Mua vituttaa noi "onpa yks narkkari vähemmän" -jutut
Ihan yhtä hyvin toi Jani voisi olla teidän JOKAISEN av-mamman lapsi!!!! Ihan turha väittää, että "ei mun lapsesta ikinä vois tulla narkkaria". Miten kukaan voi olla iloinen toisen kuolemasta?!? Janikin on jonkun lapsi.
Itse olen entinen narkomaani (nyt 8 vuotta kuivilla) ja tuollaiset jutut saa veren kiehumaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että hyväksyisin huumeiden käytön.
Itse olen hyvästä ja rakastavasta perheestä. Lapsuus ja nuoruus oli onnellinen. Ympärilläni oli paljon rakkautta ja asiat oli kaikinpuolin hyvin. Menestyin koulussa erittäin hyvin ja minulla oli hyviä ystäviä.
Olin juuri täyttänyt 16v, kun tapasin eräänä iltana "Simon". Simo oli kohtelias, mukava, kiltti, hyvä keskustelemaan, komea, rikas, fiksu, hieman vanhempi ja kehittyneempi, kuin ikäiseni pojat. Rakastuin välittömästi Simoon ja pian vietin kaiken ajan hänen kanssaan. Olin rakastunut hölmö tyttö.
Eräänä iltana Simo kaivoi kaapistaan huumeruiskun ja kertoi käyttävänsä "välillä" huumeita. Järkytyin. En ollut IKINÄ nähnyt tai käyttänyt mitään huumeita. Simo avautui minulle ongelmistaan ja olin heti valmis auttamaan häntä. Harmillista kyllä, Simo oli narsistinarkkari. Erittäin ovela ja taitava puhumaan. Ei mennyt montaa viikkoa, kun oli saanut minut kokeilemaan huumeita. Noin pari kuukautta tästä, hän pääsi tavoitteeseensa eli piikittämään ensimmäiset vedot minulle.
Ja nyt on turha tuomita minua. Olin rakastunut, hölmö pikkutyttö. Rakastin Simoa, enkä osannut ajatella selkeästi. Olin jo narkomaani, joka ei voinut lopettaa käyttöä, vaikka olisi sitä itse halunnut.
Näin minusta tuli narkomaani. Simo tietenkin hylkäsi minut heti tämän jälkeen. Jonka jälkeen hänen luonaan on asunut ties kuinka monta nuorta tyttöä. Tiedän ainakin kaksi heistä, jotka ovat menneet samaan halpaan.
Joten älkää tuomitko narkkareita. Kaikki eivät käytä ihan vain huvikseen. Itse olin onnekas. Sain tukea perheeltäni ja vaikka huumeidenkäyttöni kesti lähes kymmenen vuotta, he eivät hylänneet minua. Jaksoivat aina uudestaan ja uudestaan ja uudestaan minut valheet, varkaudet, väkivaltaisuudet, yliannostukset, sairaalareissut, kymmenet piloille menneet katkaisuhoidot ym ym...
Tämän halusin teille kertoa. Kiitos! Ja koittakaa käyttäytyä AV:laiset
Kommentit (79)
vaikeimpien narkomaanien kanssa, ja se on kyllä todella raskasta. Tiedän koska itekin olen sairaanhoitaja ja heidän kanssaan jatkuvasti tekemisissä. Täytyy muistaa että ennen kuin ihminen on niin syvällä huumeidenkäytössä että pääty sairaalaan yliannostuksen tms. asian vuoksi, siinä moooonta huumeidenkäyttö "vaihetta" välissä. Pitäisi muistaa, että näitä "narkkeja" voi olla ihan siinä omassa lähipiirissä, se voi olla veljesi, se voi olla työkaverisi...mutta et vain tiedä sitä. Itse olen kantapään kautta kokenut, että juuri siitä ihmisestä, josta vähiten olisit ikinä uskonut, hankkiutuu ongelmiin huumeiden kanssa..
