Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia käytöstä 5,5-vuotiaalta?
07.09.2010 |
Laitan ensin vähän taustoja, eli poikamme on aina ollut vilkas, vauvana jo oli kova kiire päästä liikkeelle. Kun pääsi pystyasentoon, varvasti niin voimakkaasti, että jouduttiin käymään fysioterapiassa sen vuoksi. Se tehosi muutamassa kuukaudessa.
Oli helppo vauva, vaikeudet alkoi n. 1,5-vuoden iässä. Alkoi töniä toisia, eikä mikään konsti tehonnut, että olisin saanut lapsen lopettamaan.
Lisäksi suunnilleen kahden vuoden kieppeillä alkoi saada niin käsittämättömiä raivokohtauksia, ettei niihinkään auttanut mikään muu, kuin istua vieressä ja kuunnella, otin syliin silloin kun halusi, mutta väänsi itsensä samantien pois. Poikaan ei saanut "yhteyttä" tuon raivoamisen aikana, lujasti sylissä pitäminen vain pahensi asioita. Kohtaukset kestivät puolesta tunnista tuntiin.
Nykyään raivokohtaukset eivät ole ihan noin pahoja. Mutta eilen esimerkiksi suuttui, kun ei saanut katsoa lastenohjelmia, hän käänsi olohuoneen todella painavan pöydän räiskien väärin päin. Heitti puulelulla seinään niin, että siihen jäi iso lommo, huusi ihan järkyttävästi ainakin puoli tuntia. Lisäksi yritti useamman kerran lyödä minua.
Meillä on käytössä jäähyrangaistus, sekä hyvästä käytökestä palkitaan.
Poika ei ole oikeastaan koskaan täysin liikkumatta, jatkuvasti käsi tai jalka tai koko poika vippaa johonkin suuntaan. Pahinta tämä on ruokapöydässä.
Joskus, kun katsoo lastenohjelmia ja ohjelma loppuu, saattaa yhtä-äkkiä käydä pikkusisaren kimppiin, lyödä ja lällättää, jopa karjua jotain käsittämätöntä ulinaa.
Puistossa aiheuttaa jatkuvasti häiriötä edelleen. Heittää hiekkaa, lyö kepillä, tönii.
Päiväkodista sanoivat keväällä, että poika on mennyt ihan mahdottomaksi, eikä tottele siellä ketään, nyt syksyllä ollut ilmeisesti helpompaa, koska eivät ole sanoneet mitään. Myös keskittymisestä (sen puuttumisesta) juteltiin omahoitajan kanssa pitkään. 5-vuotisneuvolassa ei osannut piirtää kaikkia muotoja, mitkä pitäisi tuon ikäisen osata.
Kävimme kerran neurologilla pojan ollessa n. 3-vuotias, siellä ei ilmennyt mitään.
Poika osaa olla myös todella auttavainen, ihana isoveli pikkusisarelleen, kohtelias ym. Eli osaa käyttäytyäkin, mutta harvoin näyttää sen.
Joskus koen lapsen todella vaativaksi kasvattaa ja vaikeaksi rakastaa, vaikka sitten kun illalla antaa halin ja sanoo "minä rakastan sua ihana äiti", niin sydän on täynnä hellyyttä, vaikka olisi ollut kuinka vaikea päivä.
Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun, olisi kiva, jos esittäisit jonkin mielipiteen asiasta tai vinkkejä, mitä voisin asialle tehdä.
Kommentit (39)
löysin lisää yhtymäkohtia, poikani tykkää myös heittää hiekkaa, on vasenkätinen (viime aikoina on alkanut käyttämään myös oikeaa kättään) kirjoittaa nimensä peilikuvana useimmiten. Tuosta peilikuvakirjoittamisesta sanoi lto, että joku professori oli jossain koulutuksessa kertonut tuon kuuluvan tuohon ikään, että on ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ILMAN MUUTA suosittaisin neuvolaan yhteydenottoa, jossa mietitään sitten jotain mahdollista erityislastentarhanopettajaa tms, jos kerran päiväkodissakin on.
Noin vahingollinen käytös ei ole vain normaalisti asiaankuuluvaa.
