Mua ärsyttää äidit, jotka väittävät jäävänsä kotiin lasten takia

Mitä matalampi koulutus, huonompi palkka tai työpaikkaa ei ole lainkaan, sitä pidempään hoitaa lapsia kotona. Pitäisikö tästä päätellä, että kouluttamattomat ja todellisuudessa työttömät tai pienipalkkaiset äidit on niin paljon hienompia äiteinä kuin hyväpalkkaiset äidit? Höpsis, ratkaisut tehdään omasta näkökulmasta. Jos itselläni olisi tosi pieni palkka (taloudellinen hyöty työssäkäynnistä suhteellisen pieni huomioiden hoitomaksut) tai olisin ansiosidonnaisella, niin hoitaisin minäkin lapsia pitkään kotona.



Työkaverini ovat pääsääntöisesti vakityössä ja palkat hyviä. Eipä kukaan ole yli 1,5 vuotta hoitanut lapsia kotona. Ne on ne realiteetit. Jos nettopalkkani olisi 1500 Euroa/kk, niin kotihoidontukien ja kuntalisän menettäminen + maksimi hoitomaksu kahdesta, niin mitä hyötyä siitä töihin rynnimisistä olisi? Muutama satanen kuussa. Sitten taas, kun nettopalkka on 3000 Euroa, niin johan alkaa työkin houkuttaa nopeammin.

Mua ärsyttää äidit, jotka väittävät jäävänsä kotiin lasten takia kun itse asiassa ovat laiskoja ja kouluja käymättömiä. Helpompi maata kotona ja roikkua netissä päivät kun hakea töitä ja TEHDÄ töitä

Miksi ei voisi olla molempia? Minulla on 1 vuotias lapsi ja olen hoitovapaalla koska en halua laittaa lasta noin pienenä päiväkotiin. Toisaalta myönnän ihan avoimesti myös sen, että töihin palaaminen ei kiehdo yhtään. Minulla on vakituinen työpaikka odpttamassa. En pidä työstäni ja kaduttaa että olen kyseiseen ammattiin opiskellut. En edes ole hyvä työssäni. Siksi olen hoitovapaalla mahdollisimman pitkään koska on siihen mahdollisuus. Se ei silti ole todellakaan ainoa syy miksi olen hoitovapaalla. Mutta en toki aio tehdä lisää lapsia vain siksi että ei tarvitsisi mennä töihin.

mistä tiedät heidän motiivinsa jäädä kotiin? Mä olen kouluja käynyt nainen ja hoidan jo kolmatta lastani ihan ITSE kotona. Työpaikka odottaa kyllä....miksi se on niin katkeraa kun toiset haluaa ja jaksaa?

kotona niin ei ole hinkua töihin?

eiköhän jokainen tee omat ratkaisunsa oman elämänsä lähtökohdat huomioon ottaen. Itse viihdyn töissä ja lapsi hoidossa. Teen puolikasta päivää ja ehdin oikein hyvin leikkimään ja viettämään aikaa lapsen kanssa. Hän on hyvin omatoiminen ja kehittynyt todella paljon toisten lasten seurassa.

Eiköhän jokainen tiedä, ettei kotiäidin työ ole mitenkään hohdokasta. Minua ei ainakaan yksikään äiti saa vakuutettua sen yltiömäisestä ihanuudesta.

Ja nuo sanat tarkoittavat sinua, joka et ole vielä oppinut, ettei kaikilla ole yhtä nuiva arvomaailma kuin sinulla.



Tän aloituksen on kyllä oltava provo. Tällaisilla paskapuheilla kun tunnetusti saa mammat kuumiksi ja syystäkin.

muutaman vuoden takaa kertoi, että pk-lapset menestyvät kautta linjan paremmin.

Mun kotihoidettu mieheni halusi ehdottomasti, että meidän lapset menevät päiväkotiin.

kukahan tekis tutkimuksen ja selvittäis, kummat on onnellisempia ja menestyneempiä elämässä kotona vai hoidossa olleet lapset?

muutaman vuoden takaa kertoi, että pk-lapset menestyvät kautta linjan paremmin.

Mun kotihoidettu mieheni halusi ehdottomasti, että meidän lapset menevät päiväkotiin.

kukahan tekis tutkimuksen ja selvittäis, kummat on onnellisempia ja menestyneempiä elämässä kotona vai hoidossa olleet lapset?

ja tokikin menestyksellä tarkoitettiin materialla mitattavia asioita.

Minulle kyllä on ihan sama mitä tutkitaan, minulle kertoo ihan tarpeeksi se, että pieni lapseni olisi onneton ja joutuisi kohtuuttomiin tilanteisiin joutuessaan hoitoon silloin, kun näen äitinä, että kotihoito on hänelle vielä parempi ja luonnollisempi vaihtoehto. On osoitettu useilla tutkimuksilla ja on yleisesti useimpien vanhempien tiedossa, että pienille lapsille on päivähoidosta usein paljon haittaa, ja erityisesti, että kotihoito on parempi vaihtoehto. Ne tiedot riittävät. Uskoakseni turvallinen ja onnellinen lapsuus kuitenkin auttavat ihan riittävästi menestymään aikuisiällä.

tsiisys, mä en varmaan tunne mun lapsia ollenkaan, eikä nekään mua. ne kun on olleet hoidossa ja koulussa. ai ai kukahan tekis tutkimuksen ja selvittäis, kummat on onnellisempia ja menestyneempiä elämässä kotona vai hoidossa olleet lapset?

ei koko elämästä. Ja kyllä, muun muuassa, opin tuntemaan oman lapseni tarpeet ja tietämään millainen ihminen hän on.

kotona niin ei ole hinkua töihin?