Eiköhän nämä tuomitsijat ole niitä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, että elämä ei todellakaan aina mene sen etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan. He eivät myöskään kykene käsittämään sitä, että meistä ihan jokaisella on murtumispiste, jonka ylitettyään voi tehdä asioita, joita ei ikimaailmassa olisi voinut kuvitella tekevänsä - toisilla se tulee vastaan aiemmin, toisilla myöhemmin; jokaisella se kuitenkin on. Hyvä, jos omaansa ei tarvitse ikinä laittaa testiin (osaisivatopa vielä itse olla siitä kiitollisia).
Kaiken muun lisäksi kuoleman vähättely ja kuolleen ihmisen (on hän sitten juhlittu sankari tai narkomaani) mollaaminen osoittaa äärimmäisen huonoa arvostelukykyä ja alkeellisimpienkin käytöstapojen puutetta. Näin toimivat ihmiset kertovat siis lähinnä itsestään.
Eiköhän nämä tuomitsijat ole niitä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, että elämä ei todellakaan aina mene sen etukäteen kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan. He eivät myöskään kykene käsittämään sitä, että meistä ihan jokaisella on murtumispiste, jonka ylitettyään voi tehdä asioita, joita ei ikimaailmassa olisi voinut kuvitella tekevänsä - toisilla se tulee vastaan aiemmin, toisilla myöhemmin; jokaisella se kuitenkin on. Hyvä, jos omaansa ei tarvitse ikinä laittaa testiin (osaisivatopa vielä itse olla siitä kiitollisia). Kaiken muun lisäksi kuoleman vähättely ja kuolleen ihmisen (on hän sitten juhlittu sankari tai narkomaani) mollaaminen osoittaa äärimmäisen huonoa arvostelukykyä ja alkeellisimpienkin käytöstapojen puutetta. Näin toimivat ihmiset kertovat siis lähinnä itsestään.
ettei meillä tuomitsijoilla ole mitään käsitystä... No, luulossa on hyvä elää....
t.pakkohoidon puolustaja!
Ihan yhtä hyvin toi Jani voisi olla teidän JOKAISEN av-mamman lapsi!!!! Ihan turha väittää, että "ei mun lapsesta ikinä vois tulla narkkaria". Miten kukaan voi olla iloinen toisen kuolemasta?!? Janikin on jonkun lapsi. Itse olen entinen narkomaani (nyt 8 vuotta kuivilla) ja tuollaiset jutut saa veren kiehumaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että hyväksyisin huumeiden käytön. Itse olen hyvästä ja rakastavasta perheestä. Lapsuus ja nuoruus oli onnellinen. Ympärilläni oli paljon rakkautta ja asiat oli kaikinpuolin hyvin. Menestyin koulussa erittäin hyvin ja minulla oli hyviä ystäviä. Olin juuri täyttänyt 16v, kun tapasin eräänä iltana "Simon". Simo oli kohtelias, mukava, kiltti, hyvä keskustelemaan, komea, rikas, fiksu, hieman vanhempi ja kehittyneempi, kuin ikäiseni pojat. Rakastuin välittömästi Simoon ja pian vietin kaiken ajan hänen kanssaan. Olin rakastunut hölmö tyttö. Eräänä iltana Simo kaivoi kaapistaan huumeruiskun ja kertoi käyttävänsä "välillä" huumeita. Järkytyin. En ollut IKINÄ nähnyt tai käyttänyt mitään huumeita. Simo avautui minulle ongelmistaan ja olin heti valmis auttamaan häntä. Harmillista kyllä, Simo oli narsistinarkkari. Erittäin ovela ja taitava puhumaan. Ei mennyt montaa viikkoa, kun oli saanut minut kokeilemaan huumeita. Noin pari kuukautta tästä, hän pääsi tavoitteeseensa eli piikittämään ensimmäiset vedot minulle. Ja nyt on turha tuomita minua. Olin rakastunut, hölmö pikkutyttö. Rakastin Simoa, enkä osannut ajatella selkeästi. Olin jo narkomaani, joka ei voinut lopettaa käyttöä, vaikka olisi sitä itse halunnut. Näin minusta tuli narkomaani. Simo tietenkin hylkäsi minut heti tämän jälkeen. Jonka jälkeen hänen luonaan on asunut ties kuinka monta nuorta tyttöä. Tiedän ainakin kaksi heistä, jotka ovat menneet samaan halpaan. Joten älkää tuomitko narkkareita. Kaikki eivät käytä ihan vain huvikseen. Itse olin onnekas. Sain tukea perheeltäni ja vaikka huumeidenkäyttöni kesti lähes kymmenen vuotta, he eivät hylänneet minua. Jaksoivat aina uudestaan ja uudestaan ja uudestaan minut valheet, varkaudet, väkivaltaisuudet, yliannostukset, sairaalareissut, kymmenet piloille menneet katkaisuhoidot ym ym... Tämän halusin teille kertoa. Kiitos! Ja koittakaa käyttäytyä AV:laiset
En toivo kenenkään kuolemaaa,mutta siltikään en sääli /sympatisoi huumeiden käyttäjiä.