Tietysti se vaatii vanhemmilta usein kivuliastakin peiliin katsomista. Onko teillä rajat selvät? Onko raivoamiset lopetettu aikuisen toimesta rajaamalla. Miten esim tuossa pöydänkaatotilanteessa menettelitte? Kunj luin että pienempänä ette saaneet poikaan yhteyttä raivokohtausten aikana koska väänsi itsensä sylistä pois, minulle syntyi mielikuva että ette yrittäneet tarpeeksi pitää lasta sylissä ja rauhoittaa häntä toisen ihmisen turvalliseen ja jaksavaan läsnäoloon vaan joutui itsekseen noin kaaosmaisesta raivosta toipumaan. Se vääristää lapsen kuvaa omasta mittasuhteistaan maailmaa kohtaan. Lapsi ei opi "olemaan lapsi" vaan kokee että on jo parivuotiaana vahvempi kuin aikuiset, se ei kuulosta hyvältä.
Miettikää ensin ihan vaikka (fiksuja) kasvatuksen alan kirjoja lukemalla omaa käytöstänne vanhempina, miten tilanteet hoidatte, jo nyt odotellessa että saatte ajan konsultaatioon vaikka neuvolan kautta.
Lapsen pitää saada kokea olevansa turvassa MYÖS OMALTA RAIVOLTAAN ja tuossa mitä luin ei ihan siltä kuulosta, ei myöskään sisarukset ole turvassa.
Se ei sitä poista, että tottakai lapsessa on ihania puolia ja on rakastettava.
(esim lastenohjelman loputtua), johtuvat ihan vaan ylimääräisestä energiasta. Meillä samanlainen poika muuten, ilman noita raivokohtauksia ja tönimisiä.
Puhuu lujaa ja koko ajan. Koko ajan liikkeessä ja jos ei tarpeeksi haastetta, niin alkaa järkyttävä rääkyminen ja riehuminen.
Nauvolassa oltiin sitä mieltä, että lapsi on tylsistynyt, ei saa tarpeeksi haastetta. Poika on ollut skarppi aina. Rupesimme antamaan lapselle tehtäviä (eskaritehtäviä) neuvolan ohjeesta kolmevuotiaana ja uppoutui niihin täysin.
Rauhoittui huomattavasti, sai purettua opinnälkäänsä.
Sen huomaan myös, että jos itse ole väsynyt, poika reagoi siihen tällä riehumisella ja mekkaloinnilla.
Tsemppiä!
Minunkin poikani on vasenkätinen! Surkea häviäjä myös. Itku tulee kun häviää pelissä. Harjoittelimme häviämistä/voittamista Afrikan tähteä pelaamalla ja se auttoi. Nyt poika osaa niellä katkeran häviönsäkin.
löysin lisää yhtymäkohtia, poikani tykkää myös heittää hiekkaa, on vasenkätinen (viime aikoina on alkanut käyttämään myös oikeaa kättään) kirjoittaa nimensä peilikuvana useimmiten. Tuosta peilikuvakirjoittamisesta sanoi lto, että joku professori oli jossain koulutuksessa kertonut tuon kuuluvan tuohon ikään, että on ihan normaalia.
Mutta ei halua niihin mennä, kilpailuvietti ei ole kova. Pikkusisaren kanssa pelatessa hän välillä antaa pikkusiskon voittaa, ettei pikkusisarelle jää paha mieli. (esim. muistipelissä antaa itse löytämiään pareja sisarelle.)
Sellainenkin asia tuli mieleen, että osaa kyllä laskea melkein 20, mutta kun pelataan noppapeliä, tai laskee paljonko jotain on, hyppii yli tai laskee saman ruudun useampaan kertaan.
ei koskaan mitään muita allergian oireita. Kaikin puolin terve muutamaa flunssaa lukuunottamatta, yksi korvatulehdus oli n. 3,5-vuotiaana.
Meidän allergisella tuollainen kurja levoton olo ja raivoaminen on ainoa allergianoire, muuten terve poika. Ja ero ruokavalioa käytettäessa ja sitten taas sopimattomia ruokia syöneen lapsen kanssa on niin selvä että mummot ja naapuritkin ovat huomanneet sen. Ruokavalio pidetään ihan lääkärin kanssa sovitusti ja hän myönsi että allergia voi oireilla näin vaikka se harvinaista onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei koskaan mitään muita allergian oireita. Kaikin puolin terve muutamaa flunssaa lukuunottamatta, yksi korvatulehdus oli n. 3,5-vuotiaana.
