon tapaamiseen mahdollisimman usein.

[Lapset voisivat olla äidin luona yhtä paljon kuin isällään, mutta se ainoa koti olisi isällä ja se olisi tukikohta.

Tätä en ymmärrä. Jos lapset ovat yhtä paljon molemmissa kodeissa, eivätkö he silloin vuoroasu? Selitä mulle, mikä tässä systeemissä on parempaa vuoroasumiseen? Huom, en missään nimessä kannata vuoroasumista, silti itsekkäistä syistä varmaan siihen lähden. Koska en itse pysty vain tuohon tapaamiseen mahdollisimman usein.

missä on milloinkin (tietysti vanhempien sopimissa rajoissa tyyliin tukikohtakotiin on tultava illalla klo 20.00). Vuoroasumisessa lapsi on sovitut viikot kummallakin vanhemmalla, mutta tässä systeemissä ei ole erikseen mitään tiettyjä aikoja, koska lapsi on missä vaan mennään sen lapsen tahdissa. Jos lapsi vaikka harrastaa jotain äidin kodin lähellä, niin sieltä on kätevä mennä yöksi äidille tai jos isällä on aina ollut tapana viedä lapset harrastuksiin niin hän jatkaa samaa systeemiä edelleen eikä inise, että se on sun viikkos.

Lapsella olisi 2 kotia, joista se toinen olisi pääasiallinen tukikohta, mutta lapsi voisi nähdä molempia vanhempiaa niin paljon kuin haluaa. Joo, vaatii vanhemmilta aika paljon, siksi harva tähän pystyy.

ei siihen asumista tarvita! Eli tutuilla se systeemi, että lasten koti on äitinsä luona, mutta isällä saa käydä koska tahansa, vaikka joka ilta. Yöksikin saa jäädä, jos siltä tuntuu, mutta se oma koti on äidillä ja äidin on tiedettävä, missä lapsi on. Virallisesti 2 viikonloppua kuukaudessa "kuuluu" isälle, mutta käytännössä isä hakee lapset harrastuksiin joka lauantai.

Erittäin toimiva systeemi, jossa lapsilla on 2 vanhempaa, mutta yksi koti. Lomalla lapset ovat mökillä 2 vko isän kanssa ja 2 vko äidin kanssa.

Äidin uusi tykkää varmasti hirveästi että ex hengailee heillä kaiket illat ja välillä nukkuukin sohvalla. Ja isän uusi ei näe puolisoaan, kun miehen pitää kyläillä lastensa luona tavatakseen heitä.

Vai pitäisikö vanhempien uhtata koko elämänsä lasten edun nimissä ja unohtaa uudelleen rakastuminen?

ENNEN kuin hankkii lapsia. Jos ei kykene laittamaan lapsen etua omansa edelle ei olisi koskaan pitänyt tehdä lapsia.

miehen lapset ovat eläneet noin ja kritisoivat sitä nyt aikuisena aika kovaa.

järjestely, että kun vanhemmat erosivat, niin isä osti uuden asunnon niin läheltä kuin mahdollista, heidän tapauksessaan n. 0,5 km päästä. Äiti teki vuorotyötä ja isä työskenteli puoliksi kotonaan, isä sitten hoiti lapsia aina kun äiti oli töissä. Ensin haki lapset tarhasta ja myöhemmin lapset menivät usein isälle koulun jälkeen. Jos äiti oli illan ja yön töissä, saattoi isä tulla lasten seuraksi vanhaan kotiin, tai lapset mennä yöksi isälle. Virallisesti asuivat siis äidillä.



Jos meille tulisi ero, niin yritettäisiin varmaan jotain samantapaista järjestelyä, eli että asuttaisiin niin lähekkäin että lapset voisi nähdä kumpaakin niin usein kuin haluavat. Ja tällöin voisin olla myös se "etävanhempi".

ei siihen asumista tarvita! Eli tutuilla se systeemi, että lasten koti on äitinsä luona, mutta isällä saa käydä koska tahansa, vaikka joka ilta. Yöksikin saa jäädä, jos siltä tuntuu, mutta se oma koti on äidillä ja äidin on tiedettävä, missä lapsi on. Virallisesti 2 viikonloppua kuukaudessa "kuuluu" isälle, mutta käytännössä isä hakee lapset harrastuksiin joka lauantai. Erittäin toimiva systeemi, jossa lapsilla on 2 vanhempaa, mutta yksi koti. Lomalla lapset ovat mökillä 2 vko isän kanssa ja 2 vko äidin kanssa.

Äidin uusi tykkää varmasti hirveästi että ex hengailee heillä kaiket illat ja välillä nukkuukin sohvalla. Ja isän uusi ei näe puolisoaan, kun miehen pitää kyläillä lastensa luona tavatakseen heitä. Vai pitäisikö vanhempien uhtata koko elämänsä lasten edun nimissä ja unohtaa uudelleen rakastuminen?

vuoroviikkoasuminen on nimenomaan itsekkäiden paskapäiden valinta, jossa etusijalla on uusi kumppani ja tämän vaatimukset.

Isänä ja äitinä sitä joutuu hyväksymään sen, että on lapsia. Heidät voi hylätä, jos haluaa, tai sitten voi pysyä isänä ja äitinä, vaikka rakastuisi uuteen ihmiseen.

järjestely, että kun vanhemmat erosivat, niin isä osti uuden asunnon niin läheltä kuin mahdollista, heidän tapauksessaan n. 0,5 km päästä. Äiti teki vuorotyötä ja isä työskenteli puoliksi kotonaan, isä sitten hoiti lapsia aina kun äiti oli töissä. Ensin haki lapset tarhasta ja myöhemmin lapset menivät usein isälle koulun jälkeen. Jos äiti oli illan ja yön töissä, saattoi isä tulla lasten seuraksi vanhaan kotiin, tai lapset mennä yöksi isälle. Virallisesti asuivat siis äidillä.

Jos meille tulisi ero, niin yritettäisiin varmaan jotain samantapaista järjestelyä, eli että asuttaisiin niin lähekkäin että lapset voisi nähdä kumpaakin niin usein kuin haluavat. Ja tällöin voisin olla myös se "etävanhempi".

Toi on varmaan munkin ihannetapa järjestää asiat. Aina ei onnistu se ihan vieressä asuminen, ihan taloudellisista syistä. Esim. lähellä ei ole tarpeeksi halpoja asuntoja. Lisäksi kun lapset aik a pieniä, ei toimi mikään lasten itsenäinen kulkeminen asuntojen välillä.

asumaan homoparin kanssa. Ja toivottavasti lastenvalvojatkaan eivät anna.