kas kun huumeriippuvuuden tien aloitus on jokaisen oma valinta,jopa sinun. Syyksi kaiken maailaman rahakeräyksiin huumevieroitushoitohin ei riitä ystävän painostuksesta nuorena aloitettu kokeilu,jonka seurauksena jäikin riippuvaiseksi huumeista.
Aina se viimekädessä on jokaisen oma valinta.
Joakinen 16v. tietää mitä huumeista voi seurata,jopa lapsellisimmatkin.
Hyvä että olet päässyt toistaiseksi kuiville,toivottavasti myös jaksat pysyä kuivilla. Itseasiassahan olet yhä narkomaani aivan kuten alkoholisti on aina alkoholisti vaikka ei olisi juonut pisaraakaan alkoholia vuosiin.
Pitkän tien olet kulkenut ja se ei varmasti ollut helppo,siltikin olit itse siihen syypää.
Tästä aiheesta olen väitellyt usein noiden rahaa kerjäävien kanssa ja aina hekin lopulta myöntävät sen että huumeiden alkoitus on viimekädessä jokaisen oma valinta.
kaikki tietää, mitä alkoholistakin VOI seurata (kännissä tapetaan ihmisiä, joutuu itse tapetuksi, saattaa pölliä jotain, hankkia sukupuolitaudin, voi päätyä alkoholistiksi ja menettää työnsä ja menettää maksansa), mutta kuinka moni oikeasti luulee päätyvänsä tähän kun juo ekan siiderinsä?
Kirjoitin aiemmman viestini liittyen työhöni päihdeongelmaisten parissa. Se on kyllä hyvin raskasta mutta itsepä olen alani valinnut :-)
Mietin sitä kohtaa tekstissäsi, kun kerrot että huumeongelma voi olla sellaisella josta vähiten sitä uskoo. Tarkoititko esim. kollegaa? Itse olen päihdetyössä kohdannut monia työntekijöitä, joilla itsekin on päihdeongelmaa. He vasta hankaluuksia aiheuttavatkin.
Kirjoitin aiemmman viestini liittyen työhöni päihdeongelmaisten parissa. Se on kyllä hyvin raskasta mutta itsepä olen alani valinnut :-)
Mietin sitä kohtaa tekstissäsi, kun kerrot että huumeongelma voi olla sellaisella josta vähiten sitä uskoo. Tarkoititko esim. kollegaa? Itse olen päihdetyössä kohdannut monia työntekijöitä, joilla itsekin on päihdeongelmaa. He vasta hankaluuksia aiheuttavatkin.
Noh, kollegoitakin, mutta minulla paras ystäväni oli pitkään huumeongelmainen, eikä kukaan osanut kuunapäivänään uskoa sitä. Ja hankalaa todella, jos kollegalla on ongelma. Siihen puuttuminenkin jo ongelma..varsinkin jos se on lääkäri :)).
-toinen sh
Huumeidenkäyttäjien hoidossa on panostettava kuitenkin parhaiten toimiviin ratkaisuihin. Vaikka pakkohoito kuulostaa sinusta parhaalta vaihtoehdolta, se on kuitenkin tuloksellisesti huono. Olisi tietysti ihanan helppoa olla pakkohoidon puolustaja, mutta suosittelen tutustumaan tuloksiin. Hoitoon sitoutuminen ja halukkuus ovat tärkeimpiä tekijöitä raittiina pysymiselle.