Meidän allergisella tuollainen kurja levoton olo ja raivoaminen on ainoa allergianoire, muuten terve poika. Ja ero ruokavalioa käytettäessa ja sitten taas sopimattomia ruokia syöneen lapsen kanssa on niin selvä että mummot ja naapuritkin ovat huomanneet sen. Ruokavalio pidetään ihan lääkärin kanssa sovitusti ja hän myönsi että allergia voi oireilla näin vaikka se harvinaista onkin.
ei koskaan mitään muita allergian oireita. Kaikin puolin terve muutamaa flunssaa lukuunottamatta, yksi korvatulehdus oli n. 3,5-vuotiaana.
Meidän allergisella tuollainen kurja levoton olo ja raivoaminen on ainoa allergianoire, muuten terve poika. Ja ero ruokavalioa käytettäessa ja sitten taas sopimattomia ruokia syöneen lapsen kanssa on niin selvä että mummot ja naapuritkin ovat huomanneet sen. Ruokavalio pidetään ihan lääkärin kanssa sovitusti ja hän myönsi että allergia voi oireilla näin vaikka se harvinaista onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitepölyistä ainakin koivu, tänävuonna reakoi ehkä myös lepälle
Ruoka-aineista: pähkinä, sitrukset, tomaatti, minttu, kaneli, kardemumma, inkivääri, E472c lisäaine (esim. sinisessä keijuss). Ja koivun siitepölyaikana ei voi syödä raakaa omenaa eikä raakaa porkkanaa.
Lisäksi reakoi esim. pepsodent kids hammastahnalle tosi herkästi. Ilmeisesti siinä on jokin lisäaine jota ei oikein siedä.
Lisäksi oireilee nyt joskus koulun ruualle mutta en ole jaksanut ruveta etsimään syyllistä kun oireilee niin harvoin että silloin voin antaa antihistamiinia ja kurja olo helpottaa sillä.
Meidän perheessä tuo ruokavalio on auttanut todella paljon. Ja mikä parasta lapsi jaksaa ja pystyy keskittyä kouluun ja pärjää hyvin kavereiden kanssa.
Tuolta histamiini.com sivustolta tosiaan löytyy muitakin kohtalontovereita joilla ainoa näkyvä oire allergioista on ollut käytöshäiriöt ja keskittymiskyvyn puute.
mutta ILMAN MUUTA suosittaisin neuvolaan yhteydenottoa, jossa mietitään sitten jotain mahdollista erityislastentarhanopettajaa tms, jos kerran päiväkodissakin on. Noin vahingollinen käytös ei ole vain normaalisti asiaankuuluvaa. Tietysti se vaatii vanhemmilta usein kivuliastakin peiliin katsomista. Onko teillä rajat selvät? Onko raivoamiset lopetettu aikuisen toimesta rajaamalla. Miten esim tuossa pöydänkaatotilanteessa menettelitte? Kunj luin että pienempänä ette saaneet poikaan yhteyttä raivokohtausten aikana koska väänsi itsensä sylistä pois, minulle syntyi mielikuva että ette yrittäneet tarpeeksi pitää lasta sylissä ja rauhoittaa häntä toisen ihmisen turvalliseen ja jaksavaan läsnäoloon vaan joutui itsekseen noin kaaosmaisesta raivosta toipumaan. Se vääristää lapsen kuvaa omasta mittasuhteistaan maailmaa kohtaan. Lapsi ei opi "olemaan lapsi" vaan kokee että on jo parivuotiaana vahvempi kuin aikuiset, se ei kuulosta hyvältä. Miettikää ensin ihan vaikka (fiksuja) kasvatuksen alan kirjoja lukemalla omaa käytöstänne vanhempina, miten tilanteet hoidatte, jo nyt odotellessa että saatte ajan konsultaatioon vaikka neuvolan kautta. Lapsen pitää saada kokea olevansa turvassa MYÖS OMALTA RAIVOLTAAN ja tuossa mitä luin ei ihan siltä kuulosta, ei myöskään sisarukset ole turvassa. Se ei sitä poista, että tottakai lapsessa on ihania puolia ja on rakastettava.
Ei ole montaa iltaa viikossa, etteikö miehen kanssa puhuttaisi, et mitä tehdään väärin. Meillä on käytössä molemmilla sama rangaistus, eli varoitus, viimeinen varoitus ja jäähy. Jäähyn jälkeen keskustelu sattuneesta tilanteesta ja anteeksipyyntö asianomaiselta/-silta.
Tämä pyritään pitämään aina, tosin pakko sanoa että joskus oikein huonon päivän aikana, huudan vain, että mene huoneeseen. Se on kuitenkin kohtuullisen harvinaista.
