Minkälainen asunto teillä on, joiden on pakko viedä lapset pieninä hoitoon rahan vuoksi?
Kyselee kolmen lapsen kotiäiti.
Asumme 3h + k asunnossa, jonka olemme maksaneet omaksi, vaikka olenkin hoitanut lapsiamme kotona jo 7 vuotta. Laina otettiin kolme vuotta ennen kotiinjäämistäni. Omarahoitusosuus eli säästöjä oli 20%. 10 v ja asuntomme on nyt maksettu! Asuntomme tämänhetkinen arvo on noin 180 000 euroa.
Mahdumme asumaan tässä vallan hyvin. On mukavaa, kun elämämme pysyy yksinkertaisena. Ihmiset mahtuvat, kun tavaraa ei ole liikaa. Laiskalle siivoajalle riittää tämän kokoinen asunto. Se pysyy siistinä, koska on käytännöllinen ja nopea siivottava. Kaunis sisustus saa minut myös pitämään paikat siisteinä. Sisustamiseen onkin käytetty kiva summa rahaa.
Tulevana jouluna teemme kokoperheellä kaukomatkan. Tarkoitus onkin matkustella nyt kun asunto saatiin maksettua ja sisustettua ja ylimääräistä rahaa jää.
Kommentit (34)
vaan kuluttavien henkilöiden määrästä. Meillä asunto on vanha puutalo taajama-alueen ulkopuolella. Lainaa jäljellä vajaa 70 000, arvioitu 120000 arvoiseksi. Laina-aikaa riittää, olemme asuneet tässä n. 3 vuotta. Ohessa teemme remonttia, ei lainarahalla. Lapsia 5, joista vanhin yli 17 (ei lapsilisää, minimi opintotuki koska vanhempien tulot huomioidaan), ja myös hänen kulunsa lankeavat meille. Hyvä että teillä on mukavaa, meillä talo ja pihapiiri korvaavat aika paljon muuta elämän täytettä. Kaikkien tarpeista pitää kuitenkin huolehtia, eikä siihen riitä pieni palkka ja kotihoidontuki.
päätellen että jos joskus sen myytte, niin ette kyllä omianne takaisin saa.
Emme todellakaan ole tätä myymässä, meille tämä on tunnepuolella paljon arvokkaampi. Mutta kaikki eivät asu pk- seudulla, mekin asumme ihan maalla. Täällä ei maa maksa mitään (meillä tontti reilu 7500m2), ja toki talo on ehkä jonkin standardin mukaan kehnokuntoinen. Mutta tarkoituksella, onneksi yli 100- vuotiasta ei ole -80-90- luvun remonteilla pilattu. Tämän talon arvoa ei rahalla pelkästään mitata, näin hyväkuntoisia vastaavia on tarjolla enää melko vähän.
Miksi olette ottaneet lainan jota ette pysty hoitamaan?
Pystymmehän me, kunhan vaan molemmat ovat töissä. Ja vuokralla asuminen olisi aivan yhtä kallista.
Tervetuloa Helsinkiin. 145.000 laina ei ole edes iso.
RT 3h+k, 76 neliötä Helsingissä. Lainaa jäljellä about 145.000€. Lainanyhennys n. 1000€ kk, päälle parin sadan vastike. Nettotulot 3700€/kk, eli eipä ollut paljon muita vaihtoehtoja, kuin mennä töihin.
Ei muita vaihtoehtoja?
Meillä oli tulot n.2500 € käteen, lapsia kolme, lainanlyhennys 1000€ + muita asumiskuluja varmaan se 200-300€, ihan mukavasti pärjättiin.