Lukekaa esim. Mikko Salasuota.
Ja Ap:lle onnellista raitista elämää. Tarinasi muistuttaa omaani. Empatia kunniaan!
Justiinsa. Ja mitenhän se poistaa ne syyt miksi huumeita käyttää?? Terapiaankaan kun ei voi ketään pakottaa. Voe helevetti..samalla sitten nostetaan kynnystä ongelmaisen hakea apua, kun sitä itse haluaa..ei uskalleta, koska voi joutua pakkohoitoon. Eli lakaistaanpa roska tuonne maton alle ja leikitään ettei sitä ole...ei kuulu sivistysvaltioon tuommoinen.
meitä on monia =) myös ite ollut kuivilla n.4v ja pari lasta kohta. ihmiset eivät ymmärrä mitä se elämä oikeasti on,ellei ite sitä ole kokeneet ja eläneet.ne eivät ymmärrä mitä hankaluuksia ja vaikeuksia ym.kuiville pääsyyn tarvitaan.sen takia niiden on helppo haukkua yms.yms. välillä ku olen ollut porukassa jossa kaikki ei tiedä taustaani ja on saatettu puhua "narkeista"+muista niin on ollut lähellä etten ole laittanut sanoi suuhun kunnolla ja kertonut taustaani.mutta toisaalta eihän niitten tarvii tietää koska ihmisillä on niin kovat ennakkoluulot kaikkialla.
hyvä me kaikki raitistuneet ja voimia eteenpäin =D
Sinä oletkin ehkä yksi harvinainen poikkeus muiden joukossa ja olet päässyt kuiville.
Suurin osa noista narkeista kuitenkin piikittää itsensä hautaan jossain vaiheessa tuhlattuaan ensin terveydenhuollon resursseja, tehtyään rikoksia ym. Ei tipu sääliä vaikka olisi kenen lapsi!
Samaa ajattelen alkoholisteista, parempi kun kuolis vaan pois.
Joilla rasitat terveydenhuoltoa??? Ainakin sulla päässä vikaa ja syytä ehkä mennä psyk.polille taikka ihan vaan suoraan suljetulle.
Kiitos ap että kerroit tarinasi, siinä taas nähdään että selviytyäkkin voi. On surullista että ihmiset ajattelevat että kun on narkki/alkoholisti niin sillä ei ole mitään väliä. Mutta minusta hekin ovat ihmisiä niinkuin me muutkin ja KOSKAAN ei voi olla varma ettei omassa lähipiirissä olisi joku narkomaani joka jossain vaiheessa tarvitsee apua yhteiskunnalta, sitä kannattaa suunsoittajat miettiä.
En toivo kenenkään kuolemaaa,mutta siltikään en sääli /sympatisoi huumeiden käyttäjiä.
kas kun huumeriippuvuuden tien aloitus on jokaisen oma valinta,jopa sinun. Syyksi kaiken maailaman rahakeräyksiin huumevieroitushoitohin ei riitä ystävän painostuksesta nuorena aloitettu kokeilu,jonka seurauksena jäikin riippuvaiseksi huumeista.
Aina se viimekädessä on jokaisen oma valinta.
Joakinen 16v. tietää mitä huumeista voi seurata,jopa lapsellisimmatkin.
Hyvä että olet päässyt toistaiseksi kuiville,toivottavasti myös jaksat pysyä kuivilla. Itseasiassahan olet yhä narkomaani aivan kuten alkoholisti on aina alkoholisti vaikka ei olisi juonut pisaraakaan alkoholia vuosiin.
Pitkän tien olet kulkenut ja se ei varmasti ollut helppo,siltikin olit itse siihen syypää.
Tästä aiheesta olen väitellyt usein noiden rahaa kerjäävien kanssa ja aina hekin lopulta myöntävät sen että huumeiden alkoitus on viimekädessä jokaisen oma valinta.