Tuo pöydänkaatotilanne oli niin järjetön ja yllättävä, että laitoin jäähylle samantien, ei kuitenkaan rauhoittunut siihen niin kuin yleensä, otin syliin. Ei rauhoittunut siihenkään, vaikka pidin niin kauan kuin jaksoin (5,5-vuotias on jo voimakas), joten käskin omaan huoneeseen miettimään asioita.
Jatkoi huoneessa ulinaansa, että haluaa katsoa lastenohjelmia. Pojan rauhoituttua keskusteltiin asiasta, hän sanoi kaataneensa pöydän vahingossa.
Ne pienempänä sattuneet raivokohtaukset saattoi alkaa yhtä-äkkiä esim. päiväunilta nousun jälkeen ja oltiin sylikkäin lattialla, missä pidin yleensä häntä sylissä n. puoli tuntia. Koskaan ei rauhoittunut syliin. Sitten päästin irti, niin alkoi sellainen syliin, pois, syliin, pois-härdelli. Koko session ajan puhuin rauhottavalla äänellä, hyssyttelin ym. Mitä muuta olisin voinut tehdä?
Tuon jälkeen olin itsekin niin väsynyt, että minun oli pakko mennä lepäämään. Kädet tärisivät, kun voimat oli loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäni ihan loogiselta järjestelyltä tuo varoitus-viimeinen varoitus-jäähy.
Minäkin lähtisin viemään asiaa eteen päin; myös kokenut lastenlääkäri saattaisi osata auttaa (juu, minullakin huonoja kokemuksia neuvolatädeistä).
Mitä tulee kirjoittamiseen ja laskemiseen, niin kuulostavat kovin normaaleilta: kirjoitetaan peilikuvana ja lukumäärien laskeminen ei oikein vielä suju.
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän lapsen käytös kuulostaa niin kovin tutulta.
Mitä jos kokeilisitte pitää muutaman päivän koedietin. Maustaisitte lapsen ruuan vain suolalla ja sokerilla ja jättäisitte pois tomaatin, sitrukset, kalan, mansikan, pähkinät, suklaan ja antaisitte mahdollisimman vähän mitään lisäaineita sisältävää ruokaa.
Pitäisitte päiväkirjaa lapsen voinnista (raivareista, levottomuudesta jne) ja kaikesta mitä lapsi syöö. Sitten palauttaisitte pois olleet ruuat takaisin ja jatkaisitte päiväkirjan pitoa ja seuraisitte onko muutosta käytöksessä.
Dietin voisi aloittaa perjantaina päiväkodin jälkeen ja purkaa maanantaina. Jos dietillä ei ole mitään vaikutusta niin tietäisitte että sekin on kokeiltu. Jos taas olisi vaikutusta niin hyvän allergioihin erikoistuneen lääkärin kanssa saisi tarvittaessa etsittyä sopivan ruokavalion ja kaikkien elämä olisi paljon helpompaa (erityisesti lapsen).
Tsemppiä ja jaksamista
Teidän lapsen käytös kuulostaa niin kovin tutulta.Mitä jos kokeilisitte pitää muutaman päivän koedietin. Maustaisitte lapsen ruuan vain suolalla ja sokerilla ja jättäisitte pois tomaatin, sitrukset, kalan, mansikan, pähkinät, suklaan ja antaisitte mahdollisimman vähän mitään lisäaineita sisältävää ruokaa.
Pitäisitte päiväkirjaa lapsen voinnista (raivareista, levottomuudesta jne) ja kaikesta mitä lapsi syöö. Sitten palauttaisitte pois olleet ruuat takaisin ja jatkaisitte päiväkirjan pitoa ja seuraisitte onko muutosta käytöksessä.
Dietin voisi aloittaa perjantaina päiväkodin jälkeen ja purkaa maanantaina. Jos dietillä ei ole mitään vaikutusta niin tietäisitte että sekin on kokeiltu. Jos taas olisi vaikutusta niin hyvän allergioihin erikoistuneen lääkärin kanssa saisi tarvittaessa etsittyä sopivan ruokavalion ja kaikkien elämä olisi paljon helpompaa (erityisesti lapsen).
Tsemppiä ja jaksamista
Satunnaisesti kalaa, pähkinää, mansikkaa ja suklaata. Mieleeni ei tule mitään runsaasti lisäaineita sisältämää.
Tietenkin voin kokeilla jättää nuokin pois, onko mitään muita raaka-aineita?