Paljon on siitä kiinni mihin tyytyy. Me oltiin tyytyväisiä valintaamme, toivottavasti tekin.
perheen kanssa - ollaan tehty sitä miehen kanssa kahdestaan ja aiotaan jatkaa naperon kanssa, kunhan syntyy. Ei todellakaan aiota kituuttaa neljän seinän sisällä. Molempien vanhempien hyvinvoinninkin kannalta on hyvä että ollaan molemmat töissä (aion siis olla äikkärillä vain äitiysloman & vanhempainvapaakauden, en jatkaa hoitovapaalle) - sitä paitsi meillä on hyvät ja haastavat & motivoivat duunit jossa päästään toteuttamaan itseämme, ei mitään pakkopullaa. Uskon että tyytyväinen ja itseään toteuttava vanhempi on myös paras vanhempi lapselle. Tämä on meidän valinta ja yhdessä päätetty. Yks hailee mulle mitä siitä muut ajattelee. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Jatkoin opintojani täysipäiväisesti, kun lapseni täytti 2 v ja meni hoitoon. Asuntomme on vuokrakaksio.
saanut säästöön.
Meilläkin oli esikoisen syntyessä lainaa 135 000, mutta myös rahaa osakkeissa. Niitä on sitten myyty pitkin matkaa, että pystyin olemaan kotona 7 vuotta.
tuloja keskitasoisesti, säästöjä ei ollenkaan. Aateltiin aikanaan, että 'kannattaa' ryhtyä pankin vuokralaiseksi sen sijaan että maksaa vuokraa yksityiselle ;-). Kulut on suunnilleen samat/kuukausi kuin jos asuttaisiin vuokralla.
Meillä menee 1v 9kk ikäisenä hoitoon, meillä on pääkaupunkiseudulla 20v. vanha rivarikolmio. Pienemmässä en aio asua ihan jo mielenterveyden takia. Ei kaksio ole perheasunto.
Sinä haluat olla vuosia kotona.
Eiköhän se jo rajaa tätä aihetta.
Teidän ei tartte rahassa edes miettiä kun voit sisustaa ja remontoida!
Me pystytään oleen hoitovapaalla mutta en halunnut jäädä kotiin vuosikausiksi, meillä 4 lasta.
Meillä ei ole säästöjä, ei ole varaa matkustaan tai käydä kampaajalla.
Minusta on erittäin kypsymätöntä lähteä arvostelemaan ihmisiä jotka palaa töihin eikä jää vuosiksi kotiin.
Siinähän maleksit vuosia kotona, ei sun ratkasut kiinnosta minua.
Edelleen saivartelet. Arvo on oikeasti realistinen hinta. Niin se arvotetaan vaikka kuolemantapauksessakin. Eihän se koskaan 100% ole, että saat kuvittelemasi hinnan, mutta arvosta silti puhutaan, kun tehdään arviota omaisuuden hinnasta.
Kysymys kirjoituksessa on siitä, että ihan tavallisiin koteihin joutuu ottamaan valtavia lainoja. En mä ainakaan tiedä, onko 125m2 ja 5h+k 80-luvun perustalossa liikaa kahden yhteisen ja kahden vierailevan lapsen kanssa.
Kai mä nyt tiedän, mikä mun asuntoni arvo on ihan jo siltä pohjalta, mitä olen tästä maksanut ja millä hinnalla naapuruston talot menee. Olen realisti, ehdottomasti. Alakanttiin aina mietin asiat ennen kuin liian optimistisesti. Itse maksettiin 250 000 Euroa ja päälle on remontoitu alkuperäiset keittiö ja kylppäri, niin kai me nyt sentään saataisiin tuo 250 000 Euroa, kun naapurustosta menee huonommatkin tuolla hinnalla kuumille kiville. (myyntiajat alle viikko)
Tarkoitus oli vaan todistaa, että ei tässä missään luksuksessa eletä vaan ihan tavallista elämää. Eihän 1980-rakennettu ole mikään "linna" vaan tavallinen koti. Hinnat on vaan niin kovaa tasoa tälläkin seudulla, että tavallinen perhekoti vaatii KAHDEN ihmisen palkan. Eli ei kannata paheksua, jos se lapsi viedään pienenä hoitoon, koska 200 000 Euroa ei enää riitä mihinkään näillä asuntomarkkinoilla.
rivarikolmio, josta saimme myydessä 170 000 Euroa. Nyt kakkonen menee hoitoon reilu 1-vuotiaana ja asutaan 125m2 1980-rakennettua omakotitaloa. Arvo 250-270 tEuroa tällä hetkellä. Ikäeroa lapsilla on jonkin verran ja tää talo on ollut meillä jo 5 vuotta.