[/quote]
mutta sairaus sekin on kuten alkoholismikin!! Ja kukaan ei ole tuomitsemaan heitä. Ensimmäinen kerta saattaa olla koukuttava joten ei ehkä nuori sitä tajua. Onneksi on vielä ihmisiä suomessa jotka jaksavat auttaa toista, tekivät he tietoisesti taikka tietämättömyyttään "pahoja" asioita
Omat lapseni valistan huumeiden vaaroilla.
mutta että olet tyhmä :D!! Buahahahaaaa!!!
ja sinä luulet olevasi älykäs, kun et kerro huumeiden käytön varjopuolista.
Hei sinä siellä netissä ! Me lähdetään nyt lenkille lasten kanssa.
että ihmisillä on tietty kuva narkkareista, eikä se aina vastaa todellisuutta!
Itse en ole koskaan huumeita käyttänyt, pilveä joskus poltellut mutta en mitään muuta ja alkoholiakin nauttinut ja nautin edelleen aika harvoin.
Mutta tunnen narkkareita, tosin siinä se että mihin sitten vetää sen rajan? Tunnen heitä jotka ovat menneet todella syvälle ja n. 10 vuoden käyttämisen jälkeen pääsivät kuiville, mikä on todella harvinaista.
Sitten tunnen niitä, jotka ovat ns. viihdekäyttäjiä, eli vähän nappeja ennen baariin menoa, ja vaikka väitetään että viihdekäyttäjiä ei ole, niin nuo ihmiset obvat ihan oikeasti hyvin kouluttautuneita, hyvissä työpaikoissa ja eivät ole joutuneet ongelmiin siitä että satunnaisesti bileiltoina ovat jo n. 10vuotta käyttäneet muutakin kun alkoholia.
Tunnen myös ihmisen, joka polttaa pilveä koska se auttaa hänen kipuihinsa, sairastaa sairautta johon liittyvät pahat kivut välillä, ja mikään muu ei auta nukkumaan niin hyvin. Ja itse pitää pilveä parempana ja luonnonmukaisempana kipulääkkeenä mitä ne joita lääkäri on määrännyt, eräänlaisia "laillisia huumeita" nekin.
Joten huumeiden käyttöä on niin monelaista, ja ei todellakaan pidä paikkaansa että jos joskus vähän polttelee kannabista niin viikon päästä piikittää heroiinia suoneen. Fakta on se, että samaan tapaan kuin alkoholi (tai tupakka, tai kahvi, tai suklaa, tai pleikkarin pelaaminen tai urheilu jne.) huumeet "koukuttavat" eri tavalla eri ihmisiä. Joku vetää koko ajan koska on pakko ja toinen voisi lopettaa samantien satunnaisen käyttönsä.
Koskaan ei tietenkään pidä luottaa siihen että en minä jää koukuun!!! Mutta kehoitan jokaista "ei minun lapseni koskaan alkaisi narkiksi" miettimään sitä, että ehkä sillä lapsella joskus onkin oma pikku kasvi opiskelijakämpän vaatehuoneessa, tai ehkä hän ottaa vähän vauhtia ennen kun lähtee bilettämään... Kuitenkin hän voi hoitaa koulunsa hyvin, käydä samalla töissäkin, liikkua ns. hyvässä seurassa ja sitä rataa.
Ei kukaan, siis EI KUKAAN, ala käyttämään huumeita jos näkee sen karun maailman eli väkivaltaa, huoraamista, kuolemia ja velkojen perintää ym. joissa keskiössä säälittävät ihmisrauniot.
Mutta kun se ei eme niin, vaan se on usein "kauniiden ja rohkeiden" maailma, se että menestyjät käyttävät jne. ja esim. julkkipiireissä kaman käyttämäminen on todella yleistä, eli jos nuori tutustuu vaikka poikaan/tyttöön joka vie tuonne porteille niin on helppo langeta, eikä ymmärrä että itse on siellä "alakastissa" hyvinkin nopsaan.