Meillä ei syödä valmisruokia, teen kaikki itse. Joskus harvoin nakkikeittoa tai nakit ja perunamuussi, ei syödä maustettuja jogurtteja, karkkipäiviä on todella harvoin johtuen siitä, että karkista/sokerista poika saa aivan karmeat hepulit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Satunnaisesti kalaa, pähkinää, mansikkaa ja suklaata. Mieleeni ei tule mitään runsaasti lisäaineita sisältämää. Tietenkin voin kokeilla jättää nuokin pois, onko mitään muita raaka-aineita? Meillä ei syödä valmisruokia, teen kaikki itse. Joskus harvoin nakkikeittoa tai nakit ja perunamuussi, ei syödä maustettuja jogurtteja, karkkipäiviä on todella harvoin johtuen siitä, että karkista/sokerista poika saa aivan karmeat hepulit.
[/quote]
Mitään varmasti sopimatonta tai sopivaahan ei ole. Nuo ovat vaan tilastollisesti todennäköisimpiä ongelmien aiheuttajia. Mausteet tosiaan jos karsisi suola/sokeri linjalle. Margariineissa on usein paljon lisäaineita (voissa ei) ja joissakin leivissäkin on vaikka mitä. Yhdellä vastaavalla käytöshäiriöistä kärsivällä lapsella herneet, soija ja yleensäkin palkokasvit oli tosi pahoja. Mutta se on niin yksilöllistä.
Parhaiten tilannetta voi testata kun pitää TARKKAA päiväkirjaa syömisistä ja oireista vaikka viikon (osan aikaa dietti päällä ainakin). Ruokapäiväkirjaa ei kirjoitella tyyliin syöty leipää vaan siihen kirjataan koko leivän tuoteseloste. Vielä jos pyrkisi kierrättämään ruokia niin ettei jokapäivä syö kaikkea mahdollista niin helpommin näkyy jos ruokavaliolla on eroa.
Sitten jos ruokavaliolla on oikeasti merkitystä niin kannattaa liittyä histamiiini.com sivustolle ja kysellä sieltä vinkkiä lääkäreistä jotka ymmärtävät tällaista allergista oireilua. Näin ei tartte "hakata päätä seinään" koska käytöshäiriöt on niin huonosti tunnettu allergisena oireiluna.
Meidän kuopus 5,5v teki tänään taas tyhmyyksiä ulkona. Tyypillistä sille että pojalla on huono olo. Ja hänellä se huono olo taisi olla astmasta johtuva tälläkertaa. Ilmeisesti aamulääke ei mennyt kunnolla perille. Ja kun on fyyssisesti huono olo niin se puretaan sitten kitinään, riehumiseen ja aivan päättömään kohellukseen ulkona. Ihme juttu kun Ventolinen jälkeen taas leikit sujuu ja säännöt muistuu mieleen toisin hyvin...
Laitoin tämän viestiketjun suosikkeihin jos haluat kertoa miten teillä jatkossa menee.
Toivottavasti tilanne helpottaa tavalla tai toisella.
Satunnaisesti kalaa, pähkinää, mansikkaa ja suklaata. Mieleeni ei tule mitään runsaasti lisäaineita sisältämää. Tietenkin voin kokeilla jättää nuokin pois, onko mitään muita raaka-aineita? Meillä ei syödä valmisruokia, teen kaikki itse. Joskus harvoin nakkikeittoa tai nakit ja perunamuussi, ei syödä maustettuja jogurtteja, karkkipäiviä on todella harvoin johtuen siitä, että karkista/sokerista poika saa aivan karmeat hepulit.
Mitään varmasti sopimatonta tai sopivaahan ei ole. Nuo ovat vaan tilastollisesti todennäköisimpiä ongelmien aiheuttajia. Mausteet tosiaan jos karsisi suola/sokeri linjalle. Margariineissa on usein paljon lisäaineita (voissa ei) ja joissakin leivissäkin on vaikka mitä. Yhdellä vastaavalla käytöshäiriöistä kärsivällä lapsella herneet, soija ja yleensäkin palkokasvit oli tosi pahoja. Mutta se on niin yksilöllistä.
Parhaiten tilannetta voi testata kun pitää TARKKAA päiväkirjaa syömisistä ja oireista vaikka viikon (osan aikaa dietti päällä ainakin). Ruokapäiväkirjaa ei kirjoitella tyyliin syöty leipää vaan siihen kirjataan koko leivän tuoteseloste. Vielä jos pyrkisi kierrättämään ruokia niin ettei jokapäivä syö kaikkea mahdollista niin helpommin näkyy jos ruokavaliolla on eroa.