Että silleen... Niin ja pihassakin on vaan yksi 2 vuotta vanha Toyota. Ei tää elämä nyt NIIN luksusta ole. Eläminen vaan ei ole ilmaista.
Myyntitilanteessa talon arvo on sitten tasan se, mitä joku suostuu siitä maksamaan.
Ei sitä 50 000 euroa mistään sun käsiin putoa, vaikka sä täällä kuinka huudat talon arvoa. :=DD
Sullahan on selkeästi ollut ihan oma valinta jäädä kotiin. Puhut, että teillä olisi mahdollisuus ostaa isompi mutta ette halua (et siis ole joutunut valitsemaan kotiäitiyttä tai isompaa asuntoa, vaan haluat asua juuri tuossa) ja olet kuluttanut isot rahat sisustukseen ja nyt alatte kaukomatkailla. Miten tämä nyt eroaa siitä, että joku maksaa vähän isompaa lainaa tai vuokraa, muttei sisusta "kivalla summalla"?
Sinä a)haluat olla kotiäitinä ja teillä on siihen varaa b) haluatte asua tuossa (makuusoppi vaatehuoneessa kuulostaa mahtavalta...mutta äidinhän pitää kärsiä).
Kaikki eivät voi valita, ei tarvitse asua leveästi siihen, ettei ole mahdollista olla vuosikausia kotiäitinä. Ihan sen normaalin asunnon vuokraan voi mennä niin paljon rahaa ettei voi loisia kotona. Ei ehkä ole miestä mahdollistamassa kotiäitiyttä, sisustamista ja kaukomatkoja jne.
3700 netto plus kotihoidontuki.. sillä pitäisi pärjätä hienosti.
Ai niin ja lapsilisät vielä...
Lasketaanpa, kotihoidontuki minimissään nettona n. 210 euroa, oletetaan että on 2 lasta, lapsilisät reilu 200 euroa. Nyt on nettotulot jo 4100 euroa.
Otetaan siitä vähän yläkanttiin lainanlyhennys ja vastike 1500.. sitten sähköön vaikka 200 kuussa, ruokaan, luulisi 800 euroa riittävän. Jäljelle jää 1610. vakuutuksiin voi laskea vaikka 150 eur kuussa, ja muihin laskuihin vaikka 500. Silti jää yli 900 euroa!
Herrajumala MIHIN te sen rahan hassaatte? Kyllä tolla voi kotia jäädä.
kokonaan siis lainaa.
75m2 puutaloasunto. 20 vuoden laina-aika
Ostimme hintaan 140000€, mutta emme ole ehtineet paljon lyhentää, kun oli ensin lyhennettävä remppalaina ja sitten mieskin oli työtön jokusen kuukauden.
EI ollut omarahoitusta, eikä ole odotettavissa että saisimme isoja perintöjä lähivuosikymmeninä.
Elämässä vaan joskus tapahtuu jotain odottamatonta ja silloin on elettävä sen tilanteen mukaan.
Hienoa että teille tuo tila riittää ja olette saaneet koko velan jo pois maksettua. :-) Meillä on velkavankeutta vielä 15vuotta edessä. Esikoinen meni hoitoon 1v6kk ikäisenä ja toinen lapsemme menee hoitoon 1v8kk iässä.
Olisi tietty kauhean ihanaa olla kotona oloneuvoksena siihen kunnes lapsi 3v, mutta en halua elää niin että joutuisin miettimään riittääkö varmasti ruokarahat seuraavaan tukeen asti. Jäisi lapsetkin montaa kivaa juttua vaille (esim harrastuksiin ei olisi varaa)