Minusta parasta huumeterapiaa olisi näyttää nuorille se karu maailma, eli viedä rappionarkkien keskelle ja jättää vaikka muutamaksi päiväksi sinne "selvitymään" ja katsomaan miten kivaa se elämä on. Nämä ex-narkit jotka kouluissa kiertävät ovat huono esimerkkejä siksi, että ovat hengissä. Vaikka he voivat kertoa miten kamala se maailma on, niin on eri asia näyttää nuorelle kuinka ihmisraunit elävät, eli näkisi ihan vierestä kuinka joku hakataan henkitoreisiin, kuinka joku nuori pakotetaan ryhmäseksiin tmv. jotta saa kaipaamaansa kamaa jne. jne.
...ja toivon todella (olen jo pitkään toivonut) että kuolisi jo pois. Tiedän kyllä mitä ap tarkoittaa -tapa puhua halveksivasti ja "ylempää" osoittaa aina ihmisen epäkypsyyttä. Meillä se vain on puhdas toteamus joka pitää paikkansa; ei velikään halua täällä enää olla, kärsimystä sille on joka päivä. Samoin minulle ja muille perheessämme ja kaikille hänen ympärillään. Ja ei, toivoa ei enää ole, tässä ollaan jo siinä pisteessä että vaikka lopettaisi käytön nyt, ei hän enää ikinä palaa edes lähelle normaalia tai tervettä, kroppa ja mieli on jo liian hajalla, nyt vain odotellaan. Tämän myöntäminen on ollut se suurin suru. Toivon Janin omaisille ja tutuille voimia jaksaa läpi ja lopulta elpyä.
Justiinsa. Ja mitenhän se poistaa ne syyt miksi huumeita käyttää?? Terapiaankaan kun ei voi ketään pakottaa. Voe helevetti..samalla sitten nostetaan kynnystä ongelmaisen hakea apua, kun sitä itse haluaa..ei uskalleta, koska voi joutua pakkohoitoon. Eli lakaistaanpa roska tuonne maton alle ja leikitään ettei sitä ole...ei kuulu sivistysvaltioon tuommoinen.
pitää kalliita lepokoteja ympääri suomea, että saa uuvahtaneet narkit tulla lepäilemään välillä.. Ennemmin sitten sinne pakkohoitoon, edelleenkin.
että pakkohoidolla saadaan mitään tuloksia. Ei kukaan lopeta päihteidenkäyttöä pakkokeinoin. Se, joka niin luulee, ei ymmärrä riippuvuuksista mitään.
Ihminen pääsee huumeista irti, jos on valmis siihen ja todella haluaa sitä (ts. on motivoitunut), ja valmis muuttamaan koko elämänsä. Olisipa se niin yksinkertaista, että pakkohoito auttaisi, mutta kun ei ole.
on pari kertaa murtauduttu autoon ja viety kaikki irtisaatava ja revitty huvikseen vielä muut paikat rikki.
Ei riitä ymmärrys kun tädin kukkakauppaan murtautui narkki ja viilteli kohta eläkkeelle jäävän mummelin muutaman sadan euron takia.
Minusta alkoholistilla tai narkkarilla ei ole ihmisarvoa niin kauan kuin käyttävät.
Kaiken maailman tukitoiminnot, -asunnot- ja yleinen hyysäys vain antaa mahdollisuuden käytölle. Hoitoon pitää päästä ( ja se nykyään tökkii)
T: Alkoholistin lapsi
vaikeimpien narkomaanien kanssa, ja se on kyllä todella raskasta. Tiedän koska itekin olen sairaanhoitaja ja heidän kanssaan jatkuvasti tekemisissä. Täytyy muistaa että ennen kuin ihminen on niin syvällä huumeidenkäytössä että pääty sairaalaan yliannostuksen tms. asian vuoksi, siinä moooonta huumeidenkäyttö "vaihetta" välissä. Pitäisi muistaa, että näitä "narkkeja" voi olla ihan siinä omassa lähipiirissä, se voi olla veljesi, se voi olla työkaverisi...mutta et vain tiedä sitä. Itse olen kantapään kautta kokenut, että juuri siitä ihmisestä, josta vähiten olisit ikinä uskonut, hankkiutuu ongelmiin huumeiden kanssa..