Sitten jos ruokavaliolla on oikeasti merkitystä niin kannattaa liittyä histamiiini.com sivustolle ja kysellä sieltä vinkkiä lääkäreistä jotka ymmärtävät tällaista allergista oireilua. Näin ei tartte "hakata päätä seinään" koska käytöshäiriöt on niin huonosti tunnettu allergisena oireiluna.
Meidän kuopus 5,5v teki tänään taas tyhmyyksiä ulkona. Tyypillistä sille että pojalla on huono olo. Ja hänellä se huono olo taisi olla astmasta johtuva tälläkertaa. Ilmeisesti aamulääke ei mennyt kunnolla perille. Ja kun on fyyssisesti huono olo niin se puretaan sitten kitinään, riehumiseen ja aivan päättömään kohellukseen ulkona. Ihme juttu kun Ventolinen jälkeen taas leikit sujuu ja säännöt muistuu mieleen toisin hyvin...
Laitoin tämän viestiketjun suosikkeihin jos haluat kertoa miten teillä jatkossa menee.
Toivottavasti tilanne helpottaa tavalla tai toisella.
Meillä on ensiviikolla helpompi kokeilla, kun ollaan useampi päivä vapaalla. Palailen sitten kertomaan, miten kävi.
niin kaikki mitä kerroit liittyy karkeamotoriikkaan, miten on hienomotoriikan puolella. Leikkaako saksilla kuvioita, osaako piirtää, tykkääkö laittaa helmiä paikoilleen.
Meillä melko samanlainen poika ja kasvatusohjeita ei olla kyllä saatu mistään, mutta toimintaterapiaa kylläkin ja diagnoosi valitettavasti tällä hetkellä F83 ja saattaa muuttua lieväksi kehitysvammaksikin.
niin kaikki mitä kerroit liittyy karkeamotoriikkaan, miten on hienomotoriikan puolella. Leikkaako saksilla kuvioita, osaako piirtää, tykkääkö laittaa helmiä paikoilleen.
Meillä melko samanlainen poika ja kasvatusohjeita ei olla kyllä saatu mistään, mutta toimintaterapiaa kylläkin ja diagnoosi valitettavasti tällä hetkellä F83 ja saattaa muuttua lieväksi kehitysvammaksikin.
Saksilla leikkaa piirrettyä viivaa pitkin, ei nyt mitään hirveän siistiä kuviota tule, mutta kuitenkin. Piirtelee tikku-ukkoja, raketteja, eilen piirsi ensimmäistä kertaa auton ja sinne ukkelin sisään sillä ajelemaan. Kuvista saa kyllä ihan selvää.
Myös pikkuleegoilla tykkää leikkiä, niistä osaa rakentaa vaikka mitä.
Se on jäänyt sanomatta, että poika ei leikkinyt pienempänä yksin ollenkaan. Pienempi sisko, kun yritti leikkiä omia leikkejään, niin poika halusi vain sotkea niitä siskon leikkejä.
Ainoat leikit, mitä sain pojan leikkimään, oli tosiaankin legot ja rakennuspalikat. Autoistakaan ei ole ollut yhtään kiinnostunut.
Nyt isompana, ilmeisesti kavereiden esimerkistä, on alkanut leikkiä hieman autoilla ja pikku-ukkeleilla.
ruokavalioilla vaikutusta käytökseen.
Uutena tuli mieleen, että onkos kellään diabetestä sairastavaa lasta?
Voiko sokerin heittely aiheuttaa tuollaista käytöstä? Lapsella on molemmin puolin isovanhemmilla diabetestä.
myös minun 5,5v. poikaan. Raivokohtauksia hän ei saa ja on kovasti rauhoittunut viimeaikoina.
Poika on minusta älykäs ja tarvitsee kovasti toimintaa,jos pitkästyy niin alkaa kiusaaminen ja riehuminen. Toisekseen tarvitsee kunnon yöunet, ei nuku enää päikkäreitä, mutta 12h yöunet tarvitsee ehdottomasti, muuten on huono päivä seuraava.
Välillä minusta tuntuu ettei poikani osaa edes kävellä, kun kulkee aina juoksemalla.
Olemmekin koittaneet hommata liikunnallisia harrastuksia hänelle, jotta saa purkaa energiaa liikkumiseen.
Hänellä on lisäksi kova kilpailuvietti ja on huono häviäjä.