Täällä on luonnottomia työmyyriä paikalla, jotka sikiää vain koska kai se on yks tehtävä, kun naapureillakin on. Kuulostaa anopiltani.

kunnes 3 täyttää. Ja mies elättää meidän perheen tämän ajan.

Mulla 2 ammattia ja työpaikka odottelee mua sitten takaisin töihin.

Nyt nautin kotona olosta, siivoilen, halin lapsiani, teen ruokaa, hoidan puutarhaa, käyn ystävillä kylässä, lenkkeilen= nautin elämästä=D.

Ei purista muiden mielipiteet pätkääkään. Ei meillä rahassa kylvetä tosiaankaan, mutta silti ollaan onnellisia.

En olisi koskaan uskonut että nautin kotiäitinä olemisesta näin paljon.

Ja meidän lapset vaikka ei olekaan päivähoidossa, niin ovat reippaita ja tottelevaisia. Hyvin osaavat jo asioita ikäisekseen.



Meillä käy paljon muita lapsiperheitä kylässä, joten leikki kavereita on. En ole mikään elämäntapaäiti enkä myöskään täydellinen äiti, tämä on vain meidän valinta.



Taidat itse olla kovin saamaton ja laiska ammattitaidoton av mamma, jolla elämä pyörii näillä sivuilla.

No, en tunne henk.koht. yhtään kyseistä äitiä, mutta olen itse kotona. Ja oikeasti: hoidan 1.5 v ikäistä. Kouluja olen käynyt pakollisten jälkeen seitsemän vuotta, joten en nyt ihan kouluttamattomana itseäni pidä :) Laiska...? No, ehkä tänään :D P.S. Taapero on päiväunilla. Relaa säkin, ap!

Nyt käyn tärkeintä koulua maailmassa, jotta opin tuntemaan omat lapseni, parhaiten maailmassa, paremmin kuin ne tarhantädit.



Painaako laina päälle? Eikö ollut mahdollisuutta jäädä kotiin?



Aika hepposet on syyt haukkua ihmistä laiskaksi...

Ja syynä omaan ärtymykseeni on se, että tällä palstalla nämä elämäntapakotiäidit tekevät avauksen toisensa jälkeen, jossa hehkuttavat omaa erinomaisuuttaan ja haukkuvat työssäkäyviä äitejä.

Miten sua hiertää toisten valinnat? Onko rahat tiukilla?

tsiisys, mä en varmaan tunne mun lapsia ollenkaan, eikä nekään mua. ne kun on olleet hoidossa ja koulussa.

ai ai

kukahan tekis tutkimuksen ja selvittäis, kummat on onnellisempia ja menestyneempiä elämässä kotona vai hoidossa olleet lapset?

kun itse asiassa ovat laiskoja ja kouluja käymättömiä. Helpompi maata kotona ja roikkua netissä päivät kun hakea töitä ja TEHDÄ töitä

Minua ärsyttävät hyttyset. Lyön niitä littanaksi ja myrkytän mahdollisimman monta pois päiviltä.

Ärsyttävätkö sinua äidit jotka jäävät kotiin lasten takia yhtä paljon, kuin minua hyttyset?

Ihmiset eivät ärsytä ainakaan minua niin paljon kuin hyttyset ja ampiaiset.

On aika köyhää elämää kulkea kodin ja puiston väliä. Itse en olisi siihen koskaan pystynyt. Senpä takia meillä minä lähdin töihin niin pian kuin mahdollista. Lapsista on tullut tasapainoisia ja fiksuja.

olisi itse asiassa jo vähän hinku takaisin työmaailmaan, mutta en halua laittaa pienintä vielä hoitoon. Kouluja mulla käytynä peruskoulu, lukio, amk ja sen lisäksi vielä lukenut avoimessa kasvatustiedettä, että en ole korkeasti koulutettu mutta en kyllä kouluja käymätönkään.

Mietin usein samaa. Tähän ketjuun kirjoittaneet hyvin koulutetut äidit ovat poikkeus. Vai onko teilläkään muuten työpaikkaa odottamassa; sitähän ei koulutus takaa? Anyway, minun tuttavapiiriini kuuluu kymmeniä ja taas kymmeniä lapsiperheitä, eikä yksikään äiti, jolla on ns. hyvä työpaikka odottamassa, ole ollut kotona yli kahta vuotta; suurin osa on äitiyslomaillut 9-14 kk. Ne muutamat, jotka ovat jääneet kotiin moneksi vuodeksi, ovat nimenomaan sellaisia, joilla ei ole vakituista työsuhdetta, johon palata. Ja tämäkin on ihan ok, ei siinä mitään, mutta kuten ap:n pointti oli, ärsyttää, että tällaiset ihmiset soittavat suutaan töissä käyville pienten lasten äideille ja hehkuttavat paremmuuttaan ja läheisempää lapsisuhdettaan, kun todellinen motiivi kotiin jäämiselle on kuitenkin jokin ihan muu kuin lapsen paras.



PS. Minun äitini oli kotiäiti enkä silti näe vuosikausien kotona olon hyötyä lapsille, päinvastoin. Äitini oli turhautunut ja kapeakatseinen ja kasvatti meidät sen mukaan. Omat lapseni ovat menneet parivuotiaina päiväkotiin ja heillä on selkeästi paremmat lähtökohdat menestyä elämässään.