7v ekaluokkalainen ei kaipaa kavereita koulun ja harrastusten lisäksi

Go ahead! Jos olisit lukenut viestejäni SANOIN ETTÄ LAPSELLANI EI OLE KAVEREITA KOTIYMPÄRISTÖSSÄ. Harrastaa omasta tahdostaan. MIKÄ MEIDÄN ELÄMÄSSÄ ON NIIN VÄÄRÄÄ ETTÄ SUN PITÄÄ NOUSTA BARRIKADEILLE JA AMPUA TYKILLÄ KÄRPÄSTÄ? t. ap, ja ihan kiva että sinä voit määritellä meille oikean tavan olla olemassa.

kolme kertaa harkat viikossa eka luokkalaisella - ettei vaan äiti tai isä haluaisi päteä lapsen harrastuksilla !! Ja on epänormaalia, jos koululainen ei kaipaa kavereita, ilmeisesti hänellä ei niitä ole. Ja sinun mielestä ihan normaalia ? Ainahan sitä voi otselleen vakuutella asian olevan niin

Juurihan SINÄ määrittelit mikä SINUN mielestä on normaalia. Sinun mielestä on normaalia kuskata pikkulasta 3 kertaa viikossa harkkoihin

Meillä poika on kuten isänsä-ei kestä olla yksin . Seuraa on saatava.

Tytär leikkii helposti kolmekin päivää itsekseen kunnes kaipaa itsensä lisäksi juttuseuraa. Tietysti auttelee äitiäkin siivouksessa ja ruuanlaitossa, mutta enimmäkseen viihtyy omissa mielikuvitusleikeissään.

Ei olla erottu, ei uusioita, urasta ei tietoakaan-aina kotona töitten jälkeen:)

Minä olisin huolissani jos lapset eivät kaipaisi ikäistään seuraa.

Naapurissa on tällainen perhe, jonka lapset ovat aina kotona vanhempiensa kanssa. Vain tytöillä käy harvakseltaan kavereita. Poika n.15v on aina kotona ja hyppii pihassa kiveltä toiselle-se vasta on orvon näköistä puuhaa. Miten tuollainen sosiaalisesta elämästä täysin eritynyt ihmisenalku tulee koskaan selviämään työelämässä? Lapsenahan opitaan taidot muodostaa ihmissuhteita??

Olisi taas kaiket illat kavereiden kanssa pyöräilemässä, metsässä leikkimässä sotista, meillä tai kaverin luona leikkimässä.



Poika ei ole iltapäiväkerhossa, eikä hänellä ole sisaruksia, joten minusta on ihan normaalia että hän hakeutuu kavereiden seuraan, varsinkin kun hän on todella sosiaalinen tapaus!



Harrastuksia on 2 kertaa viikossa, joka on hyvä määrä meidän liikunnalliselle pojalle. Hän tulee aina hymy korvissa harjoituksista, niin miksi kieltää?!

Go ahead! Jos olisit lukenut viestejäni SANOIN ETTÄ LAPSELLANI EI OLE KAVEREITA KOTIYMPÄRISTÖSSÄ. Harrastaa omasta tahdostaan. MIKÄ MEIDÄN ELÄMÄSSÄ ON NIIN VÄÄRÄÄ ETTÄ SUN PITÄÄ NOUSTA BARRIKADEILLE JA AMPUA TYKILLÄ KÄRPÄSTÄ? t. ap, ja ihan kiva että sinä voit määritellä meille oikean tavan olla olemassa.

kolme kertaa harkat viikossa eka luokkalaisella - ettei vaan äiti tai isä haluaisi päteä lapsen harrastuksilla !! Ja on epänormaalia, jos koululainen ei kaipaa kavereita, ilmeisesti hänellä ei niitä ole. Ja sinun mielestä ihan normaalia ? Ainahan sitä voi otselleen vakuutella asian olevan niin

niitä vaan ottaa pattiin kun naapureilla on kivoja harrastuksia ja itse eivät jaksa kuskata omiaan harrastuksiin. Koska niille on niin paljon helpompaa tyrkätä kersansa naapureiden riesoiksi. Niin ja harrastukset maksaa ei kaikilla ola varaa niihin ja sekös harmittaa niin vietävästi!

haluavat olla mielummin kaverin kanssa kuin yksin, ei siinä minusta ole mitään outoa.

Itse arvostan harrastuksia enemmän sitä, että lapsilla on kavereita ja leikkivät niiden kanssa koulun jälkeenkin. Tosin meidän 7v pitää harrastuksistaan tosi paljon. Hänellä on 2 kertaa viikossa harrastus. Me kanssa liikutaan perheen keskenkin paljon ja oikeastaan viikonloppuisin ei lapset paljoa kavereiden kanssa olekaan.

Meillä harvoin kukaan kaveri kyläilee. Leikivät ulkona isommalla porukalla.

On koulussa + iltapäiväkerhossa ja kotona ollemme neljän aikaan iltapäivällä. Harrastuksia on kolmena iltana viikossa (2 x arki-ilta, 1 x viikonloppu). Silti poika kyllä kaipaa niitä kavereitakin. Ei mitään koko illan notkumista jossain, vaan vaikkapa tunti ulkoilua naapureiden kanssa. Yleensä leikkivät isolla porukalla ulkona. Noin kerran viikossa joku luokkakaveri on meillä tai oma poika luokkakaverilla.



Poika kyllä viihtyy kotonakin ja meillä on tärkeää viettää aikaa yhdessä, mm. perjantai-illat on aina pyhitetty vain omalle perheelle. Olen silti iloinen, että poika on niin kiinnostunut kavereista ja on sosiaalinen. Näin ei ole aina ollut.

vasta harrastuksen aloittaisi. Se kun ei kerro taidoista mitään onko harrastanut jotain vai ei.

Olisko nyt kyse taas siitä vanhempien kunnianhimosta, kun lapsesta koitetaan tehdä Kiira Korpia ja Jari Kurreja. Sääliksi käy sellainen prässi pienellä lapsella.

pakko aloittaa just 6-7-vuotiaana, koska jos myöhemmin aloitat, ei ole sopivaa ryhmää enää aloittelijoille. Tuskin kukaan 10-vuotias enää haluaa 6-vuotiaiden kanssa harrastaa, vaan ikäistensä kanssa. Mutta jos ne on pelannut jalkapalloa esim. jo 4 vuotta niin ei siihen porukkaan enää voi mennä.

Eiköhän ne oo lähinnä eroperheitten, yksinhuoltajien, uusperheitten, uravanhempien lapsia jotka viilettää paikasta toiseen. Jos kotona ei ole hyvä olla, katu on koti.

No mitäpä jos sinun ukkokultasi kuolla kupsahtaa tai löytää nuoremman ja kauniimman ja jättää teidät oman onnenne nojaan? Alkavatkos sinunkin lapsesi viilettää paikasta toiseen, kun sinusta tulee eronnut yksinhuoltaja? Voi mikä typerä kommentti.

pitkin kyliä. Välillä se hieman huolestuttaa mua, mutta onpa lapsilla ainakin sellainen koti missä viihtyvät.

tosin on myös iltiksessä pari tuntia, joten on ihan riittävästi ollut kavereiden kanssa siinä vaiheessa.

Eiköhän ne oo lähinnä eroperheitten, yksinhuoltajien, uusperheitten, uravanhempien lapsia jotka viilettää paikasta toiseen. Jos kotona ei ole hyvä olla, katu on koti.

uskon myös, että jos on ehjä koti ja vanhemmat kiinnostuneita lapsistaan ja antavat aikaansa lapsille niin koti on paras paikka ei ole tarvetta luuhata nappurissa ja pihoilla.

uskon myös, että jos on ehjä koti ja vanhemmat kiinnostuneita lapsistaan ja antavat aikaansa lapsille niin koti on paras paikka ei ole tarvetta luuhata nappurissa ja pihoilla.

iltaisin enää olla pihalla kavereiden kanssa. Kerran viikossa on harrastus illalla ja muulloin hänelle tuntuu riittäävän kotona olo ja leikkiminen ja pikku kakkonen. Sanoo itsekin, ettei oikein jaksa lähteä minnekään. Ja musta se on ihan ok, kavereita ehtii nähdä viikonloppuisin ja arkena on kiva illalla rauhoittua kotona ja lukea kirjoja yms.

vai eroperheiden ym kaskun ei narkkariperheiden sallikaa mun nauraa.



Tässä voi olla toinenkin puoli kerron esimerkin elävästä elämästä. Eräässä tuttava perheessä isä on täysi alkoholisti arvatkaa toiko niillä lapset kavereita kotiin EI ne lapset istui koulun jälkeen kotona koska isää piti pitää silmällä. Ja toisekseen he häpesivät omaa kotia ja isää.



Eli voihan se olla, että ne teidän kotona viihtyvät lapset jostain syystä häpeää omaa kotiaan tai jostain syytä kokevat ilmapiirin uhkaavana esim äidille. Tällöin lapset erittäin herkästi ottaa "huoltajan" aseman.

Asutaan kantakaupungissa ja samassa talossa ei muita saman ikäisiä lapsia. Kaverit lähinnä koulussa ja harrastuksissa, mutta kotona harvemmin kavereita tapaa. Joskus ainoastaan, kun järjestetään erikseen. Läheisimmät kaveritkin asuvat kauempana. Välillä toivoisin hirveästi lapselle omaa parasta kaveria lähikortteleista, mutta ei tuo lapsi itse ole asiaa mitenkään surrut tai kokenut edes tarpeeksi.

ekaluokkalaiselle

jaksaako lapsesi? Haluaako hän itse harrastuksia?

Kyllä tuon ikäiselle kaikkein kehittävimpiä ovat vapaat leikit samanikäisten kanssa. Ei tuollainen ohjattu harrastustoiminta voi korvata kaverisuhteita. Ekaluokkalaiselle riittäisi varmaan kerta viikossa harrastuksia. Ensimmäinen kouluvuosi on useimmille sen verran raskas.

Meidän naapurissakin asuu tokaluokkalainen poika jota kuljetetaan neljä kertaa viikossa harrastuksissa. Joka viikko todistan kohtausta, jossa poika väkisin revitään kavereitten seurasta kesken leikin. Siinä ei ainkakaan kuunnella lapsen haluja, vaan vanhemmat haluavat vaan lapselleen hienon harrastuksen.